Väsymätön lainsäädäntörobotti läpivalaisee lakihankkeet

Eduskunta hyväksyy joka vuosi satoja hallituksen esityksiä, jotka ovat lainvalmisteluprosessin näkyvin osa. Niiden taustalta löytyy usein pitkäänkin kestäviä hankkeita, joihin monet erilaiset intressitahot ovat olleet vaikuttamassa. Lakien säätämisen läpinäkyvyys on toimivan demokratian ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan edellytys. Vallankäyttöön liittyvien asiakirjojen on oltava julkisia ja todellisuudessa myös kaikkien ulottuvilla.

Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Perustuslain 14 § jopa velvoittaa julkisen vallan edistämään näitä mahdollisuuksia, mutta pystyykö se tähän kuitenkaan nykyaikana? Tietoa lakihankkeista on kyllä saatavilla erilaisissa järjestelmissä, mutta sitä pitää pystyä myös hakemaan, lukemaan, ymmärtämään ja hyödyntämään. Suomessa ovat tiedonsaannin ja poliittisen osallistumisen kynnykset yhä valitettavan korkeat, vaikka digitalisaatio on edennyt kansainvälisesti verrattuna hyvää vauhtia.

Miten demokratia toteutuu, mikäli vain osa kansalaisista kykenee hyödyntämään perustuslaillisia oikeuksiaan ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon? Kansalaisten osallistumismahdollisuudet ovat usein toimittajien ja erilaisten järjestöjen aktiivisuuden varassa, mutta eikö kansalaisten suorakin aktivoiminen olisi yhteiskuntamme etujen mukaista. Mitä laajemmin eri väestöryhmiä edustavat kansalaiset osallistuvat yhteiskunnallisiin asioihin, sitä pienempänä pysyy kuilu päätöksentekijöiden ja kansalaisten välillä – ja sitä paremmin päätöksenteossa pystytään huomioimaan kaikki erilaiset näkökulmat ja intressit.

Hukassa lainsäädäntö- ja järjestelmäviidakossa

Lainvalmistelutietoa etsivän on aiemmin ollut tyytyminen valtionhallinnon järjestelmiin. Käyttäjän on tullut paitsi ymmärtää lainvalmistelun prosessi ja oikeudellinen merkitys, mutta myös tietää tarkkaan mitä on etsimässä ja mistä kyseinen tieto löytyy. On paitsi tiedettävä erilaiset tietolähteet ja niiden monimutkaiset tavat yksilöidä dokumentteja ja linkittää niitä toisiinsa, myös tunnettava eri tietokantojen käyttöjärjestelmät, niiden loogiset erot ja hakutyökalujen rajoitteet paikantaakseen materiaaleja menestyksekkäästi. Käytännössä tämä onnistuu harvoin edes juristikoulutuksen saaneilta.

Jo pari vuotta toiminut Lakitutka.fi-sivusto on yhdistänyt erilaiset lainvalmistelun tietokannat yhdeksi palveluksi ja edistänyt luotettavan tiedon saatavuutta. Lakitutka on tehnyt lainvalmistelun seuraamisesta helpompaa ja sujuvoittanut lakitiedon löytymistä erityisesti ammattikäytössä. Yhä useampi tutkija, viranhaltija ja järjestöaktiivi onkin löytänyt Lakitutkan työkalukseen, jonka avulla seuraa oman alansa lakihankkeita. Kehitystyön tavoitteena on tehdä palvelusta sisällöllisesti laaja mutta yhtä aikaa mahdollisimman helposti lähestyttävä ja kansankielinen – jotta lainvalmistelutieto voisi kilpailla mediatilasta jopa viihde- ja henkilökeskeisen uutisoinnin kanssa.

Politiikantoimitukset viihdeuutisten puristuksessa

Laadukas ja riippumaton suomalainen media tuo näkyville poliitikkojen tekemisiä, mutta todellisiksi klikkimagneeteiksi näyttävät pääsevän lähinnä vapaa-ajan toimet. Kunnianhimoiset politiikantoimitukset ovat ahtaalla aikapaineen alla ja viihdesisällön kanssa kilpaillessaan. Lainsäädäntöhankkeet eivät kaupallisen median tai someaktiivien kautta saa millään samanlaista medianäkyvyyttä kuin julkisuuden henkilöiden toilailut. Medianäkyvyys kuitenkin merkittävällä tavalla määrää sitä, mistä asioista yhteiskunnassa keskustellaan. Politiikan sisällöistä kirjoittaminen vaatii toimittajalta aikaa ja paneutumista, ja näiden säästämiseen Lakitutka myös pyrkii.

Nykyisellään Lakitutka-palvelu tarjoaa toimittajille oikoreittejä lainvalmisteluprosessin monimutkaisten ilmiöiden hahmottamiseen ja samalla auttaa ilmiöiden historiallisen viitekehyksen tunnistamisessa. Palvelun tunnettuuden lisääntyessä voimme siis odottaa laadukkaan politiikkajournalismin helpottumista.

Laatumedioita seuraava kansalainenkin on tähän saakka joutunut luottamaan siihen, että nämä uutislähteet tuovat häntä kiinnostavat lainsäädäntöhankkeet esille – ja tekevät sen ajoissa, ennen hankkeiden valmistumista. Siksi myös laki- ja politiikkatiedon suoraa saatavuutta on tarpeen kehittää.

Aktiivisen kansalaisen roolin omaksuminen tehtävä helpoksi

Lainvalmistelun ymmärtämisestä ja sen seuraamisesta tulee tehdä uusi kansalaistaito. Lakitutka-projektissa pyritään edistämään kansalaisten mahdollisuuksia päästä lakitiedon lähteille kahdella tapaa.

Yhtäältä lainvalmistelutietoa tuodaan koulujärjestelmän kautta kansalaisyhteiskunnan nuorimpien tietoon ja rohkaistaan heitä samalla aktiivisuuteen sekä yhteiskunnallisten asioiden seuraamisessa että niihin osallistumisessa. Projekti on aloitettu lukiovierailuja pilotoimalla, mutta lyhyen aikavälin tavoitteena on saada aikaan toimiva opetuspaketti, joka edistää paitsi nuorten ymmärrystä lainvalmistelusta myös heidän osallistumismahdollisuuksiaan yhteiskunnallisiin asioihin, ja on helposti laajennettavissa koko maan laajuiseksi toiminnaksi.

Toisaalta Lakitutkalla pyritään yhä uusin teknisin innovaatioin tuomaan lakitietoa niin kansalaisten, viranomaisten kuin tutkijoidenkin ulottuville; helposti haettavaksi, selattavaksi, luettavaksi ja ymmärrettäväksi. Tulevaisuudessa siintävä tekoälyratkaisu havaitsee linkitykset asioiden välillä ja osaa yhdistää automaattisesti toisiinsa kaiken tekstisisällön: niin lain, lain pohjalta annetut tuomiot, lakia muuttavat hankkeet ja niissä annetut lausunnot, kuin erilaiset keskustelut, poliittiset julistukset sekä ohjelmatkin. Väsymätön lainsäädäntörobotti viestittää helposti sulateltavaa tietoa tärkeistä lakiehdotuksista – vieläpä siinä vaiheessa, kun me kukin voimme lainvalmisteluun omalta pieneltä osaltamme vaikuttaa.

Esimerkki Lakitutka.fi-haun tuloksista: Yhdenvertaisuus-termin esiintyminen hallituksen esityksissä 2000-luvulla.

Lakilööpit jokaiseen puhelimeen?

Yhtenä Lakitutkan tavoitteena on jatkossa lakitiedon ja politiikan sisältöjen popularisoiminen suoraan kunkin käyttäjän tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisiksi. Eduskunnan kirjaston laatimat tietopaketit ovat olleet jo pitkään esimerkillinen julkinen palvelu, jonka monistaminen Lakitutkan avulla voisi olla mahdollista.

Julkkislööppien kanssa mediavirrassa voisikin olla tulevaisuudessa mukana myös yhteiskunnallisia asioita, erityisiä lakilööppejä: “Polarisaatio huolettaa lausunnonantajia – lue poliisihallituksen kaikki huomiot ilmiöstä viime vuosilta”, “Lapset ohituskaistalle – uunituoreessa hankkeessa alaikäisiin kohdistuvien rikosten käsittelyä halutaan nopeuttaa”, “Miten rikollisista tuli yhdenvertaisuuden sankareita? Katso tästä kaikki asevelvollisuuslain kiihkeät käänteet Lex Pekurisesta Jehovan todistajiin”.

Lisäksi käyttäjä voisi helposti pyytää Lakitutkaa kertomaan taustasyyt häntä kiinnostavalle lakimuutokselle: kuka on ehdottanut, kuka on kannattanut ja kuka vastustanut – ja erityisesti millä perusteilla. Kukaan ei näin jäisi enää oman ”mediakuplansa” uhriksi ja reagoisi vain muiden ihmisten omista syistään esille nostamiin asioihin, vaan pystyisi seuraamaan juuri niitä kysymyksiä, jotka häntä todellisuudessa koskettavat.

Marjaana Sjölund & István Rytkönen

Kirjoittajat työskentelevät projektitutkijoina Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja ovat mukana Lakitutka-projektissa.

Haaste 3/2022