Uhrilähtöisissä toimintamalleissa on potentiaalia
Artikkeli perustuu Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) meneillään olevaan uhrisensitiivisiä käytäntöjä kartoittavaan hankkeeseen, jossa haastattelimme rikosten uhrien parissa toimivia ammattilaisia.
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään rikoksen uhrien asemaa kuluvalla hallituskaudella. Hallitusohjelmassa on tavoitteita liittyen niin rikosprosessin sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen kuin myös uhrien tukipalveluiden kehittämiseen ja resurssointiin. Oikeusministeriö julkisti lokakuussa 2020 hallitusohjelman mukaisesti Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Yksi ohjelman tavoitteista on parantaa uhrien ohjautumista palveluihin.
Suomella on myös kansainvälisiä velvoitteita suojella naisia heihin kohdistuvalta väkivallalta. Istanbulin sopimus (2015) velvoittaa valtioita tukemaan seksuaalisen väkivallan uhreja ja perustamaan riittävästi asianmukaisia, helposti saavutettavia tukikeskuksia, jotka voivat tarjota uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa. Sopimuksen velvoittamana Suomeen perustettiin 2017 ensimmäinen Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille. Samoin lähisuhdeväkivaltaan liittyvän MARAK-toimintamallin voidaan ajatella olevan linjassa Istanbulin sopimuksen kanssa, vaikka toimintamalli ei perustukaan tähän velvoitteeseen tai muuhun lainsäädäntöön.
MARAK-menetelmä tuo yhteen eri viranomaiset
MARAK moniammatillinen riskinarviointimenetelmä (Multi-Agency Risk Assessment Conference) kehitettiin alun perin Iso-Britanniassa vuonna 2003. Suomessakin nähtiin tarve parisuhdeväkivallan uhrien palveluiden kehittämiselle ja MARAK pilotoitiin vuonna 2010. Tällä hetkellä menetelmä on osa palveluvalikoimaa 38 paikkakunnalla ympäri Suomen. Kaikissa kunnissa menetelmä ei kuitenkaan ole käytössä, esimerkiksi Helsingissä ei tällä hetkellä toimi MARAK-työryhmää. Toiminnan avulla pyritään tunnistamat vakavan ja uusiutumisalttiin parisuhdeväkivallan uhrit. Moniammatillisuuden tarkoituksena on kerätä yhteen eri alojen ammattilaiset, jotta väkivaltaan puuttuminen on kokonaisvaltaista ja tieto kulkee toimijalta toiselle.
Suomessa MARAK-toimintamallia ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka julkaisee ohjeita ja materiaalia verkkosivuillaan. Menetelmä voidaan ottaa joustavasti käyttöön kunnan toimijoiden ja kolmannen sektorin kesken. Usein aloite uuden työryhmän perustamiseen tulee aktiiviselta toimijalta, joka kerää työryhmän kokoon. Viranomaiset tekevät MARAK-työtä oman työnsä ohessa ja siihen ei ole erillisrahoitusta. Toiminnan sisältöön ja sen kattavuuteen vaikuttaa osin osallistujien motivaatio ja käytettävissä olevat resurssit. MARAKiin osallistuvat ammattilaiset ovat kokeneet mallin hyvänä. ”Ennalta estävän työn vaikuttavuutta on aina vaikea mitata. Mutta voiko enää mitään resurssitehokkaampaa [kuin MARAK] olla”, haastattelemamme poliisi totesi.
MARAK-prosessissa on kaksi vaihetta. Ensin ammattilaisen, kuten sosiaalityöntekijän, poliisin tai sairaanhoitajan tunnistettua väkivallan uhrin, hänen kanssaan täytetään riskinarviointilomake. Mikäli lomakkeen tietty pistemäärä ylittyy tai ammattilaisen arvio sitä muutoin puoltaa, tapaus ohjataan MARAK-työryhmän käsiteltäväksi. Tässä seuraavassa vaiheessa moniammatillinen työryhmä kokoontuu laatimaan toimenpidesuunnitelman uhrin turvallisuuden parantamiseksi. Työryhmään kuuluu poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, uhrien tukipalvelujen, turvakodin sekä mahdollisesti myös esimerkiksi päihdepalvelujen ja lastensuojelun edustajat. Uhrille järjestetään tukihenkilö, joka auttaa uhria ja toimii tiedonvälittäjänä uhrin ja työryhmän välillä. Menetelmän käyttö edellyttää uhrin suostumusta, vaikka hän ei itse osallistuisikaan siihen liittyviin kokouksiin.
Eri kaupungeissa MARAKiin ohjautuu eri verran tapauksia. Tähän vaikuttaa kaupungin koko ja asukasmäärä sekä myös se, miten ohjaus on vakiintunut osaksi ko. kunnan uhripalveluja – onko eri toimijoilla aikaa tai motivaatiota ottaa väkivalta puheeksi ja täyttää riskinarviointilomake. MARAK-työryhmä kokoontuu tyypillisimmin kerran kuussa, ja samalla kertaa käsitellään useita tapauksia, johon liittyviä toimia jokaisen organisaation edustaja on jo tehnyt tai valmistellut etukäteen. Haastattelemamme suuren kaupungin MARAK-työryhmään kuuluva henkilö kertoi, että yhtä tapausta kohti on käytettävissä työryhmän kokouksessa noin 15 minuuttia. Toisaalla, pienemmässä kaupungissa, ei joka kokoontumiskerralla ollut lainkaan uusia tapauksia käsiteltävänä. Siispä yhdenvertaisuuden näkökulmasta menetelmän valtakunnallisen kattavuuden ohella tulisi kiinnittää huomiota siitä, ettei yksittäisille työryhmille tule liikaa tapauksia. Tämän välttämiseksi suurissa kaupungeissa voisi olla useampikin MARAK-ryhmä.
Seri-keskus auttaa uhria akuuttitilanteessa ja parantaa oikeusturvaa
Seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitetut Seri-keskukset toimivat viiden yliopistosairaalan erityisvastuualueilla naistentautien klinikoiden yhteydessä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Keskukset ovat osa sairaaloiden toimintaa, ilman erillisrahoitusta. Pääkeskusten lisäksi on perustettu muutamia pienempiä satelliittikeskuksia. Keskukset tarjoavat oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea, psykologista neuvontaa sekä terapiaa. Joillain Seri-keskuksilla on mahdollisuus tarjota myös sosiaalityöntekijän palveluita joko keskuksen nimetyn sosiaalityöntekijän tai sairaalan sosiaalityöntekijän kautta. Hoito ja ohjaus on siten kokonaisvaltaista ja ottaa huomioon asiakkaan psykofyysissosiaaliset tarpeet.
Seri-keskustoiminta on ainutlaatuinen yhteistyömuoto rikosoikeusjärjestelmän sekä julkisen erikoissairaanhoidon välillä. Palveluja voi käyttää, vaikka ei tekisi rikosilmoitusta, joskin siihen kannustetaan. Asiakkaat tulevat usein poliisin tuomana, ja keskuksesta voidaan myös tarvittaessa olla yhteydessä poliisiin. Oikeuspatologisten näytteiden ottamisen prosessi on keskuksessa standardoitu ja laadukas. Se tuottaa korkealaatuisia näytteitä, joita voidaan käyttää myöhemmin todisteena mahdollisessa seksuaalirikosoikeudenkäynnissä. Keskuksessa myös säilytetään näytteitä, joten jos uhri myöhemmin päättää tehdä rikosilmoituksen, on todistusaineisto tallessa. Keskuksen lääkäri voi myös poliisin pyynnöstä toimittaa lausunnon uhrin tilanteesta ja lisäksi todistaa asiantuntijana oikeudenkäynnissä, joskin tästä on vielä haastattelujen mukaan vähäistä kokemusta kolmen vuoden toiminnan ajalta.
Selvityksemme perusteella Seri-toiminnan selkeä rakenne sekä tiivis ja toimiva yhteistyö poliisin kanssa parantavat seksuaaliväkivallan uhrin oikeusturvaa. Vakioitu toiminta tuottaa myös uhrille turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta ja voi osaltaan tukea rikosprosessin aloittamista. Seri-keskuksessa annetaan alustavaa oikeudellista neuvontaa ja ohjataan asiakas Rikosuhripäivystyksen palveluiden pariin.
Euroopan neuvosto on suosittanut, että seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskuksia olisi yksi per 200 000 naista tai vaihtoehtoisesti alueellisesti yksi keskus. Suomessa välimatkat yliopistosairaanhoitopiirien sisällä ovat suuret. Seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuminen on usein traumaattinen asia, ja avun hakeminen vaatii uhrilta paljon voimavaroja. Seksuaalirikokset ovat tyypillisesti aliraportoituja ja palveluiden heikko saatavuus voi olla yksi myötävaikuttava osatekijä asiassa. Meneillään oleva seksuaalirikoslain kokonaisuudistus laajentaa toteutuessaan seksuaalirikoksen käsitettä lisäämällä suostumuksen puutteen keskeiseksi raiskauksen tunnusmerkistössä. Tämä saattaa lisätä asiakkaita Seri-keskuksissa. On tärkeää turvata uhreille vaivaton pääsy juuri heille tuotettujen julkisten palveluiden piiriin.
Palvelujen saatavuus eri puolilla maata varmistettava
Selvityksemme perusteella MARAK ja Seri-keskukset ovat toimivia ja uhrisensitiivisiä toimintatapoja, mutta näiden palveluiden yhdenvertainen saatavuus ei tällä hetkellä toteudu eri puolilla maata. Siksi näiden palvelumallien vahvistamista osaksi palvelujärjestelmän rakenteita tulisi edistää, esimerkiksi osana sote-uudistusta. Haastattelemamme asiantuntijan mukaan esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden läsnäoloa terveydenhuollon toimipisteissä voisi vahvistaa, jolloin väkivaltaepäilyissä uhrit voisi ohjata samassa paikassa työskentelevän sosiaalityöntekijän luo riskinarviointilomakkeen täyttämiseksi.
MARAK-menetelmä ei perustu lainsäädäntöön, joten sen käyttö riippuu alueellisten toimijoiden kiinnostuksesta ja sitoutuneisuudesta. Myöskään erillisrahoitusta ei toiminnalla tässä vaiheessa ole, vaan työ tehdään ns. oman työn ohella. Mikäli menetelmä halutaan juurruttaa rakenteisiin, tulisi MARAK-toimintaa ohjata lainsäädännöllä ja erillisrahoituksella. Samoin Seri-keskusten satelliittien määrää tulisi lisätä, esimerkiksi kaikkien aluesairaaloiden yhteyteen. Erillisrahoituksella voitaisiin turvata keskusten maantieteellinen saavutettavuus.
Väkivallan uhrien oikeuksien toteutuminen edellyttää pysyviä rakenteita, riittäviä resursseja sekä osaavia ja sitoutuneita ammattilaisia.
Anna-Greta Pekkarinen & Janica Juvonen
Pekkarinen on nuorempi tutkija ja Juvonen korkeakouluharjoittelija Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa HEUNIssa.
Lisätietoa
EU:n JUSTICE-ohjelmasta rahoitettu RE-JUST “Towards a more responsive victim-centered approach of the criminal justice system” -projekti
MARAK – moniammatillinen riskinarviointi THL:n verkkosivuilla
SERI - seksuaaliväkivallan uhrin tukikeskukset THL:n verkkosivuilla
Piispa, M. & Lappinen, L. 2014. MARAK moniammatillista apua väkivallan uhrille – Arviointiraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpaperi 21/2014.
Combating violence against women: minimum standards for support services. Council of Europe. 2008.
(Kuva: Rodeo)
