Älykäs vankila edistää kuntoutumista ja sujuvaa työntekoa

20.12.2024 8.47
Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeessa toteutettiin Suomeen kolme älyvankilaa, joissa vangit voivat käyttää erilaisia digipalveluja ja asioida sähköisesti henkilökohtaisilta sellipäätteiltä. Älyvankiloita ovat Hämeenlinnan, Kylmäkosken ja Pyhäselän vankilat. Digitalisaatiolla on myönteinen vaikutus kuntoutumiseen vankiloissa. Digitalisaatiolla ja tekoälyllä voi olla potentiaalia ratkaista globaaleja ajankohtaisia haasteita vankiloissa liittyen resurssien kustannustehokkaampaan käyttöön sekä vankiloiden kestävään kehitykseen.

Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hanke toteutti Suomen ensimmäisen älyvankilan Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan vuonna 2021. Älyvankiloissa jokaisessa sellissä on vangille oma henkilökohtainen sellipääte (kuvas). Sellipäätteellä voi käyttää Doris-sovellusta, joka mahdollistaa vankien ja henkilökunnan välisen viestimisen, osastojen aikataulujen, jaettavien materiaalien ja ohjeiden sekä ilmoitustaulun hallinnan sähköisesti. Tämän Vanki-intran lisäksi vangin on mahdollista pitää sellipäätteellä yhteyttä läheisiin, viranomaisiin ja Risen eri sidosryhmiin videopuheluilla ja vankisähköpostilla.

 

Erityisesti naisvangeille yhteys omiin lapsiin vankilan ulkopuolelle on tärkeää. Rajatun nettiyhteyden kautta voi käyttää 300–400 erilaista nettisivustoa, jotka on valittu tukemaan vankien kuntoutumista, opiskelua sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö. Sellipäätteellä voi kirjoittaa omia papereita, päiväkirjaa tai opiskelutehtäviä. Sellipääte mahdollistaa vangille mielekästä toimintaa silloinkin, kun sellin ovet ovat kiinni.

Kuntoutus ja valvonta tehostuvat

Vangin henkilökohtainen sellipääte Hämeenlinnan älyvankilassa.

Hämeenlinnan vankilassa testattiin ja kehitettiin älyvankilakonseptia ja Doriksen toiminnallisuuksia ahkerasti vastaamaan suljetun vankilan erityistarpeita. Vuosina 2022–2023 älyvankilakonsepti laajennettiin kahteen miesten vankilaan, Pyhäselän ja Kylmäkosken vankilaan. Jokaiseen älyvankilaan on valittu Doris-pääkäyttäjät, joiden tehtävänä on ohjata ja opastaa vankeja digipalveluiden käyttöön ja tukea tarvittaessa myös henkilökuntaa Doriksen käytössä.

Henkilökunnan digitaitotaso onkin älyvankilan käyttöönoton myötä noussut paljon. Vankiloiden kuntoutushenkilöstö, vankiterveydenhuolto ja eri sidosryhmät kuten järjestöt hyödyntävät järjestelmää vankien kanssa tehtävässä työssä. Erilaisia tapaamisia voidaan toteuttaa etänä ja tarjota vangeille mahdollisuus osallistua itsenäisesti eri palveluiden käyttöön digitaalisilta alustoilta ja nettisivuilta.

Doriksella on pyritty sujuvoittamaan ja nopeuttamaan erilaisia vankilan arjen prosesseja. Henkilökunnan työ on tehostunut, kun osa paperiasioinnista on siirtynyt digitaaliseksi. Doriksesta annettu palaute on ollut pääosin myönteistä: järjestelmä koetaan helppona ja asiointia sujuvoittavana. Henkilökunnan osalta on helpottunut erityisesti videopuheluiden valvonta: videopuheluita voidaan valvoa etänä henkilökunnan omilta työasemilta useampaa yhtä aikaa, ja vangit soittavat videopuhelut suoraan sellistään. Lisäksi tiettyjä kuljetuksia vankilan ulkopuolelle voidaan vähentää toteuttamalla käynnit etänä vankilasta käsin.

Vankila rikoksettoman elämän oppimisympäristönä

Uuden Hämeenlinnan naisvankilan ja älyvankilan suunnittelussa käytettiin apuna palvelumuotoilua. Uudeksi vankilakonseptiksi muotoutui kiteytys ”vankila rikoksettoman elämän oppimisympäristönä” (artikkelin pääkuva). Älyvankilalle luotiin oma palvelukartta ja lisäksi digipalveluiden palvelukartta.

Palvelukartassa on seitsemän osa-aluetta, jotka vastaavat vankien moninaisiin kuntoutumisen ja yhteiskuntaan integroitumisen tarpeisiin. Palveluilla pyritään vähentämään rikoksen uusimisriskiä. Palvelukartan osa-alueet ovat: 1) Päihteet ja riippuvuudet, 2) Arvot, ajattelu ja käyttäytyminen, 3) Arjen taidot, 4) Opiskelu ja työ, 5) Terveys ja hyvinvointi, 6) Lapset, vanhemmuus ja ihmissuhteet ja 7) Yhteiskuntaan integroituminen ja rikoksettomuus.

Jokaisella palvelukartan osa-alueella on myös digipalveluja, jotka vastaavat samoihin kuntoutumistarpeisiin kuin kasvokkaisetkin palvelut. Vangit ovat käyttäneet etäpalveluna mm. päihdekuntoutuksen, neuropsykologisen valmennuksen, Kelan, järjestöjen ja oppilaitosten palveluja. Sellipäätteiltä voi myös lukea ja kuunnella e- ja äänikirjoja.

Digitaalinen syrjäytyminen voi lisätä samalla tavalla rikoksen uusimisriskiä kuin muukin syrjäytyminen.

Pohjoismaisen kriminaalipolitiikan keskeisenä periaatteena on normaalisuusperiaate: vankilaolosuhteiden tulee vastata niin paljon kuin mahdollista normaalin yhteiskunnan olosuhteita ja rajoittaa vankien oikeuksia vain välttämättömiltä osin. Digitalisaatiolla on merkittävä rooli normaaliuden tukemisessa kuten palveluihin pääsyssä, yhteydenpidossa läheisiin ja sidosryhmiin sekä arjen asioiden hoitamisessa. Digitaitojen oppiminen on välttämätöntä integroitumiseksi moderniin yhteiskuntaan, jossa opiskelu ja työelämä eivät onnistu ilman digitaitoja, ja jossa pelkkä arkisten asioiden hoitaminen kuten monet viranomaispalvelut vaativat älylaitteita ja vahvaa sähköistä tunnistautumista. Digitaalinen syrjäytyminen voi lisätä samalla tavalla rikoksen uusimisriskiä kuin muukin syrjäytyminen.

Tutkimustulokset: digitalisaatio parantaa vankien ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta

Rikosseuraamuslaitos on kerännyt vuosittain palautetta sellipäätteen käytöstä vuodesta 2022 alkaen. Käsite digitalinen kuntoutus on vakiintunut kuvaamaan kuntoutusta, joka tapahtuu kokonaan tai osittain digivälitteisesti. Digitalisaatiolla on myös laajoja vaikutuksia koko vankilakulttuuriin ja toimintatapojen muutokseen. YK:n alainen rikollisuuden tutkimuslaitos UNICRI (United Nations Interregional Crime and Research Institute ) julkaisi vuonna 2024 laajan vertailevan tutkimuksen eri maiden vankiloiden digitaalisen kuntoutumisen ratkaisuista (Digital Rehabilitation in Prisons). Tässä tutkimuksessa Risen älyvankilamallin arvioitiin olevan transformatiivinen, kaikki keskeiset kuntoutuksen osa-alueet kattava ja digitaalisen maturiteetin tasoltaan korkea digitaalisen kuntoutuksen ratkaisu.

Suomalaisissa tutkimuksissa älyvankilamallin on todettu edistävän perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista vankilasta käsin ja edistävän mm. kuntoutumista ja opiskelua. Lisäksi älyvankilamallin todettiin parantaneen vankien ja henkilökunnan välisiä suhteita, mataloittaneen vankien kynnystä olla yhteydessä henkilökuntaan ja monipuolistaneen vuorovaikutusta, kun kasvokkaisen vuorovaikutuksen rinnalle on tullut digitaalinen kanava.

Hankkeen keskellä koettu Covid-19-pandemia siirsi osan asiakastyöstä etämuotoon. Pandemian jälkeisenä aikana etätyö rikosseuraamusasiakkaiden kanssa on tullut jäädäkseen, ja palvelee erityisesti yli yksiköiden rajojen tapahtuvaa asiakastyötä sekä terveydenhuollon työtä. Yhteyttä vankiin vahvistaa se, että kasvokkaisten tapaamisten välillä vanki ja työntekijä voivat pitää yhteyttä myös etänä, tai vanki voi jatkaa tapaamisten välillä asioiden prosessointia digitaalisten alustojen ja tehtävien kautta.

Tekoäly tulee!

Digitalisaation seuraava askel vankiloissa on tekoälyn hyödyntäminen. Euroopan neuvoston linjaukset koskien tekoälyn käyttöä rikosseuraamuksissa julkaistiin 9.10.2024. Suomen vankiloissa on ollut erilaisia tekoälyyn liittyviä pilotteja mm. kansallisen tekoälyohjelma Aurora AI:n käyttö Risen asiakastyössä. Vangit voivat myös suorittaa Helsingin yliopiston tekoälyn perusteiden kurssia digitaalisesti. Muutamassa vankilassa vangit kouluttavat tekoälyä vankityönä.

Tekoälyn hyödyntäminen on vaikuttanut jo muualla maailmassa mm. vankiloiden turvatekniikkaan ja erilaisten resurssien hallintaan. Tekoälyn hyödyntäminen asiakastietojärjestelmissä voi helpottaa ja nopeuttaa arviointi- ja sijoitteluprosesseja. Tulevaisuus näyttää, voidaanko digitalisaatiolla ja tekoälyllä ratkaista globaaleja vankiloiden haasteita kuten yliasutusta ja henkilöstövajetta tai edistää kestävää kehitystä.

Pia Puolakka 

Kirjoittaja työskentelee tiimivastaavana Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisella vastuualueella. Hän toimi projektipäällikkönä Älykäs vankila -hankkeessa 2018–2022. Koulutukseltaan hän on oikeuspsykologi ja psykoterapeutti. Hän osallistui vuosina 2021–2023 Euroopan neuvoston työryhmään, joka laati linjaukset tekoälyn käytöstä rikosseuraamusalalla.
 

Kuvat: Rikosseuraamuslaitos

Haaste 4/2024