Viro ja Suomi jakavat nuorisorikollisuuden ehkäisyn kehittämistyön tuloksia
Kesäkuussa suomalainen delegaatio jalkautui Tallinnaan monialaiselle dialogiselle opintovierailulle. Suomesta aktiivisin kumppani Viron hankkeessa on ollut Aseman Lapset ry. Se on koonnut yhteistyöhön mukaan muita nuorten rikosprosesseihin ja rikosten ehkäisyyn kytkeytyviä toimijoita Suomessa. Seminaariin oli kutsuttu Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin -tutkimushankkeen monialaista verkostoa, josta mukaan ehtivät poliisin, oikeusministeriön ja Vaasan yliopiston edustus. Virossa vastassa oli eri ministeriöiden edustajia, poliiseja, syyttäjiä, tutkijoita sekä nuorten rikosprosessien parissa syyttäjien työparina toimivia konsultteja.
Dialogeja uusista käytännöistä
Kahden päivän aikana osallistujat vaihtoivat kokemuksia rikosten ehkäisystä eri konteksteissa. Molemmissa maissa on havaittu tutkimuksissa ja arjen työssä monialaisen työn tarpeellisuus. Nuoren riskikäyttäytymisen taustalla voi olla monenlaisia, jopa ylisukupolvisia ongelmia tai traumoja, joita ei ole ajoissa huomattu tai tarjottu apu ei ole vastannut nuorten ja perheiden tarpeisiin. Molemmissa maissa on kehitetty palveluita ja otettu käyttöön uusia tutkimukseen perustuvia menettelytapoja. Tarkoituksena on tarjota rikoksilla oireileville nuorille tehokkaampaa, koordinoitua ja kokonaisvaltaista tukea ja estää lasten joutuminen suljettuihin laitoksiin ja vankilaan. Suomessa rahoitus oikeusministeriölle uusintarikollisuutta monipuolisin keinoin vähentävien toimien kehittämiseen ja pilotointiin on saatu Sanna Marinin hallitusohjelmasta.
Agendalla oli maiden tuoreita tutkimuksia. Tarton yliopiston Anna Markina esitteli nuorten kokemuksia rikosprosessista, uusintarikollisuudelle altistavia tekijöitä sekä politiikan ja työtapojen muutoksia. Hanna-Kaisa Pernaa Vaasan yliopistosta esitti Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin -hankkeen alustavia tuloksia siitä, millaisia kokemuksia nuorisorikollisuuden parissa työskentelevillä ammattilaisilla on siiloutuneista palveluista ja yhteistyöstä. Nykyrakenteet luovat jännitteitä ja hankaloittavat yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen syntymistä. Tutkimus jatkuu peilaamalla näitä tuloksia nuorten näkemyksiin. Väitöskirjaansa valmisteleva tutkinnanjohtaja Marko Forss kertoi nuorten vakavien rikosten esitutkintaprosesseista. Tiimipäällikkö Heikki Turkka esitteli Aseman lasten Bunkkerin tiimityötä, eri toimintamalleja ja yhteistyökäytäntöjä, joilla puututaan nuorten konflikteihin ja vakavaan rikosoirehdintaan. Yhteisessä keskustelussa harmiteltiin, että järjestöjen arjessa tekemä hyväksi koettu työ jää liian usein tutkimuksen ulkopuolelle.
Monialaisen ja pitkäjänteisen tuen kehittämisessä vertailtiin Viron Ringist Välja -työtä Suomessa pilotoitaviin, oikeusministeriön rahoittamiin nuorten toimintamalleihin. Niitä pilotoidaan neljällä paikkakunnalla: Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vantaalla. Viron mallissa, Suomen piloteissa ja Aseman Lasten Pasila-työssä on tarkoitus katkaista toistuvasti ja vakavia rikoksia tekevien nuorten rikoskierre räätälöimällä palveluja nuoren tarpeisiin. Sekä Virossa että Suomessa on todettu tarve ottaa myös nuoren perhe mukaan. Multidimensionaalisella perheterapialla (MDFT) on tutkimuksissa havaittu nuorten rikollisuutta ja päihteiden käyttöä vähentäviä vaikutuksia. MDFT yhdistää sekä Vantaan alle 18-vuotiaille suunnattua pilottia että Viron mallia. Myös Helsingin lastensuojelun alla vuodesta 2021 toiminut Toivo-tiimi tekee vastaavaa työtä. Keskeistä työssä on luottamuksen synnyttäminen nuoreen ja perheeseen ja riittävä resursointi siihen.
Virossa syyttäjän rinnalla työparina konsultti
Suomessa nuorten rikollisuus on vähentynyt 20 viime vuoden aikana. Huolta aiheuttaa pieni ryhmä nuoria, joille keskittyvät toistuvat ja vakavat rikokset. Myös Virossa alaikäisten rikoksesta epäiltyjen määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Vuonna 2012 alaikäiset olivat Virossa epäiltynä yli 25 000 rikokseen, kun 2021 vastaava luku oli enää reilu 4000. Syiksi muutokseen Viron kumppanit ovat löytäneet uudet käytännöt, lakimuutokset, rikosilmoitusten tekokäytännöt ja väestörakenteelliset tekijät.
Merkittävin ero rikosprosessissa Suomeen verrattuna on se, että Virossa syyttäjä johtaa alusta loppuun rikosprosessia. Vuonna 2018 Virossa voimaan tullut uusi laki alaikäisten rikoksentekijöiden kohteluun vaikutti muun muassa poliisin, syyttäjän, lastensuojelun, koulukotien ja vankiloiden tehtäviin. Tärkeä uudistus oli, että poliisille ja syyttäjälle annettiin laajemmat mahdollisuudet rikostutkinnan lopettamiseen. Nuorten tilanteeseen voidaan Virossa puuttua aiempaa joustavammin, huomioiden nuorten henkilökohtaiset tarpeet ja tilanne sekä restoratiivisen oikeuden periaatteet. Suullisen varoituksen käyttöä on laajennettu ja lakiin lisätty myös mahdollisuus lopettaa tutkinta sovittelun tai muun asianmukaisen seuraamuksen määräämisen kautta. Syyttäjälle lisättiin mahdollisuus määrätä mm. yhdyskuntapalvelua, aiheutetun vahingon korvaamista, sosiaaliseen kuntoutukseen osallistumista, sovittelua tai muita seuraamuksia. Suomessa puolestaan rikosasioiden sovittelu on pidetty irrallaan rikosprosessista, vaikka poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin voivat huomioida päätöksenteossaan sovittelun ja sopimuksen täyttyminen. Viime vuosina kehitetty ”Ringist välja” on yksi uusista toimintatavoista, jota Virossa käytetään rikosprosessin sijaan tilanteissa, joissa arvioidaan nuorten tarvitsevan intensiivistä tukea.
Seuraamusten käytössä keskeistä on välttää rikosoikeudellisten sanktioiden kohdistamista alaikäisiin. Lakimuutosten jälkeen alettiin kehittää syyttäjien työparina toimivien konsulttien työtä. He tukevat syyttäjän johtamaa prosessia etsimällä ja ohjaamalla nuoria ja perheitä heitä tukeviin palveluihin. Koska Suomessa syyttäjän pöydälle nuorten rikostutkinnat päätyvät usein myöhemmin kuin Virossa, päivien keskustelussa poliisit pohtivat, voisiko vastaavaa työparitoimintaa kokeilla Suomessa poliisin esitutkinnan aikana.
Yhteisiä suuntaviivoja
Kesäkuun seminaarissa todettiin, että Suomea ja Viroa yhdistää kehittämistyö nuorten rikoksentekijöiden parissa. Molemmat maat etsivät keinoja vähentää alaikäisten ja nuorten uusintarikollisuutta sekä vankilaan päätymistä. Molemmissa alaikäisten vankien määrä onkin pysynyt matalana. Koordinoitua kokonaisvaltaista tukea tarvitaan sille pienelle ryhmälle, jolle rikokset kasaantuvat. Varhaisemman puuttumisen moniammatillinen poliisin Ankkuritoiminta on tutkimuksessa havaittu lupaavaksi toiminnaksi niille nuorille, joilla rikoskierrettä ei vielä ole. Myös toistuvasti rikoksia tekeville nuorille tarkoitetusta toimintamallista tehdään tutkimusta. Alustavia tuloksia on luvassa vuodenvaihteessa. Seuraavaan seminaariin Viron kanssa on tarjolla runsaasti ohjelmaa sektorirajat ylittävästä moniammatillisesta yhteistyöstä ja nuorisoystävällisistä oikeusprosesseista.
Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen tutkimuksella arvioiduista malleista on tärkeää. Naapurimaiden käytännön työn kokemusten esittely on hyödyllistä, innostavaa ja mahdollistaa uuden oppimista ja reflektiota työstä molemmin puolin lahtea. Nykyään Virossa rikos-, lastensuojelu- ja hoidolliset prosessit nivoutuvat toisiinsa hyvin tiiviisti syyttäjien työparikonsulttien ja kuntouttavien seuraamusten käytön ansiosta. Suomessa rikosprosessin rinnalla kulkevat lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tekemä palvelutarpeen arviointi ja tukitoimet. Nuorten toimintamallien piloteissa pyritään yhdistämään rikosprosessi, tukea antavien viranomaisten ja järjestöjen palvelut nuoren tilanteen mukaisesti.
Yhteistyö Viron kanssa jatkuu, ja Ringist välja -toimintojen työntekijät tutustuvat järjestöjen ja kuntien tekemään monialaiseen työhön syyskuussa. Suomi ja Viro ovat aiemmin tehneet tiivistä rikoksentorjunnan yhteistyötä. Molemmat ovat jäseninä Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa (EUCPN). Kahdenvälisissä tapaamisissa päästään reflektoimaan vielä matalammalla kynnyksellä haastavan työn kehittämistä, onnistumisia ja haasteita. Toivotaan näiden jatkuvan ja niistä tulevan säännöllisiä.
Saija Sambou, Laidi Surva & Julia Saarholm
Sambou on Suomen oikeusministeriön erityisasiantuntija, Surva on Viron oikeusministeriön erityisasiantuntija ja Saarholm on Aseman Lapset ry:n Bunkkerin kouluttaja ja tutkimuskoordinaattori.
