Eettinen kohtaaminen rikosseuraamusalalla: Terveydenhuollon taito kohdata naisten erityistarpeet
Monet etiikkaa käsittelevät artikkelit alkavat sen määrittelyllä. Yksinkertaisesti sanottuna etiikka käsittelee oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, moraalisen toiminnan perusteita (Tieteen termipankki 2024). Rikosseuraamusalalla eettiselle tarkastelulle on erityinen tarve, koska rikosseuraamusalalla työskennellään ihmisten kanssa, jotka ovat marginaalissa. Tällöin eettiset kysymykset ovat erityisen tärkeitä. (Kaarakka ja Nikula 2023).
Ihmisiä voi auttaa kohtaamalla. Kohtaamisella voidaan tarkoittaa keskustelemista, olemista vuorovaikutuksessa, tai ihan vaan pelkkää olemistakin (Nikula ja Haapaniemi 2023). Kohtaaminen voidaan hahmottaa subjektien välisenä toimintana, joka on luovuttamatonta hyvän elämän edistämiseksi. Rikosseuraamusalalla vankilakulttuurien ja kuntoutuksen välillä on problematiikkaa ja kahden ihmisen kohtaamisessa haasteita voidaan hahmottaa esimerkiksi niin vangin asenteissa työntekijöihin kuin työntekijöiden asenteissa vankeihin. Ihmisyyden perusasetelma kohtaamisissa hahmottuu subjekti-subjekti vai subjekti-objekti -akselilla, siinä miten hahmotamme toisen suhteessa itseen (Nikula ja Haapaniemi 2023, ks. myös Buber 1999). Ammattilaisen on olennaista jatkuvasti reflektoida omaa taitoaan kohdata ja toimintaansa kohtaamisissa.
Naiserityisyys vankilassa
Naiserityisiin kysymyksiin saattaa liittyä sensitiivisiä ulottuvuuksia. Naiserityisyydellä tarkoitetaan toimintatapoja, joiden on huomattu olevan naisia tukevia. Tämä tarkoittaa mm. työskentelyotetta, jossa ihmissuhteiden merkitys kuntoutuksessa ymmärretään. Naisten erityistarpeita huomioidaan ja naisten tasa-arvoisempaa kohtelua lisätään. Etenkin rikosseuraamusalan kontekstissa naiserityiseen työotteeseen liittyy turvallinen ympäristö, traumataustan ymmärtäminen ja luottamuksen ilmapiiri (ks. Salovaara 2023 ym.; Karttunen 2019; Salovaara 2019.) Naisvankiselvitys on tuonut näkyväksi naiserityisten lähestymistapojen merkityksen (Tammi-Moilanen 2020; Salovaara ym. 2023).
Tällä hetkellä noin joka kymmenes vanki Suomessa on nainen. Yleisin naisten päärikos on väkivaltarikos. Naisvangit on sijoitettu yhdeksään eri vankilaan, joista Hämeenlinnan vankila ja Vanajan ja Kestilän avovankilaosastot ovat yksinomaan naisille tarkoitettuja. Muissa suljetuissa vankiloissa naiset ovat sijoitettuina omille erillisille osastoilleen.
Naisvangit ovat hyvin moninainen ryhmä yksilöitä, mutta monen vangin taustalta löytyvät syvät traumakokemukset. Moni on kohdannut jo lapsesta lähtien syrjäytymistä, väkivaltaa, pahoinpitelyjä ja muita traumatisoivia kokemuksia. Naiserityisyys merkitsee naisvankien erilaisten tarpeiden huomioimista kaikessa vankilan toiminnassa. Naiserityinen työ tehdään jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa, lähellä vankia. Naisvankien erityiset tarpeet liittyvät muun muassa aiempaan traumataustaan, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä perhetyöhön. (Laakkonen 2021.)
Naisten terveydenhoidon erityispiirteet Vankiterveydenhuollossa
Vankiterveydenhuollon (VTH) yksikkö vastaa vankien terveydenhuollosta vankeusaikana. Se tarjoaa perustason terveydenhuoltoa normaaliusperiaatteen mukaisesti ja järjestää erikoissairaanhoidon ja muut tarvittavat palvelut (mm. kuvantaminen) ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä. VTH:n yksikkö toimii koko vankilaverkostossa. Jokaisessa vankilassa (28 kpl) on VTH:n poliklinikka (Avoterveydenhuollon yksikkö, johon kuuluu Suun terveydenhuolto). Poliklinikoilla tehdään terveydentilaa koskeva alkuhaastattelu, kun vanki saapuu vankilaan, ja jatkossa vangit voivat asioida tarpeen mukaan poliklinikalla. Sairaaloita on kaksi: Psykiatrinen Vankisairaala Turussa, jonka yksi osasto toimii Vantaalla, ja somaattinen Vankisairaala Hämeenlinnassa.
Vankien traumaattisia elämänkokemuksia on selvitetty. Naisvangit kertovat kokeneensa enemmän lapsuudessaan väkivaltaa kuin miesvangit ja lisäksi kaikkia väkivallan muotoja merkitsevästi enemmän kuin muut. Traumaperäinen oireilu voi näkyä mm. jatkuvana ahdistuneisuutena sekä ylivireinen tai valppaana olotilana. Henkilö saattaa kaventaa omaa tunnemaailmaansa ja eristäytyä muista. Lisäksi varuillaan olo voi aiheuttaa univaikeuksia, ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia. (Rautanen ym. 2023; Joukamaa 2010.) Vankeudenaikaista kuntoutusta tulisi tarjota oire- eikä vain rikosperusteisesti. Tärkeää on myös traumatisoitumisen huomioon ottava vuorovaikutus päivittäisissä tilanteissa. (Rautanen ym. 2023.) Tähän tarvitaan terveysalan ammattilaiselta eettistä herkkyyttä ja havainnointikykyä.
Naiserityisyys näkyy VTH:ssa samalla tavalla kuin vankiloissakin: jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa. VTH:ssa otetaan huomioon naisten erityistarpeet ja pyritään tarjoamaan heille tarvittavaa hoitoa ja tukea. Lisäksi vankiloiden terveydenhuollon tulee toimia yhteistyössä muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta voidaan varmistaa jatkuvuus ja hoidon johdonmukaisuus vankilan ulkopuolella vapautumisen jälkeen. Terveydenhuollon palveluista erityisen tärkeitä naisvangeille ovat raskaus- ja seksuaaliterveyden palvelut, sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut ja raskauden seuranta ja synnytysten tukeminen. VTH:n yksikkö järjestää neuvolakäynnit ulkopuolisina käynteinä siviiliterveydenhuollon neuvoloihin. Tavoitteena on varmistaa sekä äidin että lapsen terveys raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Raskaana olevat naiset hoidetaan usein Vankisairaalassa, jossa raskauden seuranta on helpompaa ja äiti saa tarvitsemaansa tukea mm. äitiyteen ja päihteettömyyteen. VTH:ssa panostetaan myös naisten terveyteen liittyvään tiedotukseen ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten rokotuksiin, seulontoihin ja terveyskäyttäytymisen edistämiseen.
Kokemusasiantuntijat kohtaamisten kehittäjinä
Laurea-ammattikorkeakoulussa koulutetaan rikos- ja päihdetaustaisia kokemusasiantuntijoita. Koulutuksen myötä he jakavat omat selviytymistarinansa ja kokemuksensa siitä, miten rikos- ja päihdetaustasta on vaikuttanut heidän elämään. Heidän kokemuksiaan on hyödynnetty myös sairaanhoitajan tutkinto-opinnoissa ja erikoistumisopinnoissa. Kokemusasiantuntijat tarinallistavat omat kokemuksensa siitä, millaista on ollut olla rikosseuraamus- ja päihdetaustainen potilas. Henkilökohtaisen tarinansa avulla he voivat osaltaan vaikuttaa terveydenhuollon henkilöstön asenteisiin ja kohtaamisissa rikosseuraamustaustaisia potilaita kohtaan.
Hakala (2020) on väitöskirjassaan todennut, että hoitohenkilökunnan suvaitsevalla asenteella on merkitystä potilaan saamaan hoitoon ja sen onnistumiseen ja negatiiviset asenteet voivat viivästyttää potilaan saamaa asianmukaista hoitoa. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä sairaanhoitajan tutkinto-opintojen (Sairaanhoitajakoulutus, opetussuunnitelma 2023) ja erikoistumisopintojen aikana on ollut onnistunut pedagoginen ratkaisu. Opiskelijat ovat syventäneet ymmärrystään rikos- ja päihdetaustaisista potilaista kuulemalla kokemusasiantuntijan tarinoita ja näkemyksiä. Kokemusasiantuntijoiden näkemyksen mukaan siviiliterveydenhuollossa heitä on kohdeltu varsin usein ensisijaisesti vankeina ja sen jälkeen potilaina, mikä on luonut vahvan stigman. Negatiiviset kokemukset siviiliterveydenhuollossa liittyvät usein epäasialliseen kohteluun (kts. myös Salovaara ym. 2023) ja erityistarpeiden huomiotta jättämiseen.
Kokemusasiantuntijoiden mukaan heidän roolinsa koulutuksessa mahdollistaa avoimen vuoropuhelun vankipotilaiden kohtaamisen haasteista, mikä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan ja ymmärtämään paremmin vankipotilaiden tarpeita. Tämä voi johtaa parempaan hoitoon ja hoitotuloksiin sekä auttaa kehittämään hoitokäytäntöjä ja -ympäristöjä vastaamaan paremmin vankipotilaiden tarpeisiin. Lisäksi kokemusasiantuntijuuden myötä moni opiskelija ja sairaanhoitaja on reflektoinut omia ennakkoluulojaan ja haastanut käsityksiään siitä, miksi luottamuksellisen hoitosuhteen luominen rikos- ja päihdetaustaisen potilaan kanssa on usein haastavaa.
Pohdinta
Koulutuksen roolia eettisessä kohtaamisessa ja naiserityisyydessä ei voi väheksyä. Koulutuksen avulla voidaan kehittää monia taitoja; myös eettistä ajattelua ja eettistä kohtaamista voidaan oppia. Esimerkiksi simulaatiopedagogiikka, jota erityisesti terveysalan opinnoissa on pitkään hyödynnetty, on erinomainen paikka ja keino harjoitella asioita, joita ei oikeassa työelämässä eli potilaskohtaamisissa ole eettisesti kestävää harjoitella. Myös naiserityisestä lähestymistavasta voi oppia osana opintoja tai täydennyskoulutusta. Naiserityisyyden ohella on tärkeää puhua myös sukupuolten moninaisuudesta laajemminkin, myös rikosseuraamusalalla ja huomioida tämä vankiterveydenhuollossa ja ihmisten hyvässä kohtaamisessa.
Naiserityisissä kysymyksissä on edelleen kehitettävää, esimerkiksi naisten vaatetus tulisi huomioida paremmin, mm. alusasuvalikoima on puutteellinen (vertaa Kymäläinen 2024). Vaikka naisvankeja suositellaan pidettäväksi erillään miehistä, henkilökunnassa on kuitenkin miehiä. Parhaiten se onnistuu naisvankiloissa, joissa viestittely tai satunnainen näköyhteys miesvankien kanssa ei ole mahdollista. Laureassa käynnistyy uudenlaiset opinnot sairaanhoitajalle, jossa voi erikoistua juuri vankiterveydenhuoltoon (ks. lisää Laurea 2024), ne ovat osa sairaanhoitajan urapolun kehittämistä.
Karoliina Nikula, Hannele Moisander & Sari Koskue
TT Karoliina Nikula toimii sote-alan yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa.
TtM Hannele Moisander toimii hoitotyön lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Erikoissuunnittelija Sari Koskue on potilasasiavastaava Vankiterveydenhuollossa.
Lähteet:
Buber, M. 1999. Sinä ja minä. WSOY. Alkuperäinen: Ich und Du 1923.
Hakala, T. 2020. Hoitohenkilökunnan asenteet ja osaaminen alkoholista päihtyneen potilaan hoidossa päivystyksessä. Tampereen yliopiston väitöskirjat 306.
Joukamaa, M. ja työryhmä. 2010. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja. Wattu III. RISE 1-2010.
Kymäläinen, S. 2024. Uutinen. Puolustusvoimat hankki naisille rintaliivit – ne vain eivät sovellu tarkoitukseensa, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja
Laakkonen E. 2021. Naiserityinen työ vankilassa – mitä se tarkoittaa? Rikosseuraamuslaitos.
Laurea-ammattikorkeakoulu 2024. Uutinen. Uudenlaiset ammattiuraopinnot avaavat Laurean sairaanhoitajaopiskelijoille polun vankiterveydenhuoltoon
Nikula, K ja Haapaniemi, J. 2023. Näkökulmia kahden subjektin kohtaamiseen vankilassa – nojatuolimatkalla Ville Vangin ja Pekka Pastorin kanssa. Teoksessa: Kaarakka, O. & Nikula, K. (toim.) Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Acta Poenologica 1 | 202.
Nikula, K. ja Kaarakka, O. 2023. Johdatus rikosseuraamusalan etiikkaan. Teoksessa: Teoksessa: Kaarakka, O. & Nikula, K. (toim.) Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Acta Poenologica 1 | 202.
Rautanen, M., Harald, K., Tyni, S. 2023. Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Wattu IV -vankiväestötutkimus. THL.
Sairaanhoitajakoulutus, opetussuunnitelma. 2023. Laurea-ammattikorkeakoulu.
Salovaara, Ulla; Pirttilahti, Hanna & Lindström, Janika. 2023. Rikostausta, häpeä ja tunnustus: Kokemuksia rikostaustaisten kohtaamisesta. Teoksessa: Teoksessa: Kaarakka, O. & Nikula, K. (toim.) Rikosseuraamusalan etiikka – käsitteistä käytäntöön. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Acta Poenologica 1 | 202.
Tammi-Moilanen, K. 2020. Naisvankiselvitys. Naisvankiselvitys - Selvitys naisvankien olosuhteista, toiminnoista ja turvallisuudesta
Tieteen termipankki: Filosofia: etiikka.
Kuva: Riikka Kostiainen
