Miten oikeuksiin pääsy ja yhdenvertaisuus toteutuvat ikääntyneiden arjessa?
Monilla arjen haasteilla voi olla oikeudellinen ulottuvuus tai oikeudellisia seurauksia. Tällaisia arjen oikeudellisia ongelmia koetaan esimerkiksi työssä, perheasioissa, raha-asioissa tai asioidessa eri viranomaisten kanssa. Vain murto-osa arjen oikeudellisista ongelmista viedään oikeuteen saakka. Monet ongelmat voidaankin ratkaista tyydyttävästi oikeusjärjestelmän ulkopuolella tai sen liepeillä, esimerkiksi osallistumalla sovitteluun, valittamalla viranomaispäätöksestä tai käymällä vastapuolen kanssa perusteellinen keskustelu. Pääosin kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että arjen oikeusongelmien ratkaisu saattaa olla vaikeaa, sen löytyminen viipyä tai ongelma jäädä ratkaisematta.
Ikääntyneiden arjen oikeusongelmia on tähän mennessä tutkittu vähemmän kuin työikäisen väestön. Vaikka moni ikäihminen toimikin sujuvasti yhteiskunnassa korkeaan ikään saakka, saattaa ikä tuoda mukanaan ongelmia ja uusia tilanteita, joissa on oikeudellisiakin ulottuvuuksia. Ikääntymiseen liittyvät oikeudelliset haasteet ovat osin erilaisia kuin työikäisillä.
Ikä eriarvoistavana tekijänä
Suomessa ikääntyneiden määrän kasvutahti on Europan huippuluokkaa. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa suuressa osassa maailmaa ja tuo uusia haasteita nyky-yhteiskuntaan. Ilmiö haastoi 1970 luvun alussa oikeustieteilijät etenkin Yhdysvalloissa pohtimaan ikääntymistä ja syntyi vanhuusoikeuden tutkimus. Yhteiskunnallista oikeustutkimusta harjoittavassa Law and Society -tutkimuksessa oltiin jo aiemmin oltu kiinnostuneita erilaisten sosiaalisten ryhmien yhdenvertaisuuskysymyksistä. Pohdittiin eriarvoisuutta ja oikeudellisia mahdollisuuksia, sukupuolen, syntyperän, seksuaalisen suuntautumisen tai vamman perusteella.
Ikää ei kuitenkaan pitkään pidetty kovinkaan tärkeänä eriarvoistavana tekijänä, mutta sen oikeudellisia vaikutuksia alettiin pohtia demograafisten muutosten myötä. Muun muassa käytännön juridisessa työssä havaittiin, että ikääntyneiden asiakkaiden auttamiseen tarvittiin erityistietoa. Myös ikääntyneet itse alkoivat vaatia oikeuksiaan esimerkiksi järjestöjen kautta.
Kertomuksista tietoa
Ikääntyneiden oikeuksien perusteet on tärkeä tunnistaa ja oikeusnormien ja käytäntöjen tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää. On kuitenkin tärkeää myös tutkia empiirisesti, kuinka oikeudet toteutuvat ihmisten elämässä. Monia arjen oikeusongelmia ei ratkota viranomaisten avulla, eivätkä ne näin tule viranomaisten tietoon. Ikääntyneiden oikeusongelmien tutkimusta on syytä tutkia myös kysymältä heiltä itseltään.
Loppuvuodesta 2020 käynnistettiin Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyönä tutkimushanke ”Oikeutta ikäihmisille – tarinoita ikääntyvästä Suomesta” (OITIS). Ikääntyviltä ja heidän läheisiltään pyydettiin kertomuksia oikeusongelmista ja niiden ratkaisemisesta lehti-ilmoituksilla (mm. HS, AL, Kaleva, HBL, ET) sekä sosiaalisen median ja kansalaisjärjestöjen kautta. Pyyntöä jaettiin suomeksi, ruotsiksi, kolmella saamen kielellä sekä romaniksi. Vastauksina saatiin kaikkiaan 324 vapaamuotoista kertomusta erilaisista oikeudellisista ongelmista ikääntyneiden tai heidän omaistensa kirjoittamina.
Vastaajina oli erityisesti sellaisia henkilöitä, joiden ongelmien ratkaisu oli jollain tavoin ollut vaikeaa tai jotka kokivat, että heitä ei ollut kohdeltu oikeudenmukaisesti. Aineisto antaa näin näkökulmia ikääntyneiden ongelmien muodostumisen erityispiirteisiin, epäoikeudenmukaisuuskokemuksiin ja siihen, mitkä asiat vaikeuttavat ongelmien ratkaisua. Kuvailemme seuraavaksi lyhyesti ikääntyneiden oikeusongelmien kirjoa sekä kansainvälisten tutkimusten että oman tutkimuksemme valossa.
Ikääntyneiden oikeusongelmat osin erityisiä
Ikääntyneillä on osittain samantapaisia ongelmia kuin työikäisellä väestöllä, kuten naapuririitoja, velkaongelmia, kiinteistöongelmia ja riitoja perinnöistä. Kuitenkin tietynlaiset kysymykset korostuvat iän myötä. Myös ongelmien ratkaisun haasteet painottuvat korkean iän myötä.
Moni tutkimus osoittaa, että erityisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi isovanhemmuuteen tai elämän loppuvaiheen järjestelyihin, kuten omaishoitoon tai edunvalvontaan, liittyvät kysymykset. Terveys, hoitoon pääsy, oikeus hyvään hoitoon ovat myös asioita, jotka usein nousevat esiin. Pärjääminen ja muistisairaudet tuottivat ongelmia niin itselle kuin mahdollisille puolisolle. Itsemääräämisoikeuteen liittyvät asiat nousevat usein keskeisiksi hoito- tai asumisjärjestelyissä ja myös suhteessa omaan perheeseen.
Yhteiskunnan digitalisaatio tuo ikääntyneille erilaisia haasteita. Ikääntyneiltä saattaa olla puutteellinen digilaitteiden tai sovellusten käyttötaito tai fyysisiä rajoituksia, jotka tekevät niiden käytöstä hankalaa. Tällä saattaa olla myös oikeudellisia vaikutuksia. Ongelmien ratkaisu saattaa vaikeutua, kun monen viranomaisten kanssa on vaikea löytää muita kuin sähköisiä väyliä. Sähköisten palveluiden käyttövaikeudet saattavat itsessään luoda ongelmia, kun esimerkiksi veron tai laskun maksu vaikeutuu.
Iän karttuessa saattaa lisääntyä myös riippuvuus hoitajista tai perheenjäsenistä, esimerkiksi asioiden hoidossa. Tällaisessa asetelmassa mahdollisen kaltoinkohtelun tai taloudellisen hyväksikäytön tunnistaminen saattaa olla sekä kokijalle että viranomaiselle vaikeaa. Avun hakeminen saattaa vaikeutua myös erilaisten toimintakyvyn rajoituksien takia.
Ratkaisut haasteellisia – toteutuuko oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus?
Arjen oikeusongelmat voivat olla mutkikkaita ja oikean ratkaisutavan löytyminen haastavaa. Ratkaisuyrityksiä saattaa olla lukuisia. Tarina-aineistossamme kirjoittajat pohtivat välillä, miltä osin heidän ongelmansa olivat oikeudellisia ja miltä osin ”pelkkiä” käytännön ongelmia tai resurssien puutetta. Moni totesi, että elämässä sattuu ja tapahtuu ja että esimerkiksi hoitoresurssit tai viranomaisten aikaresurssit ovat rajalliset. Kuitenkin pohdittiin, toteutuiko oikeudenmukaisuus tai yhdenvertaisuus.
Ikääntyneillä on paljon osaamista ja elämänkokemusta ja usein vahva motivaatio toimia omissa asioissaan. Tarina-aineiston perusteella havaittiin kuitenkin, että oikeudellistenkin ongelmien ratkaisua saattoi vaikeuttaa se, että ”systeemi” nopeine aikatauluineen ja nettiasiointeineen ei aina ottanut erityspiirteitä huomioon. Ikääntynyt saattaa olla huonovointinen, jalat eivät kanna tai digiasiat eivät suju. Se, miten ikääntynyttä kohdeltiin esimerkiksi hoitolaitoksessa tai viranomaisen kanssa asioidessa, oli kuitenkin hyvin tärkeää oikeudenmukaisuuskokemuksen kannalta. Ikääntyneelle saattoi tulla olo, että hänen ongelmaansa ei ymmärretty tai otettu tosissaan. Lopputulos saattoi olla vähemmän tärkeä, jos ikääntynyt koki, että hän tuli kuulluksi, hänet otettiin tosissaan ja että hänen asiansa käsiteltiin.
Tutkimustarpeet moninaisia
Ikääntyneiden määrän kasvaessa heidän ongelmiensa oikeudelliseen puoleen ja ikään liittyviin yhdenvertaisuuskysymyksiin on syytä kiinnittää huomiota. Empiiriset tutkimukset, joissa ikääntyneet saavat äänensä kuuluviin tai joissa fokusoidaan nimenomaan ikääntyneiden ongelmiin, ovat tärkeitä. Näin voidaan ymmärtää ikääntyneiden oikeusongelmien luonnetta ja niiden muodostumisen tapoja sekä parhaita ratkaisutapoja ikääntyneiden omasta näkökulmasta. Yhteiskunnan tukipalveluiden ja päätöksenteon tulisi voida perustua tutkittuun tietoon.
Yaira Obstbaum, Kaijus Ervasti & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen
Yaira Obstbaum toimii tutkijatohtorina HYn Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Kaijus Ervasti on Yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen professori ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen vanhuusoikeuden professori Itä-Suomen yliopistossa.
Kirjoittajat ovat mukana useassa useita ikääntyneiden oikeuksia kartoittavissa empiirisissä tutkimushankkeissa. Näistä yksi on mainittu OITIS hanke. Käynnissä on myös Varjoja Paratiisissa (VAPA) hanke, jossa tutkitaan muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutumista tarina-aineistoilla sekä muilla empiirisillä aineistoilla sekä Helsingin yliopistosta johdettu WELGO-konsortiohanke (STN), jonka yhdessä työpaketissa tutkitaan ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeudensaantimahdollisuuksia ja oikeuksia pandemia-aikana. Projekteista on luvassa useita kansainvälisiä ja kansallisia tutkimusartikkeleita.
Lisää tietoa: https://www.edilex.fi/uutiset/73988
Kuva: Riikka Kostiainen
