Vankiloiden työturvallisuutta on selvitetty

Rikosseuraamuslaitoksessa työskentelee noin 2 500 henkilöä, joista suunnilleen puolet tekevät töitä valvontatehtävissä vankiloissa. Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden lukumäärä on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana noin 700 henkilövuotta, josta noin 170 henkilövuotta selittyy terveydenhuollon siirrolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulle.

Valvontahenkilöstön riittävyys huolenaiheena

Rikosseuraamuslaitoksen eri tarkastuksissa ja selvityksissä on noussut esille valvontahenkilöstön riittävyys. Esille on noussut myös koulutetun valvontahenkilöstön puute, joka on vankilaturvallisuuteen keskeisesti vaikuttava tekijä. Apulaisoikeusasiamies on ottanut omana aloitteenaan selvitettäväkseen koulutetun valvontahenkilökunnan riittävän saatavuuden vankiloihin (EOAK/4153/2019).

Eri yksiköiden työsuojelutarkastuksissa on viime vuosina noussut myös esille henkilöstön riittävyys ja yksintyöskentely tilanteissa, joissa on väkivallan uhka. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea CPT teki määräaikaiskäynnin Suomeen syksyllä 2020. CPT korosti, että Turun vankilassa on pula pätevästä valvontahenkilöstöstä. CPT:n näkemyksen mukaan tilanne tulee todennäköisesti entisestään huononemaan, koska vankien määrä on kasvussa ja vankilan johdolla on vaikeuksia rekrytoida pätevää henkilöstöä.

Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa (2020) on arvioitu työhyvinvoinnin kehittämisohjelman 2020–2025 tuloksia. Mittareiden perusteella työhyvinvointi ei ole kohentunut. Sairauspoissaolot ovat jatkaneet voimakasta kasvuaan, vaikka valtionhallinnossa yleinen trendi oli päinvastainen. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti vankiloissa lähityötä tekevissä henkilöstöryhmissä (valvonta, kuntoutus ja työtoiminta).

Vankilaturvallisuus heikentynyt

Vankilaturvallisuudesta on käyty julkisuudessa viime vuosien aikana keskustelua, kun erityisesti järjestäytynyt rikollisuus on ollut otsikoissa. Vankilaturvallisuudesta on kuitenkin tehty vain vähän tutkimuksia tai selvityksiä Suomessa.

Rikosseuraamuslaitoksen eri tarkastuksissa on noussut esille vankilaturvallisuus. Tarkastuksissa on erityisesti kiinnitetty huomiota väkivaltaan, vankien toisiinsa kohdistamaan painostamiseen ja huumekauppaan. Apulaisoikeusasiamies on eri vankiloiden, kuten Sukevan vankilan (EOAK/5291/2019) ja Turun vankilan (EOAK/2449/2019), tarkastusten yhteydessä kiinnittänyt huomiota, että vankiloissa on viime vuosina tapahtunut runsaasti vankien välisiä väkivaltatapauksia, joista muutamat ovat olleet erittäin vakavia. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvat vangit (JR-vangit) pystyvät vahvasti ohjaamaan ja vaikuttamaan muiden vankien toimintaan. He myös ohjaavat vankilassa tapahtuvaa huumekauppaa. Tämän takia vankiloissa on paljon pelkääjävankeja.

Myös CPT kiinnitti huomiota asiaan ja korosti, että Turun vankilassa oli ollut useita väkivaltaisia välikohtauksia, joista osa oli johtanut vakaviin loukkaantumisiin. Johto ja henkilöstö yrittivät parhaansa mukaan ehkäistä vankien välistä väkivaltaa ja puuttua siihen, mutta tämä ei ole helppoa vankipopulaation erityispiirteiden (paljon JR-vankeja) ja koulutetun valvontahenkilöstön pulan vuoksi.

Tuomioistuimissa on myös käsitelty vankilasta käsin tehtyjä rikoksia. Turun hovioikeuden 12.2.2021 antama tuomio (R 20/512) kuvaa hyvin, kuinka järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät vankeusaikaa ja vankiloita systemaattisesti huumausainekaupan harjoittamiseen. Huumausainekauppa vaikuttaa hyvin negatiivisesti vankilaturvallisuuteen. Vankilassa on myös vankeja, jotka pyrkivät irtaantumaan päihteistä ja rikollisuudesta, mikä vaikeutuu huomattavasti, jos huumausaineita on vankilassa helposti saatavilla.

Väkivalta- ja uhkailutilanteiden kehitys vankiloissa

Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen perusteella vankilahenkilökunnan tietoon tulleiden vankien välisten väkivalta- ja uhkailutilanteiden määrä on vaihdellut 300 tapauksen molemmin puolin, eikä selvää trendiä ole havaittavissa. Tilastotietojen luotettavuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä arviointityössä kävi ilmi, että kirjaamiskäytännöissä on paljon yksikkökohtaista vaihtelua, eikä nykyistä raportointia pidetä täysin toimivana. Tilastojen epäluotettavuuteen viittaa myös vertailu muiden Pohjoismaiden vastaaviin tilastoihin: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vankien välisiä väkivaltatapauksia ja henkilökuntaan kohdistuvia väkivalta- tai uhkatilanteita raportoidaan monikertainen määrä Suomeen verrattuna.

Henkilökuntaan kohdistuvia väkivalta- ja uhkatilanteita oli vuosina 2019–2020 vankiloissa selvästi enemmän kuin aiempina vuosina, hieman yli 80 kappaletta. Vuonna 2020 kasvua havaittiin Etelä-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueilla. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ja arviointikeskuksissa määrä oli edellisvuosien korkein vuonna 2019, mutta vuonna 2020 määrät olivat hieman edellisvuotta matalampia. Vankiloissa voimankäyttötilanteiden määrä on kasvanut hieman seurannan loppua kohti.

Vankiloissa on ollut useita henkilöstöön kohdistuvia vakavia väkivaltatilanteita. Riihimäen vankilassa vangit kävivät vartijoiden päälle ulkoilun purkamisen yhteydessä kesäkuussa 2019. Viisi vartijaa sai tilanteessa fyysisiä vammoja. Jokelan vankilassa vanki käyttäytyi osastolla aggressiivisesti ja heitti mm. useita biljardipalloja vartijatoimiston ikkunoihin sekä vartijoita kohti heinäkuussa 2019. Riihimäen vankilassa aamupalan jaon yhteydessä vanki löi vartijaa kasvoihin helmikuussa 2020. Turun vankilassa vanki löi toista vankia kynällä silmään ja yritti lyödä myös tilanteeseen tullutta vartijaa elokuussa 2020. Sukevan vankilassa vanki heitti rikosseuraamusesimiehen päälle kuumaa öljyä syyskuussa 2020. Tilanteessa olleet kaksi muuta vartijaa saivat pieniä roiskeita päälleen öljystä.

Vartijoihin on myös kohdistunut väkivaltarikoksia heidän vapaa-ajallaan. Tapauksissa he ovat joutuneet muun muassa pahoinpitelyiden kohteeksi ravintoloissa. Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan henkilöstön pahoinpitelyiden käskyt ovat tulleet tai niillä on ollut yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
 

Taulukko 1. Vankien välinen väkivalta, voimankäyttötilanteet ja henkilökuntaan kohdistuva uhka sekä väkivalta rikosseuraamusalueittain 2017–2020.

Kyselytutkimuksen tuloksia vankilan henkilöstön kokemasta väkivallasta

Arviointityössä tehtiin kyselytutkimus vankilan henkilöstölle, johon vastasi 537 henkilöä. Henkilöstöltä kysyttiin heidän kokemastaan väkivallasta. Kaikista vastaajista lähes puolet on kokenut edellisen kahden vuoden aikana vangin loukkaavaa käytöstä ja noin joka kolmatta on uhattu väkivallalla. Mitä tahansa fyysistä väkivaltaa oli kokenut kahdeksan prosenttia vastaajista. Tyrkkimistä ja tönimistä on kokenut viisi prosenttia vastaajista, lyömistä tai potkimista neljä prosenttia. Aseellista väkivaltaa kohdanneita on yksi prosentti.

Kaikki osuudet ovat korkeampia, jos tarkastelu rajataan ainoastaan vartijoihin. Jos vastaaja oli kokenut fyysistä väkivaltaa, oli rikosilmoitus tehty 52 prosentissa tapauksista. Näistä rikosprosessiin menneistä tapauksista 55 prosentista oli aiheutunut tekijälle rikosoikeudellinen seuraamus. Voimankäyttötilanteissa on ollut 44 prosenttia kaikista vastaajista ja vartijoista 62 prosenttia.

Kuvio 1. Uhka- ja väkivaltatilanteiden kokemista ja voimankäyttötilanteita edellisen 24 kuukauden aikana koskevat vastaukset.

 

Vastaajista noin joka viides ilmoittaa joutuneensa painostamisen, maalittamisen tai muun häirinnän kohteeksi. Noin puolet ilmoittaa kuulleensa vastaavasta tapauksesta henkilökunnan parissa.

Kysyttäessä huolestuneisuutta eri väkivallan muodoista työtehtävissä eniten huolta aiheuttaa vankien keskinäinen väkivalta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että huoli sekä väkivallalla uhkailusta että fyysisestä väkivallasta on varsin yleistä vastaajien parissa. Seksuaalista häirintää lukuun ottamatta vartijat raportoivat muita vastaajaryhmiä enemmän huolestuneisuutta, kun taas JR-vankien toimintaa koskevaa huolta raportoidaan lähes yhtä paljon myös esimiesrooleissa toimivien vastauksissa.

 

Kuvio 2. Huolestuneisuus eri väkivallan muodoista työtehtävissä.

 

Asiantuntijoiden näkemyksiä turvallisuustilanteesta

Arviointityössä haastateltiin kymmentä Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön eri asiantuntijaa. Haastatteluissa nousi esille, että JR-vankien ja heihin kytköksissä olevien vankien määrä on noussut, minkä myötä muihin vankeihin kohdistuva uhka ja painostus ovat lisääntyneet vankiloissa. Vankeusaikainen rikollisuus on myös lisääntynyt.

Haastatteluissa todettiin, että JR-vangeilla on vankiloissa paljon valtaa ja heidän ympärillään on paljon jäseniksi pyrkiviä kannattajajäseniä sekä kytköksissä olevia muita vankeja. Näillä vangeilla on usein pyrkimys päästä itse vahvempaan asemaan vankiyhteisössä, joten he tekevät JR-vankien käskystä tekoja, kuten henkilöstöön kohdistuneet väkivaltatilanteet ovat osoittaneet.

Haastatteluiden perusteella Rikosseuraamuslaitoksen pitäisi pyrkiä estämään tehokkaammin järjestäytyneen rikollisuuden toimia vankiloissa ja rikosten tekemistä rangaistusaikana, mikä on yksi keskeinen vankeuslain vankeuden täytäntöönpanon tavoite.

Lisäksi haastatteluissa nostettiin esille, että Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuustilannekuvan kehittäminen olisi tärkeää. Nykyistä tilastointia ja raportointia ei tehdä yhdenmukaisesti eri yksiköissä, joten tilastot eivät ole luotettavia. Esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan henkilöstöön kohdistuvia väkivaltatapauksia on huomattavasti vähemmän kuin kyselyn mukaan.

Arviointityössä vertailtiin myös eri vankiloiden omia tilastoja Rikosseuraamuslaitoksen tilastoihin. Näissä havaittiin merkittäviä eroja, koska vankilakohtaiset tilastot olivat jopa kolminkertaiset Rikosseuraamuslaitoksen tilastoihin verrattuna. Rikostilastoissa tulee myös huomioida, että piilorikollisuuden määrä on erittäin iso vankiloissa.

Jyri Paasonen

Kirjoittaja on OTT, tutkija ja dosentti Vaasan yliopistossa.

Lisätietoa

Jyri Paasonen: Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoinen arviointi. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2021.
 

Kuva: Riikka Kostiainen

Haaste 2/2021