Liikunta ja kehonhuolto voivat tukea vankien kuntoutusta
Rikosseuraamuslaitoksen rangaistuksen täytäntöönpanoon sisältyy kuntoutustavoite. Pelson vankilalla liikunnanohjaajana työskennellessäni tein huomioita vankien liikuntaharjoittelusta. Kuntosaliharjoittelu on erittäin tärkeää suurelle osalle vangeista. Se on erinomainen liikuntaharrastus niin tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kuin henkisen hyvinvoinninkin kannalta. Havaintojeni mukaan ongelmana oli kuitenkin vankien yksipuolinen harjoittelu, teoriatiedon puutteellisuus, tekniikoiden puute sekä periaate siitä, että joko harjoitellaan täysillä tai ei ollenkaan.
Kohderyhmänä vangit ovat tyypillisesti moniongelmaisia, ja heillä esiintyy muun muassa päihdeongelmia sekä neurokirjon häiriöitä. Monilla voi olla myös erilaisia kehoon kohdistuneita vammoja, jotka osaltaan vaikuttavat vangin fyysiseen toimintakykyyn. Liikunnanohjaajana työni tavoitteeksi nousi kuntoutumista tukevan harjoittelun mahdollistaminen mieluisan liikuntalajin avulla.
Vangeille suunniteltiin ryhmämuotoiset kehonhuoltotunnit
Jotta monipuolisen liikunnan hyödyt tulisivat näkyviksi, suunnittelin vangeille ryhmämuotoisena ohjattavan FasciaMethod-harjoittelun tutkimusjaksona. FasciaMethod on suomalaisten fysioterapeuttien kehittämä kehonhuoltomenetelmä. Sen kehittämisessä on sovellettu tutkittua näyttöä käytäntöön sekä hyödynnetty fysioterapeuttien ammattitaitoa ja kokemusta.
FasciaMethod -tunti koostuu liikkuvuusharjoitteista, täsmävenytyksistä, liikehallintaharjoitteista ja myofaskian käsittelystä faskiapallolla. Menetelmässä liikkeissä hyödynnetään hengityksen rytmiä, mikä pakottaa keskittymään omaan kehoon. Hengitys aktivoi parasympaattisen hermoston toimintaa, jolloin hengityksen tietoisella säätelyllä voi vaikuttaa hermostoon rauhoittavasti.
Vangit kokivat menetelmästä olevan apua erityisesti kiputiloihin, liikkuvuuteen, tukilihaksiston vahvistamiseen, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, rentoutumiseen sekä ajankuluun.
FasciaMethodin vaikuttavuudesta keräsin tietoa alku- ja loppukyselylomakkeilla. Vastausten perusteella vangit kokivat menetelmästä olevan apua erityisesti kiputiloihin, liikkuvuuteen, tukilihaksiston vahvistamiseen, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, rentoutumiseen sekä ajankuluun.
Liikunnanohjaajan näkökulmasta hyötyjä olivat lisäksi seuraavat: Jokaisen tunnin jälkeen vangit olivat hyväntuulisia ja rauhallisia ja jotkut jopa uneliaita. He noudattivat yhteisiä pelisääntöjä, olivat avoimia oppimaan uutta sekä ymmärsivät monipuolisen liikunnan harrastamisen hyödyt. Vangit pääsääntöisesti sitoutuivat harjoittelujaksoon, molemminpuolinen vuorovaikutus kehittyi, vangit saivat hyviä kokemuksia kehostaan ja itsestään, eivätkä he tunnin aikana vertailleet kilpailumielessä suorituksiaan toisiinsa.
FasciaMethod-tutkimusjakson jälkeen aloitin lajin pilotoinnin muihin yksiköihin osana laajempaa Rikosseuraamuslaitoksen liikuntapalvelujen kehittämistyötä. Pilotoinnissa ohjasin FasciaMethod -näytetunnit Kestilän ja Oulun vankilaan sekä etäyhteyksin Pyhäselän vankilaan. Samalla ohjasin Pelsolla kaksi ryhmämuotoista harjoitusjaksoa sekä yksilöohjauksia. Pilotointiin osallistuneilta vangeilta kerättiin palautetta. Parhaimmillaan vangit hyötyivät jo yhdestä harjoituskerrasta esimerkiksi seuraavan yön unen laadussa. Uni puolestaan on välttämätön jaksamiselle, palautumiselle ja parasympaattisen hermoston toiminnalle.
Yksilöohjauksista mieleenpainuvimpana tapauksena jäi erään vangin kokemus niska-hartiaseudun kiputilojen hellittämisestä jo ensimmäisen harjoituskerran jälkeen. Hän koki, että liikkeet auttoivat paremmin kuin kipulääkkeet. Vankiterveydenhuollon sairaanhoitajan mukaan kyseisellä vangilla kipulääkkeiden tarve loppui. Palaute on merkittävää, koska Wattu IV -vankiväestötutkimuksen mukaan vangeilla todennäköisimmin käytetyt lääkkeet liittyvät kipuun ja unettomuuteen. Moni vanki on tuonut ilmi rentoutumisen kokemuksen, yksi jopa vertasi tunnin jälkeistä olotilaa kahden Diapamin ottamisen jälkeiseen olotilaan. Palautteet antavat suuntaa FasciaMethodin vaikuttavuudesta myös osana päihdekuntoutusta, kun hyvän olon ja rentouden tunnetta on mahdollista kokea oman kehon kautta.
Liikuntaharjoittelu on kustannustehokasta
Tutkimusjakson ja palautteiden perusteella vankien kokemat hyödyt ovat kiistattomat. Myös henkilökunta havaitsi vankien rauhoittuneen tuntien seurauksena, mikä vaikuttaa osaltaan laitosturvallisuuteen. Vangit kertoivat henkilökunnalle saaneensa apuja kipuihin, jumeihin ja liikkuvuuteen. Tämä vähentää ruuhkautuneen vankiterveydenhuollon palvelujen tarvetta. Havaintojeni mukaan liikunnan monipuolistaminen, kuten FasciaMethod, on kehittänyt liikehallintaa myös vankien kuntosaliharjoittelussa.
On tärkeää järkeistää liikuntaharjoittelu niin, että liikunnalliset valinnat ja riittävän monipuolinen harjoittelu tukevat vangin omia liikunnallisia tavoitteita. Oikein toteutettu liikuntaharjoittelu on kustannustehokasta ja lisää laitosturvallisuutta. Wattu IV -vankiväestötutkimuksessa vangit ovat maininneet liikunnan ja treenaamisen olevan keino itse vaikuttaa aggressiiviseen oloon. Lisäksi liikunta on toiminto, johon suurta osaa vangeista ei tarvitse erikseen motivoida. He tarvitsevat kuitenkin enemmän tietoa oikeaoppisesta terveyttä ja toimintakykyä tukevasta harjoittelusta.
Kun vanki kehittää tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä, terveydenhuollon tarve tältä osin voi vähentyä. Liikunnan aikana keho muodostaa hyvää oloa tuottavia hormoneja, jonka merkitys päihdekuntoutuksen näkökulmasta on mielenkiintoinen. Liikunnan keinoin kuntoutuksessa voidaan lisätä vangin voimavaroja muutosvalmiuteen ja tukea häntä Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaiseen rikoksettomaan elämään.
Henna Salomäki
Kirjoittaja on liikunnanohjaaja Pelson vankilassa.
