Icehearts – suomalainen sosiaalinen innovaatio valloittaa Eurooppaa
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan nuorten hyvinvoinnin haasteet liittyvät mielenterveyteen, osattomuuden, häirinnän ja väkivallan kokemuksiin sekä elintapoihin. Tarvitsemme uusia keinoja ehkäistä ja puuttua nuorten pahoinvointiin ja mielenterveyden ongelmiin.
Icehearts on joukkueurheiluun perustuva varhaisen tuen toimintamalli haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tukemiseksi. Toimintaa tarjotaan lapsille, joista on jo varhaiskasvatusikäisenä herännyt erityinen huoli. Tuen tarpeet voivat liittyä perheen sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin tai lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteisiin. Suomessa tavoitteena on kohdentaa tukea lapsille, joilla on kohonnut riski jäädä syrjään koulunkäynnistä, harrastamisesta ja lasta kannattelevista ihmissuhteista.
Icehearts tarjoaa lapsille turvallisen aikuisen ja liikuntaharrastuksen
Ensimmäinen Icehearts-joukkue perustettiin vuonna 1996. Herätteenä toimi havainto siitä, kuinka haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta puuttui elämästä turvallinen aikuinen ja mahdollisuus osallistua säännölliseen liikuntaharrastukseen. Ensimmäisten vuosien aikana toimi vain muutama joukkue. Tällä hetkellä toimintaa järjestetään 70 joukkueessa, joihin osallistuu yli 1000 lasta, valtaosa poikia. Toiminnan järjestämistä koordinoi Icehearts ry.
Icehearts-toiminnassa tukea tarvitsevista lapsista muodostetaan urheilujoukkue, joka saa luotsikseen Icehearts-kasvattajan. Tämä on luotettava ja turvallinen aikuinen, joka tukee joukkueeseen kuuluvia lapsia läpi lapsuuden ja nuoruuden 12 vuoden ajan. Kohderyhmänä ovat 6–18-vuotiaat lapset ja nuoret, ja joukkueeseen kutsutut lapset valikoidaan yhteistyössä muun muassa varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen ammattilaisten kanssa. Kasvattaja tukee lapsia alakoulusta toiselle asteelle ja ohjaa heitä ryhmän valitsemassa joukkuelajissa, esimerkiksi salibandyssä, jalkapallossa, futsalissa, pesäpallossa, koripallossa sekä muussa harrastustoiminnassa.
Icehearts-toiminnan neljä tavoitetta ovat: 1) tarjota lapselle liikuntaharrastus, 2) tukea lapsen koulunkäyntiä ja koulutyötä, 3) tarjota lapselle tarpeen mukaista yksilöllistä tukea sekä 4) toimia perheen kasvatustyön tukena.
Pitkittäistutkimus seuraa viittä Icehearts-joukkuetta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa pitkittäistutkimuksessa (2015–2028) seurataan viiden, vuonna 2015 aloittaneen Icehearts-joukkueen lasten elämänkulkua ja psykososiaalista hyvinvointia sekä toiminnan koettuja hyötyjä ja vaikutuksia. Tietoa kerätään toimintaan osallistuvilta lapsilta, heidän vanhemmiltaan, kasvattajilta sekä lasten opettajilta ja koulujen henkilöstöltä.
Tutkimustulokset vahvistavat, että Icehearts-joukkueisiin on valikoitunut haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Heidän elämäänsä värittävät monenlaiset muutokset perhesuhteissa sekä sosioemotionaaliseen ja käyttäytymiseen liittyvät haasteet. Icehearts-kasvattajien arvioiden mukaan toiminta on kohottanut lasten itsetuntoa, mielen hyvinvointia, sosiaalisia taitoja sekä parantanut vertaissuhteita. Lapset ovat oppineet liikkumisen ja yhdessä toimimisen taitoja.
Icehearts-toiminnan hyödyt näkyvät tutkimustulosten mukaan erityisesti prososiaalisen eli toisia huomioonottavan käyttäytymisen vahvistumisena. Lapset harjoittavat ja oppivat joukkuetoiminnassa sosiaalisia taitoja, ryhmässä toimimista, tunteiden hallintaa sekä sääntöjen noudattamista. Icehearts-kasvattaja puuttuu lasten välisiin konflikteihin. Hänestä muodostuu vuosien varrella lasten luottoaikuinen sekä usein myös tärkeä roolimalli.
Icehearts-kasvattaja rinnalla kulkijana
Tukiessaan lasta liikuntaharrastuksessa, koulunkäynnissä ja ihmissuhteissa, kasvattaja ei väisty lapsen rinnalta vaikeammissakaan tilanteissa. Myös ne lapset, jotka kohtaavat lähisuhteissaan väkivaltaa tai toimivat itse väkivaltaisesti, pidetään mukana joukkueessa.
Kasvattajat kuvaavat, kuinka tekeminen, yhteinen toiminta ja rento oleilu pitävät yllä yhteyttä nuoreen. Nuoren on helpompi puhua, kun samalla ”pyöräillään, heitellään kiviä järveen, syödään jäätelöä”, kuten eräs kasvattaja kertoo. Icehearts-toimintaa voidaankin kuvata toiminnalliseksi dialogiksi nuoren kanssa.
Nuorelle välitetään yhdessä tekemisen kautta hyväksyntää, luottamusta sekä rentoutta. Nuoren jakamat kokemukset kuullaan ja ne otetaan vakavasti ja nuorta autetaan löytämään sanoja vaikeille tunteille. Koska nuorella on vielä keskeneräiset tunne- ja kognitiiviset taidot, hänen on vaikea käsitellä läheisissä ihmissuhteissa esiintyvää väkivaltaa, tai mahdollista omaa väkivaltaista käyttäytymistään ja siihen johtaneita syitä. Kun nuorta ei nähdä pahana vaan oireilevana, eikä tilannetta menetettynä, voidaan luoda toivoa muutoksesta.
Icehearts-kasvattaja puuttuu konfliktitilanteisiin
Icehearts-toimintamalli ei ole väkivallan ehkäisymalli, mutta sen periaatteet itsessään ehkäisevät nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen yltymistä aggressiiviseksi tai väkivaltaiseksi. Liikuntaharrastuksessa nuori pääsee purkamaan energiaa sekä vihan ja turhautumisen tunteita, mutta saa myös ohjausta sääntöjen oppimiseen ja pettymysten käsittelyyn. Koulussa kasvattaja on paikalla niin peleissä kuin jälkipeleissä ja puuttuu välittömästi mahdolliseen epäasialliseen käytökseen tai kiusaamiseen niin luokassa kuin välitunneilla.
Kasvattaja tukee nuorta myös yksilöllisesti. Keskustelemalla, auttamalla konkreettisesti ja pysymällä nuoren rinnalla haasteellisessa elämäntilanteessa. Kasvattajan väkivallaton ja rauhanomainen tapa ratkoa ristiriitatilanteita on samaistuttava roolimalli nuorelle ja se tukee myös vanhempia heidän kasvatustehtävässään.
Kasvattajat ovat kuvanneet, kuinka nuori voi oireilla väkivallalla, kun omalle ololle ei löydy sanoja tai eristyä kotiin, kun perheellä on vaikeuksia. Perheen ulkopuolisena aikuisena kasvattaja hakee nuoren aamuisin kouluun, vie iltaisin jääkiekko-otteluun, auttaa sanoittamaan mieleen kertynyttä pelkoa tai häpeää sekä löytämään vaihtoehtoisia tapoja ilmaista vihan tunteita. Luottamus kasvattajaan on avain sille, että nuori uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan apua.
Icehearts-toiminnassa tärkeintä on taata kaikille joukkueeseen valituille lapsille luotettava ja turvallinen aikuinen.
Icehearts-toimintaan osallistuminen ei kuitenkaan takaa sitä, että oireilevan lapsen tunne-elämään ja käytökseen liittyvät haasteet katoaisivat kokonaan. Kaikkein eniten oireilevien lasten kohdalla tarvitaan usein myös muita tukitoimia. Icehearts-toiminnassa tärkeintä on taata kaikille joukkueeseen valituille lapsille luotettava ja turvallinen aikuinen, joka seisoo rinnalla läpi vaikeidenkin elämänvaiheiden.
Suomalainen sosiaalinen innovaatio leviää Eurooppaan
Icehearts toimintamalli on suomalainen sosiaalinen innovaatio, jolla on kysyntää ympäri Eurooppaa. Icehearts tarjoaa uudenlaisia työkaluja ja ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnallisiin ongelmiin – tässä tapauksessa nuorten poikien osattomuuteen ja syrjäytymiseen – voidaan vastata uudenlaisilla tavoilla. Toiminnan kantavana ajatuksena on se, että jokainen lapsi tarvitsee vähintään yhden luotettavan aikuisen elämäänsä. Aikuisen, johon nuori voi tukeutua lapsuuden ja nuoruuden mahdollisissa karikoissa ja käännekohdissa.
Icehearts-toimintamalli on saanut lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Vuonna 2021 Euroopan komissio valitsi sen yhdeksi Euroopan Unionin mielenterveyden edistämisen hyväksi käytännöksi ja ryhtyi tukemaan toimintamallin levittämistä jäsenmaihin EU-rahoitteisessa Icehearts Europe -hankkeessa (2023–2025). Toimintamallia pilotoidaan parhaillaan viidessä Euroopan maassa (Italia, Espanja, Slovenia, Tanska ja Viro) ja tietoa toimintamallista levitetään 14 muuhun EU-maahan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Icehearts ry tukevat pilottimaita toimintamallin käyttöönotossa.
Marjatta Kekkonen & Kaija Appelqvist-Schmidlechner
Marjatta Kekkonen toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Kaija Appelqvist-Schmidlechner toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Lähteet:
Appelqvist-Schmidlechner, K., Haavanlammi, M., Autio, R., Kekkonen, M., & Fröjd, S. (2024). Changes in behavioural and emotional well-being of children participating in the Icehearts programme: A feasibility pilot study with 4-year follow-up. Mental Health & Prevention, 34, 200348.
Appelqvist-Schmidlechner, K., Haavanlammi, M., & Kekkonen, M. (2021). Benefits and underlying mechanisms of organized sport participation on mental health among socially vulnerable boys. A qualitative study on parents’ perspective in the sport-based Icehearts programme. Sport in Society, 26(2), 245-262.
Appelqvist-Schmidlechner, K., & Kekkonen, M. (2020). Icehearts on enemmän kuin urheilujoukkue. Tuloksia THL:n pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Appelqvist-Schmidlechner, K., & Kekkonen, M. (2020). Muutokset Icehearts-lasten käyttäytymisessä ja tunne-elämässä. Tuloksia Icehearts-pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Appelqvist-Schmidlechner, K., Kekkonen, M., Wessman, J., & Sarparanta, T. (2017). Jääsydämet. Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa. Raportti 6. Juvenes Print.
Icehearts Europe project (2023-2025)
Kekkonen, M., Niemelä, N., Fagerström, K. (2023) Toiminnallisessa dialogisissa nuoren viha pienenee. THL-blogi 10.7.2023.
Kekkonen, M., Appelqvist-Schmidlechner, K., Haavanlammi, M., & Känkänen, P. (2022). Icehearts-toiminta vanhempien sosiaalisena tukena – ” Se pieni kysymys, että mitä sulle kuuluu, miten sä jaksat”. Janus Sosiaalipolitiikan ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 30(2), 157–173.
Kekkonen, M., Appelqvist-Schmidlechner, K., & Sarparanta, T. (2018). Icehearts koulun kumppanina. In M. Gissler, M. Kekkonen, & P. Känkänen (Eds.), Nuoret palveluiden pauloissa – Nuorten elinolot –vuosikirja 2018. Teema 30. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (pp. 179–192). PunaMusta Oy.
Smolej, M. (2017a). Icehearts. Käsikirja (Icehearts. handbook). Suomen Icehearts ry.
Kuva: Icehearts ry
