Vankilasta vapauteen päihteetöntä ja rikoksetonta arkea opetellen
Rikosseuraamuslaitoksen vuoden 2021 tilastojen mukaan vankiloista vapautui vuoden aikana reilut neljätuhatta vankia (Rikosseuraamuslaitos 2021, 29). Rikoksista tuomittujen yhteiskuntaan palaaminen sisältää monenlaisia haasteita ja vapautumiseen liittyy erilaisia vaikeuksia. Vapautuvien vankien tilanteet ovat toisiinsa nähden erilaiset ja eri kunnissa mahdollisuudet tuen saamiseen erilaiset.
Vuonna 2021 Kriminaalihuollon tukisäätiö teki selvityksen rikosseuraamusasiakkaiden avun tarpeista sekä heidän oikeuksien toteutumisesta. Tehtyyn selvitykseen vastasi yhteensä 153 vankia. Vapautumisen jälkeen vangit kokivat tarvitsevansa apua asumiseen, toimeentuloon, rikoksettomaan elämään, päihteettömyyteen, mielekkääseen tekemiseen sekä ihmissuhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin. Selvityksessä laajan tuen tarpeen taustalla mainittiin olevan pitkä historia vankeudessa. (Kriminaalihuollon tukisäätiö 2021, 9.)
Portaittain vapauteen osallisuutta vahvistaen
Kokemusasiantuntija Miisa Lohen mukaan hänelle itselleen rikoksettoman elämäntavan opettelun kannalta oli se, että hän siirtyi ”kivitalosta avotaloon” eli suljetusta laitoksesta avolaitokseen. Tämä mahdollisti hänelle vastuunottamisen opettelua itsestä ja omista asioista. Avovankila mahdollisti Miisalle työtoimintaan osallistumisen vankila-alueen ulkopuolella. Aluksi sosiaaliset tilanteet olivat Miisalle todella haasteellisia, koska hänellä ei ollut niistä aikuisiällä ja päihteettömänä kertynyt aikaisempia kokemuksia. Vankilan ulkopuolella järjestetyssä työtoiminnassa Miisa sai kokemuksia vuorovaikutuksesta sekä toimimisesta ihmisten kanssa. Vankilan arki sekä työtoiminta auttoivat häntä omaksumaan säännölliset arjen rutiinit.
Miisan mukaan hänen arjenhallintataitonsa kehittyivät nimenomaan avolaitoksessa. Siellä hän oli vastuussa ruuanlaitosta sekä siisteydestä muun työtoiminnan ohessa. Miisa kertoi saaneensa myös paljon onnistumisen kokemuksia, jolloin luottamus omaa pärjäämistä kohtaan vahvistui. Avovankila oli myös Miisan päihteettömyyden kannalta merkittävä risteys, jossa hän joutui aidosti tekemään päätöksen, että käyttääkö hän päihteitä vai ei. Henkistä jaksamistaan sekä addiktiotaan päihteitä kohtaan Miisa käsitteli vertaisryhmissä, joihin hän osallistui avolaitoksesta.
Valvottu koevapaus päihteettömän ja rikoksettoman elämäntavan opettelun tukena
Valvottu koevapaus on ehdottoman vankeusrangaistuksen loppuvaiheeseen sijoittuva rangaistusmuoto, jossa vanki on vankilan ulkopuolella teknisen ja muun valvonnan alaisena. Valvotun koevapauden avulla pyritään edistämään ja tukemaan vankien siirtymää vankeudesta vapauteen. Valvotun koevapauden valmistelussa keskeistä on tarkoituksenmukaisten tukitoimien suunnittelu sekä yhteistyö vangin kotikunnan sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Avovankilassa suunnitellulla valvotulla koevapaudella oli Miisan mukaan iso merkitys sille, että lopulta hänen vapautumisensa onnistui hyvin. Vankeuden aikaiset tukipalvelut jatkuivat Miisan kohdalla keskeytyksettä suljetusta laitoksesta avolaitokseen ja sieltä valvottuun koevapauteen. Miisa sai osallistua itse oman koevapaussuunnitelman tekemiseen. Tämän prosessin aikana Miisan luottamus viranomaisia kohtaan vahvistui. ”Aikaisemmin en luottanut viranomaisiin, mutta näen tärkeänä, että tätä luottamusta rakennettiin jo vankeusaikana”, Miisa sanoo. Vapautumisen jälkeinen asioiden hoitaminen merkitsee tavallisesti tilannetta, jossa virastot, viranomaiset, etuudet ja byrokratia tulevat tutuiksi. On tärkeää, että vapautuvan omat asenteet eivät vaikeuta asioiden järjestämistä viranomaisten kanssa.
Miisan kohdalla koevapauden suunnittelun alkuvaiheessa selvitettiin eri asumisvaihtoehdot. Miisaa tuettiin asunnon hankkimisessa, mutta Miisan mukaan tärkeää oli saada ottaa myös itse vastuuta asunnon hankkimisesta. Hän sai avolaitoksessa tehdä asuntohakemuksia sekä soittaa vuokranantajille.
Miisalle tärkeintä koevapauden suunnittelussa oli oman viikko-ohjelman suunnittelu arkeen. Hänen mielestään on tärkeää, että suunniteltu viikko-ohjelma koostuu vapautuvalle vangille mielekkäistä asioista sekä pakollisesta toiminnasta. Miisan arvioi jälkeenpäin, että oli rakkauden teko häntä itseään kohtaa laittaa vertaistuki pakolliseksi toiminnaksi omaan viikko-ohjelmaan. Ilman sitä hän arvelee, ettei olisi luultavasti kiinnittynyt toipumiseen ja uuteen elämään. ”En aluksi ajatellut, että tulisin lopettamaan kokonaan päihteet. Pakollisten vertaistukiryhmien avulla löysin kuitenkin halukkuuden toipua ja sain myös esimerkkiä siitä, että se on mahdollista”, Miisa sanoo. Koevapaudessa Miisa kertoi havahtuneensa siihen, että hän oli erilaisissa uudenlaisissa tilanteissa monta kertaa yksin. Vertaistuen piiristä Miisa sai lopulta myös uudet ihmissuhteet elämäänsä.
Nuotti-valmennus toimi Miisalla työvelvoitteena ja sitä kautta hän löysi oman polkunsa opintoihin ja työelämään. Valmennus tarjosi Miisalle toimeentulon koevapauden aikana sekä tukea arjen asioissa ja erilaisten paperiasioiden hoitamisessa. Miisa suoritti rikosseuraamusalan kokemusasiantuntijakoulutuksen Laurea-ammattikorkeakoulussa ja tällä hetkellä hän toimii projektityöntekijänä Aseman Lapset ry:n Ripa-hankkeessa. Hankkeessa tuetaan rikoksilla ja päihteillä olevia nuoria. Miisa on myös aloittanut sosiaalialan ammatilliset opinnot syksyllä 2022. Avovankilassa aloitettu liikuntaharrastus on jatkunut vielä vapautumisen jälkeenkin. Tämän harrastuksen Miisa kokee tukevan fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan. Jälkeenpäin ajateltuna koevapaus oli Miisan mielestä pelottava, mutta samalla turvallinen askel siviiliin.
Kokemusasiantuntijan näkökulmia vapautuvien vankien tukemiseen
Vapautuva vanki tarvitsee tosi moninaista tukea yksilöstä riippumatta sekä siviiliin että päihteettömään elämään. Jos vanki sitoutuu ja motivoituu elämäntapamuutokseen, on vangin tärkeää tiedostaa, että hänen täytyy muuttaa elämässään lähes kaikki asiat. On todella pitkä ja vaativa prosessi muuttaa oma ajatusmaailma sekä kohdata ensimmäistä kertaa ne tunteet, joita on mahdollisesti koko elämän paennut. Tämä vaatii todella paljon vangilta itseltään. Lisäksi edessä on tavallisesti koko kaveripiirin sekä mahdollisesti myös asuinpaikkakunnan vaihtaminen.
Ammattilaiset voivat toimia vapautuneen vangin motivoijina sekä muutostyöskentelyn peileinä. Työskentelyssä on tärkeää tuoda esille myös vapautuneen vangin vahvuuksia ja lähteä niistä rakentamaan työskentelyä sekä tulevaisuutta. Kenenkään ei tulisi joutua selviytymään yksin vapautumisvaiheessa ja muutosprosessissa. Ammattilaisina voimme tukea vankeja edistämällä heidän kiinnittymistään yhteiskuntaan. Voimme tukea vankeja pääsemään mukaan mielekkääseen toimintaan sekä kulkea heidän rinnallaan uudessa arjessa.
Arjenhallintataidot sekä niiden opettelun mahdollistaminen, tulisi taata jokaiselle vapautuvalle vangille. Monille esimerkiksi vuokranmaksu tai laskujen hoitaminen voivat olla liian vaikeita asioita. Asioiden hoitamatta jättäminen ei välttämättä kerro motivaation, vaan tarvittavien taitojen puutteesta.
Jokaisella vangilla tulisi olla yhteydenottomahdollisuus omaan sosiaali- tai päihdetyöntekijään. On tärkeää selvittää, että vapautunut vanki tietää, mihin numeroon ja kenelle hän soittaa silloin, kun hän apua tarvitsee.
Meillä on olemassa paljon eri palveluja, mutta vapautuvia vankeja tulisi ohjata niiden pariin. On myös tärkeää järjestää palvelut niin, että eri nivelvaiheet vankilasta vapauteen eivät keskeytä alkanutta tukea. Palveluissa meidän tulisi kohdata vanki kuin kuka tahansa ihminen.
Rikoksettoman ja päihteettömän elämäntavan näkökulmasta haastavinta vapautuvalle vangille on tyhjä kalenteri. Jotain pitää aina löytää vanhan tilalle. Olisi tärkeää selvittää vapautuneen vangin mahdollisuudet osallistua päivätoimintaan, työkokeiluun tai kuntoutukseen siviilissä. Kiteytettynä tärkeää olisi, että jokaisella olisi vankeusaikana rakennettu tukiverkosto ympärillä sekä mieleistä tekemistä arjessa.
Janika Lindström
Kirjoittaja työskentelee lehtorina rikosseuraamusalan sosionomikoulutuksessa Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Kirjoituksessa mukana ollut Miisa Lohi työskentelee projektityöntekijänä Aseman Lapset ry:ssä.
Kuvassa: Ann Tamme, Miisa Lohi, Pietro Saari
Lähteet
Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2021
Kriminaalihuollon tukisäätiö 2021. ”Et vapautues olis elämä, jota elää”. Selvitys rikosseuraamusasiakkaiden avun tarpeista ja oikeuksien toteutumisesta.
