Lapsia ja nuoria pyritään radikalisoimaan uusin keinoin
Alaikäisten radikalisoitumisen ehkäisy on yksi EU-tason yhteistyön prioriteetti ja EU-jäsenmaat keskustelivat tilanteesta EU-komission korkean tason ryhmän kokouksessa toukokuussa 2024. Jäsenvaltiot nostivat esille useita toimia, joilla kehitykseen on syytä puuttua. Keskeisimpiä näistä olivat radikalisoitumista ehkäisevät toimet digitaalisilla alustoilla ja sosiaalisessa mediassa sekä osana opetusta tehtävä ennalta ehkäisevä työ kouluissa.
Monet jäsenvaltiot olivat myös tunnistaneet yhteyksiä lapsia ja nuoria rekrytoivien ääriryhmien ja järjestäytyneiden rikollisryhmien välillä. Tätä pidettiin laajasti asiana, jota on tärkeä seurata, jotta siitä saadaan lisää tietoa. Järjestäytynyt rikollisuus ja väkivaltaiset ääriryhmät käyttävät usein samoja menetelmiä ja kohdistavat toimintansa lapsiin ja nuoriin, joilla on samoja haavoittuvuuksia.
Mitä tiedetään lasten ja nuorten radikalisoitumisesta
Eri ikäisten radikalisoimisessa on paljon yhtäläisyyksiä. Kuitenkin lasten ja nuorten radikalisoitumiseen johtavassa kehityksessä on eräitä erityispiirteitä, jotka on syytä tunnistaa.
Radikalisoituneet aikuiset ovat usein voimakkaammin sitoutuneita ideologiaan ja heillä on usein rakentuneempia uskomuksia, jotka ovat seurausta pitkäaikaisemmasta altistumisesta ja osallistumisesta monimutkaisiin sosiaalisiin, poliittisiin ja uskonnollisiin keskusteluihin. Vakiintuneet henkilökohtaiset ja ammatilliset verkostot usein vahvistavat radikalisoitumista.
Haavoittuvuuksia voivat olla esimerkiksi lisääntynyt epäoikeudenmukaisuuden tunne, tarve kuulua johonkin, identiteetin etsiminen sekä kaveripiirin vaikutus.
Nuoret ovat alttiimpia radikalisoitumiselle erilaisten kehitysvaiheeseensa liittyvien haavoittuvuuksien vuoksi. Näitä voivat olla esimerkiksi lisääntynyt epäoikeudenmukaisuuden tunne, tarve kuulua johonkin, identiteetin etsiminen sekä kaveripiirin vaikutus. Nuorten aikuisia parempi medianlukutaito on usein esillä. Lapset ja nuoret voivat kuitenkin olla vähemmän kykeneviä arvioimaan kriittisesti saamaansa tietoa, ja siksi heitä on helpompi manipuloida erityisesti sosiaalisessa mediassa ja digitaalisilla alustoilla. Nuori voi omaksua nopeasti ja vähemmän kriittisesti radikaaleja ideologioita. Erityisen haavoittuvan ikäryhmän muodostavat 11–14-vuotiaat, sillä tässä ikävaiheessa lapsen identiteetti alkaa muuttua ja kehittyä kohti nuoruutta ja aikuisuutta.
Radikalisoituneiden alaikäisten määrän kehitystä voidaan tarkastella tilastojen kautta, tosin tiedonkeruussa olisi vielä paljon parannettavaa. Esimerkiksi Iso-Britannia raportoi vuonna 2021 terrorismirikoksista epäiltyjen nuorten määrän olevan korkein kahteenkymmeneen vuoteen, jolloin tilastointi aloitettiin. Samaan aikaan iskujen määrä oli vähentynyt koronarajoitusten johdosta. Radikalisoituneiden alaikäisten määrää voidaan arvioida myös tarkastelemalla niiden nuorten määrää, joiden radikalisoitumisesta on herännyt huoli ja joiden tilanne on vaatinut jatkotoimia. Esimerkiksi Tanskassa vuosina 2021–2022 erilaisiin jatkotoimiin ohjatut alaikäiset muodostivat 44 prosenttia kaikista tapauksista.
Internet keskeinen kanava saada yhteys nuoriin
Kaikki väkivaltaiset ääriryhmät kohdistavat propagandaa, manipulointia ja rekrytointia alaikäisiin erityisesti sosiaalisessa mediassa ja digitaalisilla alustoilla. Kohteena ovat kaikki nuoret, ja erityisesti pojat, jotka ovat aktiivisia netissä ilman vanhempien ohjausta ja valvontaa. Radikaali-islamistiset ja väkivaltaiset äärioikeistolaiset ryhmät ovat ”pelillistäneet” rekrytointiaan hyödyntämällä verkkopelaamista sekä pelialustoihin liittyviä palveluja. Olemassa olevia pelejä voidaan muokata edistämään väkivaltaisia radikaaleja ideologioita. Ekstremistiset ryhmät myös kehittävät itse pelejä. Koko ajan kehittyvä tekoäly antaa paljon uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi terroristi-iskuja voidaan harjoitella todellisuutta vastaavissa virtuaalisissa ympäristöissä.
Vuonna 2015 perustettiin foorumi, jossa viranomaiset tekevät yhteistyötä yritysten kanssa internetin väärinkäytön torjumiseksi (EU Internet Forum). Yhteistyöhön osallistuvien yritysten määrä lisääntyy ja mukana on myös peliyhtiöitä. Viimeksi kesäkuussa 2024 jäseniksi liittyivät Amazon, SoundCloud, Mistral AI ja DailyMotion. Foorumi käsittele paljon nuoriin liittyviä kysymyksiä ja tukee yhtiöitä ekstremistisen sisällön ja nuoriin kohdistuvan propagandan ja manipuloinnin tunnistamisessa. Viime aikoina työssä on painotettu keinoja puuttua lailliseen mutta haitalliseen aineistoon (borderline content); aiheesta on laadittu myös käsikirja.
Mikä altistaa lapsen ja nuoren ääriryhmien propagandalle?
Nuorten radikalisoituminen alkaa usein henkilökohtaisista haavoittuvuuksista, joita ovat esimerkiksi haasteet mielen tasapainossa sekä kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta. Traumatisoiva kokemus voi käynnistää radikalisoitumisprosessin nuorella, joka etsii identiteettiään ja paikkaansa maailmassa. Tallaisessa tilanteessa yksinkertaisia ja mustavalkoisia ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin antava ideologia voi olla houkutteleva.
Perhe ja ystävät voivat vahvistaa radikalisoitumiskehitystä erityisesti, jos lähipiirissä on jo radikalisoituneita henkilöitä. Toimimaton perhe ja ystävyyssuhteet väkivaltaisten ääriliikkeiden piirissä ja puhdasoppisuutta korostavat vaikutteet eristävät yhteiskunnasta ja oikeuttavat väkivallan käytön dehumanisaation kautta. Nuoret, jotka joutuvat kosketuksiin väkivaltaisten ääriliikkeiden kanssa, altistuvat usein retoriikalle, joka vähättelee muita kuin omaan ryhmään kuuluvia, ja tämä voi vahvistaa heidän sitoutumistaan radikaalin ajattelun.
Globaalit kriisit ja konfliktit sekä yhteiskunnan polarisaatio muodostavat hedelmällisen maaperän nuorten radikalisoitumiselle, esimerkkinä Gazan kriisi. Väkivaltaisten ääriryhmien ideologiaan sisältyy usein utopia uudesta yhteiskunnasta, joka ratkaisee epäoikeudenmukaisuudet ja tarjoaa uuden, houkuttelevan vaihtoehdon.
Sukupuolen merkitys
Sukupuoli vaikuttaa kertomuksiin, joilla poikia ja tyttöjä houkutellaan mukaan väkivaltaisten ääriryhmien toimintaan.
Sukupuoli vaikuttaa kertomuksiin, joilla poikia ja tyttöjä houkutellaan mukaan väkivaltaisten ääriryhmien toimintaan. Radikaali-islamistisessa poikiin ja nuoriin miehiin kohdistuvassa rekrytoinnissa käytetään myyttejä sankaruudesta, lunastuksesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tyttöihin kohdistetaan myyttejä oikeudenmukaisesta ja solidaarisesta yhteiskunnasta, heikompien huolenpidosta sekä romanttisesta rakkaudesta, joka vetoaa erityisesti niihin, jotka ovat olleet seksuaalisen hyväksikäytön uhreja.
Väkivaltainen äärioikeisto hyödyntää poikien houkuttelemisessa ajatusta valkoisten miesten koettujen etuoikeuksien menettämisestä ja kokemusta siitä, että poliittiset ja taloudelliset muutokset ovat syrjäyttäneet heidät. Väkivaltaiseen äärioikeistoryhmään liittyminen tarjoaa keinon palauttaa miehisyys yhteisöllisyyden, miesten välisen yhteenkuuluvuuden ja väkivallan tekojen kautta.
Tyttöihin kohdistetaan kertomuksia, jotka korostavat perinteisiä arvoja ja perhettä, joiden koetaan olevan uhattuna esimerkiksi feminismin, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton johdosta. Viimeksi mainitulla vahvistetaan myös pelkoja ja turvattomuuden tunteita.
Väkivaltaisen äärivasemmiston ja anarkistien lapsiin ja nuoriin kohdistamasta rekrytoinnista ja propagandasta on vähemmän tietoa ja tutkimusta käytettävissä.
Mitä jäsenvaltiot ja EU voisivat tehdä?
EU-komissio kysyi kuluneen kesän aikana jäsenvaltioilta, mitä ne tekevät lasten ja nuorten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja erityisesti millaista koulutusta, konsultaatiota ja muuta tukea jäsenmaille voisi tarjota kesäkuussa 2024 käynnistetty EU:n radikalisoitumisen ehkäisyn osaamiskeskus (EU Knowledge Hub for Prevention of Radicalisation). Se korvaa vuonna 2011 perustetun radikalisoitumisen torjuntaverkoston (Radicalisation Awareness Network RAN) ja jatkaa verkoston työtä päivitetyssä ja parannetussa muodossa.
Jäsenvaltiot toivat esille tarpeen tehdä ennakointitutkimusta aiheesta, tiedon lisäämistä kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä työkalujen kehittämistä eri alojen ammattilaisten käyttöön. Koulutuksen ja työpajojen järjestämistä eri ammattilaisille pidettiin tärkeänä, samoin tietoisuuden lisäämistä esimerkiksi kampanjoinnilla. EU:n internetfoorumin työtä pidettiin laajasti tärkeänä.
Aiheen käsittely jatkuu EU-yhteistyössä ja olisi hyvä, että suomalaisia asiantuntijoita olisi aktiivisesti mukana työssä. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina on myös hyvä korostaa, että EU maksaa koulutukseen osallistumisesta koituvat kulut sekä tarjoaa myös ilmaista räätälöityä asiantuntija-apua.
Tarja Mankkinen
Kirjoittaja on kehittämispäällikkö sisäministeriössä, jonka päätehtävä on ollut väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy vuodesta 2011. Vuosina 2021–2024 hän oli kansallisena asiantuntijana EU-komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääoston väkivaltaisen radikalisoitumisen yksikössä.
Kuva: Pixabay
