Kokemusasiantuntijat mahdollisuutena Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa
Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta ja yhdyskuntaseuraamusten sekä vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta turvallisesti ja lainmukaisesti. Tavoitteena on vähentää tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. (Rikosseuraamuslaitos 2023.) Kokemusasiantuntijat ovat ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia erilaista vaikeuksista selviytymisestä (Rissanen 2015).
Palvelujärjestelmässä kokemusasiantuntijuus kohdistuu ammattilaisen työn tukemiseen sekä vertaistuen tarjoamiseen (Matthies 2017, 155). Kokemusasiantuntijatoiminnan monet mahdollisuudet voivat olla resurssina myös Rikosseuraamuslaitoksen eri toimintaympäristöissä. Entiset rikosseuraamusasiakkaat voivat auttaa kehittämään oikeudenmukaisia käytäntöjä, jotka palvelevat niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaa.
Myös rikosseuraamusasiakkaiden omaiset voivat tuoda esiin oman näkökulmansa ja auttaa parantamaan rikosseuraamusten käytänteitä ja prosesseja monin eri tavoin. Vankien ja heidän omaistensa näkökulma on tärkeä ottaa huomioon, kun heille suunnitellaan palveluita (kts. Aresti & Darke 2016).
Kokemusasiantuntijatoiminnalle monia mahdollisuuksia rikosseuraamusalalla
Kokemusasiantuntijat voivat toimia vertaisina Rikosseuraamuslaitoksen eri toimintaympäristöissä. Eri tutkimusten mukaan vertaisten tarjoama tuki näyttäytyy merkittävänä rikoksettoman ja päihteettömän elämätavan opettelun kannalta (kts. esim. Nixon 2019; Buck; Copp ym. 2020; Croux ym. 2021; Scannell 2021). Kuntoutusympäristöissä rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan kiinnittyneet kokemusasiantuntijat voivat tuoda toivoa, että muutos on mahdollista. Kokemusasiantuntijat voivat omalla esimerkillään rohkaista muita, jotka ovat samankaltaisissa tilanteissa, tavoittelemaan muutosta ja rikoksetonta elämäntapaa.
Ammattilaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä kokemusasiantuntijat voivat tarjota arvokkaita näkökulmia vankien kuntoutuksen ja eri rikosseuraamusten kehittämiseen. Heidän omakohtaiset kokemuksensa voivat auttaa kehittämään parempia käytänteitä, joilla pyritään tukemaan rikosseuraamusasiakkaita kohti rikoksetonta elämää. Kokemusasiantuntijat voivat tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, miten erilaiset interventiot, tukimuodot tai palvelut toimivat tai eivät ole toimineet. Lisäksi kokemusasiantuntijat voivat toimia luottamuksen rakentajina ammattilaisten ja rikosseuraamusasiakkaiden välillä, ja auttaa ammattilaisia ymmärtämään asiakkaiden tuen tarpeita ja haasteita (Lindström & Rantanen 2021).
Kokemusasiantuntijat ovat arvokas voimavara yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja päätöksenteossa. Aresti ym. (2016, 13) tuovat esille, miten tärkeää on tuottaa tietoa vankien kokemista todellisuuksista erilaisten olemassa olevien huonojen käytänteiden tunnistamiseen, rikosoikeudellisten toimintojen kehittämiseen, tutkimukseen sekä politiikkakeskusteluun.
Yhteiskunnallisella tasolla kokemusasiantuntijat voivat haastaa myös ihmisten ennakkoluuloja ja stereotypioita rikos- ja päihdetaustaisista henkilöistä. Heidän selviytymistarinansa voivat auttaa purkamaan ennakkoluuloja ja osoittamaan, että jokainen ihminen ansaitse mahdollisuuden muutostyöskentelylle ja siihen liittyvälle tuelle.
Kokemusasiantuntijatoimintaa pilotoitu Rikosseuraamuslaitoksessa
Rikosseuraamuslaitos tekee monipuolisesti yhteistyötä muiden viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulussa on aiemmin toteutettu Riksu-hanke, DigiDesi-hanke ja Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke. Hankkeet ovat kehittäneet erilaisia digitaalisesti toteutettavia yksilö- ja ryhmämuotoisia kuntoutussisältöjä, joita on kehitetty yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa tai joissa laitosyhteistyössä on hyödynnetty eri tavoin kokemusasiantuntijoiden selviytymistarinoita tai kokemusosaamista.
Teknologian hyödyntäminen seuraamusten aikaisessa kuntoutuksessa tarjoaa mahdollisuuksia tehdä myös kokemusasiantuntijatoiminnasta saavutettavaa ja joustavaa. Kokemusasiantuntijoiden integroiminen digitaalisiin kuntoutuksiin mahdollistaa vertaistuen tarjoamisen suljettuihin laitoksiin. Kokemusasiantuntijoiden tarinat rikollisuudesta irrottautumisesta ja toipumisesta voivat olla myös kuntouttavien osastojen ryhmämuotoisten tehtävien aiheina, joita analysoidaan yhdessä vankien ja työntekijöiden kanssa eri desitanssiteorioiden valossa. Digitaalisten palveluiden käyttäminen vankeuden aikana ehkäisee myös vankien digisyrjäytymistä (Järveläinen & Rantanen 2021).
Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa kokemusasiantuntijat pilotoivat kaksi verkkovälitteistä ohjauskokonaisuutta vankiloihin. Toinen pilotti toteutettiin Hämeenlinnan vankilan tulo-osastolla pienryhmämuotoisena ja toinen Käyrän vankilassa vankeusvangeille yksilötapaamisina. Hämeenlinnassa tavoite oli motivoida koulutus- ja työpolkujen rakentamiseen jo vankeusaikana ja tarjota tukea rikollisuudesta irrottautumiseen. Ryhmä toteutui kokemusasiantuntijan ja työvalmentajan työparityöskentelynä. Myös vankilan ohjaaja osallistui tapaamisiin. Käyrän vankilassa pilottiin ei osallistunut työntekijää, vaan keskustelut toteutuivat kokemusasiantuntijan ja vangin kahdenkeskisenä keskusteluna. Vankilan ohjaaja käynnisti etätapaamisen kokemusasiantuntijan kanssa. Pilotit saivat hyvää palautetta ja vastaavaa toimintaa toivottiin vankilan toimintoihin lisää. (Kurki ym. 2023.)
KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksen hankkeessa pilotoitiin Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimistossa kokemusasiantuntijan matalan kynnyksen vastaanottotyötä sekä parityötä ammattilaisen kanssa. Kokemukset pilotoinnista olivat hyviä. Tämän lisäksi kokemusasiantuntijat pääsivät järjestämään yhteistyössä Vanajan vankilan henkilökunnan kanssa naisvangeille suunnatun Voima-päivän. Voima-päivässä jaettiin kokemusasiantuntijoiden omakohtaisia kokemuksia toipumisesta ja rikollisuudesta irrottautumisesta erilaisten luovien menetelmien ja tarinateatterin avulla. Myös Hämeenlinnan vankila tarjoaa lähiaikoina kokemusasiantuntijoille mahdollisuuden esitellä naisvangeille toimintaansa ja pitkäkestoista KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutusmallia. Mallin ovat kehittäneet yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys ja se on suunnattu rikos- ja päihdetaustaisille.
Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi on järjestänyt naisvankien parissa tehtävään työhön liittyvää koulutusta. Hän on ottanut mukaan kouluttajaksi kokemusasiantuntijan, jolla on omakohtaista kokemusta naisille suunnatuista palveluista sekä erilaisista haasteista, joita hän on kohdannut vankeuden aikana tai vankilasta vapautuessaan. Kouluttajana toimiminen on tarjonnut kokemusasiantuntijalle tärkeän mahdollisuuden päästä kehittämään naisten parissa tehtävää lähityötä yhdessä valvontahenkilöstön ja muiden rikosseuraamustyöntekijöiden kanssa.
Laurea-ammattikorkeakoulun luovien aineiden lehtori Anu Hagman ja kokemusasiantuntijat ovat yhteistyössä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa suunnitelleet ja toteuttaneet täydennyskoulutusta sanattomasta ja sanallisesta vuorovaikutuksesta. Tämä koulutus on suunniteltu vahvistamaan osallistujien ilmaisutaitoja, edistämään dialogia ja parantamaan konfliktinhallintaan liittyviä vuorovaikutustaitoja.
Tulevaisuuden mahdollisuuksia ja ammattilaisten kokemusasiantuntijatoiminnan osaamisen vahvistamista
Helsingin rikosseuraamuskeskuksen johtaja Karoliina Taruvuori näkee yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena sen, että kokemusasiantuntijatoimintaa pilotoitaisiin nuorten osaston toiminnassa. Kokemusasiantuntija palkattaisiin osaston moniammatilliseen työryhmään yhdeksi asiantuntijaksi. Tämä kokeilu edellyttäisi kuitenkin, että kokemusasiantuntija olisi suorittanut myös sosionomitutkinnon. Jotta yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa onnistuisi, rikosseuraamusalan ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa kokemusasiantuntijatoiminnan eri mahdollisuuksista sekä osaamista yhteistyöhön heidän kanssaan.
Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomin täydentävissä opinnoissa on Kokemusasiantuntijuus rikosseuraamusalalla -opintojakso. Opintojaksolla kokemusasiantuntijat ja rikosseuraamusalan ammattilaiset pääsevät yhteiskehittämään palveluita ja toteuttamaan oppimistehtäviä. Kokemusasiantuntijoiden mukanaolo auttaa tulevia ammattilaisia saamaan parempaa ymmärrystä siitä, millaista on kokea rikollisuudesta irtaantuminen ja eri seuraamukset asiakkaan näkökulmasta. Kuuntelemalla kokemusasiantuntijoita ammattilaiset voivat oppia kehittämään omaa vuorovaikutusosaamistaan, rikosseuraamustyöhön liittyviä käytänteitä ja rikostaustaisille suunnattuja palveluita.
On tärkeää, että ammattilaiset oppivat kuuntelemaan ja kunnioittamaan myös kokemuksesta rakentuvaa asiantuntijuutta rikosseuraamusten kehittämisessä. Tämä luo edellytyksiä myös kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhdenvertaiselle työntekijäsuhteelle sekä onnistuneelle parityöskentelylle rikosseuraamusasiakkaiden kanssa tehtävässä vaativassa työssä.
Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyö voi edesauttaa laadultaan parempien seuraamusten toteuttamista ja samalla edistää yhteiskunnan turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Rikollisuudesta irrottautumisen näkökulmasta on myös tärkeää purkaa rakenteelliset esteet, jotka estävät ihmisiä osallistumasta täysimääräisesti kansalaisyhteiskuntaan ja minimoida rikollisuutta oikeudenmukaisen sosiaalipolitiikan avulla (Bushway & Uggen 2021). Rikosseuraamuslaitos voi osaltaan tukea rikostaustaisten yhteiskunnallisia osallistumisen mahdollisuuksia vahvistamalla kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä omissa toimintaympäristöissään.
Janika Lindström & Karoliina Nikula
Janika Lindström työskentelee Laurea -ammattikorkeakoulussa rikosseuraamusalan lehtorina ja tutkintovastaavana. Hän on ollut mukana kehittämässä pitkäkestoista rikos- ja päihdetaustaisille suunnattua kokemusasiantuntijakoulutusta.
Karoliina Nikula työskentelee Laurea -ammattikorkeakoulussa yliopettajana.
Lähteet:
Aresti, A., Darke, S. (2016). Practicing Convict Criminology: Lessons Learned from British Academic Activism. Crit Crim 24, 533–547 (2016b).
Aresti, A., Darke, S. and Manlow, D. (2016). Bridging the gap: giving public voice to prisoners and former prisoners through research activism. Prison Service Journal. 224, 3–13.
Buck, G. (2020). Peer Mentoring in Criminal Justice. Routledge.
Bushway, S. & Uggen, C. 2021. Fostering desistance. Contexts, 20(4), 34–39.
Copp, J. E., Giordano, P. C., Longmore, M. A. & Manning, W. D. 2020. Desistance from crime during the transition to adulthood: The influence of parents, peers, and shifts in identity. Journal of Research in Crime and Delinquency, 57(3), 294–332.
Croux, F., De Donder, L., Claes, B., Vandevelde, S. & Brosens, D. 2021. Peer support as a bridge for participation in prison activities and services: A qualitative study with foreign national prisoners. Criminology & Criminal Justice, 1–21.
Järveläinen, E., & Rantanen, T. (2021). Incarcerated people’s challenges for digital inclusion in Finnish prisons. Nordic Journal of Criminology, 22(2), 240–259.
Kurki, J., Kärkkäinen, K., Tamminen, T., & Tick, T. (2023). Rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat edistämässä verkkovälitteisesti suomalaista kriminaalipolitiikkaa vankiloissa. Laurea Journal.
Lindström, J., & Rantanen, T. (2021). Experts of the streets: The thoughts of experts by experience with a history of crime and substance abuse on working as a team with professionals. European Journal of Probation, 13(3), 226–241.
Matthies, A. L. (2017). Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa. Sosiologia, 54(2), 149-165.
Nixon, S. (2019), ‘“I Just Want to Give Something Back”: Peer Work in Prison’, Prison Service Journal, 245: 44–53.
Rissanen, P. (2015). Toivoton tapaus? Autoetnografia sairastumisesta ja kuntoutumisesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 88/2015.
Scannell, C. 2021. Voices of hope: Substance use peer support in a system of care. Substance Abuse: Research and Treatment, 15.
Muut lähteet:
Karoliina Taruvuoren sähköpostihaastattelu 31.10.2023.
Lisätietoja artikkelissa mainituista hankkeista:
Digidesi – desistanssia digitaalisesti
RIKSU – rikoksista irtaantumista tukeva sukupuolisensitiivinen kuntoutus
Kokemusasiantuntijat verkossa
KEIJO-toimintamallille Kriminaalityön 2021 palkinto
Kuva: Riikka Kostiainen
