Digitalisaation hyödyntäminen vankiloissa tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia
Osittain muutokseen vastaamiseksi Rikosseuraamuslaitos laati keväällä 2024 digistrategian, jossa linjataan digitalisaation edistämisen ja tietohallinnon johtamisen käytänteet. Digistrategiassa tunnistettiin kuusi keskeistä muutosajuria, joilla on merkittävä vaikutus Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan. Analysoin seuraavaksi muutosajureita vankiloiden toimintaympäristön näkökulmasta.
Digitalisaatiolla, automatisaatiolla ja tekoälyn hyödyntämisellä tuottavuushyötyjä
Teknologian, digitalisaation ja tiedolla johtamisen hyödyntäminen tarjoavat Rikosseuraamuslaitokselle mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Hyödyt saattavat jäädä saavuttamatta, jos tietojärjestelmien käytettävyys, yhteentoimivuus ja elinkaarenhallinta on heikkoa ja tietojärjestelmien tuottama tieto puutteellista. Vaikka Rikosseuraamuslaitoksessa käsiteltävät asiat ovat moniulotteisia ja juridista harkintaa edellyttäviä, tekoälyyn liittyvä potentiaali toiminnan kehittämisessä on konkreettinen yksittäisissä toiminnoissa ja tehtävissä. Tekoälyn käyttö tarjoaa uusia mahdollisuuksia tietoaineistojen analysointiin, vaihtoehtojen mallintamiseen ja asiantuntijoiden työn tukemiseen.
Henkilöstön digiosaaminen edellytys on muutoksen toteutumiselle
Digiosaamisella tarkoitetaan arjessa ja työssä tarvittavia käytännön taitoja. Sen kehittäminen on tärkeä osa muutosjohtamista. Digitalisaatio ei etene itsestään, vaan se edellyttää osaamisen ja osaamisvajeiden tunnistamista. Digitalisaatiota hidastaa luopumisen vaikeus vakiintuneista toimintatavoista sekä rajalliset taloudelliset resurssit, jotka hidastavat tai estävät investointien tekemistä. Yhteiskunnan digitaalisuuden kasvu luo tarvetta henkilökunnan digiosaamisen kasvattamiseen. Jotta uusiin työtapoihin aidosti siirryttäisiin, on työntekijöiden voitava tuntea osaavansa käyttää uusia työvälineitä ja kykenevänsä toimimaan muuttuvassa tilanteessa. Toiset tarvitsevat tukea perusasioiden kanssa, toisten digitaidot ovat hyvällä tasolla.
Tiedon sujuva liikkuvuus digitaalisesti on edellytys toimivalle viranomaisyhteistyölle
Orpon hallitusohjelman tavoitteena on purkaa digitalisaation esteitä ja edistää tiedon liikkumista viranomaisten tietojärjestelmien ja tietovarantojen välillä. Tällöin jo kertaalleen kerätty ja tallennettu tieto on kaikkien prosessiin osallistuvien viranomaisten käytettävissä esimerkiksi suorakatseluoikeuden tai rajapintojen avulla. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on edelleen lisätä poliisin kanssa tehtävää yhteistyötä. Tiedonvaihdon on oltava sujuvaa toimijoiden välillä ja tiedon on liikuttava virtaviivaisesti läpi rikosprosessin. Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmien kehittämisessä on huomioitava rikosprosessiketjuun osallistuvien viranomaisten tarpeet.
Turvatekniikan ja operatiivisen turvallisuuden kehittäminen linkittyy vahvasti tietotekniikkaan
Kansainvälistyminen, turvallisuustilanteen muuttuminen, teknologian kehittyminen ja yhteiskunnallinen polarisaatio heijastuvat vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien tarpeisiin, vankiloiden turvallisuuteen ja valvontahenkilökunnan arkeen. Järjestäytynyt rikollisuus on EU-alueen suurimpia sisäisen turvallisuuden uhkia ja se heijastuu myös Rikosseuraamuslaitokseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneiden vankien takia. Modernin turvatekniikan merkitys korostuu tämän uhan torjunnassa. Ajantasainen turvatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, joten sen päivittäminen on välttämätöntä.
Tuomittujen digiasioinnin edistäminen on sovitettava yhteen vankilaturvallisuuden vaatimusten kanssa
Vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien tarpeet (alaikäiset, nuoret, naiset, ulkomaalaiset, vankilaturvallisuutta vaarantavat vangit) vaihtelevat merkittävästi, mikä on huomioitava palvelujen järjestämisessä ja riskiarvioissa. Kyber- ja tietoverkkorikosten määrä on kasvussa. Tämä tausta tulee heijastumaan myös vankien profiileihin. Kyberrikollisuudesta tulee ammattimaisempaa ja järjestäytyneempää. Tämä lisää vaikeuskerrointa palvelujen digitalisoinnissa ja tietoturvallisuuden varmistamisessa, koska samanaikaisesti on painetta lisätä vankien digiasiointia. Kohderyhmällä on taipumus testata tietojärjestelmien tietoturvan kestävyyttä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Samanaikaisesti vankien määrän lisääntyminen vaikuttaa digipalvelujen järjestämiseen.
Varautumisesta, turvallisuudesta ja tietosuojasta on huolehdittava entistä kokonaisvaltaisemmin
Kokonais- ja kyberturvallisuuteen sekä tietosuojaan liittyvät vaatimukset korostuvat, kun palveluja digitalisoidaan. Taustalla vaikuttaa erityisesti Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyminen, joka pakottaa huomioimaan konkreettisemmin myös valtiolliset kyberuhat. Osaamisvaatimukset muuttuvat siten, että tietosuojan, tietoturvallisuuden ja riskienhallinnan osaaminen nousee teknologisen osaamisen rinnalle. Voimassa oleva lainsäädäntö ei tue aina riittävän hyvin toiminnan digitalisoitumista. Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojen käsittelyyn sovelletaan rikosasioiden tietosuojalakia, jonka sääntelyn puitteissa pilvipalvelujen hyödyntäminen saattaa muodostua erittäin vaikeaksi.
Lähtötilanne ja arvopohja näkyvät teknologian hyödyntämisessä
Digitalisaation ja teknologian hyödyntämiseen, erityisesti tekoälyyn, rinnastetaan sekä dystooppisia uhkakuvia että messiaanisia odotuksia tuottavuuskehityksen pelastajana. Hyvin todennäköisesti lopputulos kallistuu selkeästi positiiviselle puolelle, mutta yhteiskunnan vallitsevilla arvoilla on suuri merkitys siinä, miten teknologiaa valjastetaan käyttöön.
Suomessa vankiloidenkin digitalisaation tavoitteet lähtevät ihmislähtöisyydestä ja normaalisuusperiaatteesta. Digitalisaatiota hyödyntäen vangeille voidaan tarjota paremmin saavutettavia yhteiskunnan palveluja, jotka helpottavat kuntoutumista ja takaisin yhteiskuntaan integroitumista. Normaalisuusperiaatteen rinnalla tavoitteena on lisätä itsepalvelua, parantaa kommunikointia vankien ja henkilökunnan välillä, pudottaa logistiikkakustannuksia sekä yleisesti vapauttaa resursseja muuhun asiakastyöhön.
Yksittäisiä havaintoja rikosseuraamusalan teknologiakonferenssista
Osallistuin Rikosseuraamuslaitoksen edustajana rikosseuraamusalan maailmanjärjestön ICPA:n (International Corrections and Prisons Association) teknologiakonferenssiin Turkin Istanbulissa huhtikuussa 2024. Rikosseuraamuslaitokset käyvät parhaillaan läpi suurta teknologista murrosta eri puolilla maailmaa. Käyttöön otetaan moderneja asiakas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä, prosesseja automatisoidaan, tekoälyä hyödynnetään rohkeasti ja turvatekniikkaa modernisoidaan.
Vastoin ennakko-odotuksia kehittyvät maat saattavat olla länsimaiden kanssa lähestulkoon samalla viivalla tekoälyn hyödyntämisessä. Mosambik tarjosi tästä havainnollistavan esimerkin. Sen vankilajärjestelmä hyödyntää tekoälyä vankiterveydenhuollossa tuberkuloosin havaitsemissa ja hoidossa. Pääkaupunki Maputon vankilassa käytetään tekoälyä röntgenkuvien analysoinnissa, mikä mahdollistaa nopean ja tarkan tuberkuloosidiagnoosin. Tämä on erityisen tärkeää vankiloissa, joissa tuberkuloosi leviää helposti ahtaiden ja ylikansoitettujen tilojen vuoksi. Tekoälyllä on onnistuttu parantamaan vankien terveydentilaa erittäin haastavassa toimintaympäristössä, jossa käytössä on äärimmäisen vähän resursseja.
Singaporen esimerkissä painottui dystooppisiin mittasuhteisiin viety kustannustehokkuus. Esityksessä mainitussa suljetussa vankilassa työskentelee viisi vartijaa per 100 vankia. Koneoppimiseen perustuva turvatekniikka mahdollistaa toimintamallin, jossa kasvojentunnistusteknologiaa hyödyntämällä voidaan tunnistaa aggressiot ja torjua konfliktit ennakolta. Vaikka tällaisen teknologian soveltaminen ei osu suomalaiseen arvopohjaan ja tietosuojasääntelyyn, se mahdollistaa nopean puuttumisen ja ennaltaehkäisyn, mikä saattaa parantaa turvallisuutta vankilassa.
Juho Nurmi
Kirjoittaja työskentelee Rikosseuraamuslaitoksella yksikönpäällikkönä vastaten tietohallinnon ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä tietoturvan varmistamisesta ja kehittämisestä.
