Monitoimijaista yhteistyötä jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisyssä Helsingin peruskouluissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisy perusopetuksessa -kehittämishankkeen (1.1.2024–31.12.2024) tavoitteena oli lasten ja nuorten kouluun ja muuhun rakentavaan toimintaan kiinnittymisen vahvistaminen. Hankkeen aikana selkeytettiin koulujen varhaisen tuen toimintamalleja ja tiivistettiin poliisin kanssa tehtävää yhteistyötä.
Kehittäminen kouluilla ja poliisissa oli vaikuttavaa, koska yhteistyötä toteutettiin jalkautumalla toimipisteisiin. Hankekauden aikana luotiin muun muassa oppilaille suunnattuja turvallisuuskasvatusoppitunteja, tiivistettiin kodin ja koulun monitoimijaista yhteistyötä ja koottiin henkilöstölle materiaalia turvallisen oppimisympäristön edistämiseksi.
Syvennymme artikkelissa tarkemmin näihin kehittämistoimiin, koska ne tukevat kokemuksemme mukaan oppilaiden kouluun kiinnittymistä ja ennaltaehkäisevät turvallisuutta haastavien ilmiöiden syntymistä tai niiden uusiutumista.
Turvallisuuskasvatusoppitunnit lisäävät lasten ja nuorten tietoa laeista, oikeuksista ja velvollisuuksista
Idea turvallisuuskasvatusoppituntien rakentamiseen syntyi, kun kouluihin tarvittiin opetusmateriaalia poliisin pitämän laillisuuskasvatuksen rinnalle. Neljän oppituntimme teemat ovat: kiusaaminen vai rikos, päihteet, seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja nuoret ja rikollisuus -nettisivusto. Tavoitteenamme on lisätä lasten ja nuorten tietoa näistä aiheista sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Aiheita käsitellään seuraamusten ja vaikutusten näkökulmasta lasten ja nuorten elämään. Oppitunteja rakennettiin yhteistyössä ennalta estävän toiminnon poliisien kanssa. Sisältöjen luomisessa hyödynnettiin poliisin laillisuuskasvatusmateriaalia, Nuoret ja rikollisuus.fi -verkkosivustoa sekä perusopetus-, rikos- ja lastensuojelulakia.
Turvallisuuskasvatusmateriaali rakennettiin pedagogisesti siten, että mm. koulun opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstö voi pitää oppitunteja itsenäisesti peruskoulussa. Erityisesti alakouluikäisille toteutettu laillisuuskasvatus on vaikuttavaa. Nurmen ym. (2014) mukaan laillisuuskasvatus kehityspsykologian näkökulmasta on hyvä aloittaa heti 6–7 vuoden iässä ja kuljettaa sitä systemaattisesti pitkin peruskoulun opetusta.
Tarvitaan koko kylä kasvattamaan lasta
Kehittämistyössämme oli keskeistä myös monitoimijainen yhteistyö ja huoltajien näkökulmien ja huolien esille tuominen. Hanketyön aikana kokeiltiin kansallisten dialogien mallia hyödyntäviä huoltajatilaisuuksia. Osallistavissa keskusteluissa ymmärrettiin, että huoltajat jakavat saman syvän huolen ja voimattomuuden tunteen kuin ammattilaisetkin. Samalla he ovat kuitenkin myös vahvasti sitoutuneita lastensa hyvinvoinnin edistämiseen ja halukkaita olemaan osa ratkaisuja. Vanhemmat olivat kiitollisia päästessään mukaan keskusteluihin. Heidän mukaansa dialogit ovat rakentaneet luottamusta, vahvistaneet yhteisöllisyyttä ja tarjonneet mahdollisuuden merkitykselliseen vuorovaikutukseen muiden vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Kohtaamisten myötä huoltajat ovat kokeneet voivansa ottaa aktiivisemman roolin lastensa tukemisessa.
Keskusteluissa huoltajien kanssa nousi erityisesti: luottamus ja osallisuus, yhteisöllisyys ja verkostot sekä yhteistyön jatkuvuus. Vanhemmat toivovat turvallista ja kunnioittavaa ilmapiiriä, jossa heidän näkemyksiään arvostetaan. Tämä on erityisen tärkeää niille, joilla on kielimuuri tai erilainen kulttuuritausta. Monimuotoiset fasilitaattorit ja tulkit madaltavat osallistumisen kynnystä ja tekevät tilaisuuksista helpommin lähestyttäviä. Moni vanhempi on kokenut helpotusta tutustuessaan muihin perheisiin ja ammattilaisiin. Tämä on vähentänyt yksinäisyyden tunnetta ja lisännyt valmiuksia käsitellä lasten haasteita yhdessä. Vanhemmat toivovat myös pitkäjänteistä ja säännöllistä yhteistyötä koulun ja julkisten palveluiden kanssa. Yksittäiset tilaisuudet ja tapahtumat eivät riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa tukea, lupauksista kiinni pitämistä ja selkeää tiedottamista palveluista.
Keinoja käyttäytymisen tukemiseen haastavissa tilanteissa
Koulujen henkilöstö toivoi osaamisen vahvistamista oppilaiden käyttäytymisen tukemiseen ja keinoja haastavaan käyttäytymiseen puuttumisessa. Hankkeessa vastattiin koulujen tarpeeseen laatimalla materiaali ”Laki tukee käyttäytymiseen puuttumisessa”. Sen tavoitteena on vahvistaa yhtenäistä toimintakulttuuria ja turvallista ilmapiiriä sekä lisätä tietoa ja yhteisymmärrystä kouluyhteisössä. Lisäksi materiaaliin on koottu kattavasti ohjeistuksia, tukikeinoja, koulun kurinpitotoimet sekä tietoa oppilaan ja opettajan oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi henkilöstön perehdytyksessä, koulun yhtenäisen toimintatavan luomisessa, oppitunneilla ja huoltajailloissa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja poliisin yhteistyöhön tarvitaan yhdyshenkilö
Helsingin poliisilaitoksen ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistyötä tiivistettiin poliisiyhteistyön koordinaattori -kokeilulla. Yksi projektiasiantuntijamme työskenteli poliisin ennalta estävässä toiminnossa, mikä tuki vuoropuhelua ja nopeutti tiedon vaihtoa esimerkiksi turvallisuuskasvatusoppituntien sisältöjen rakentamisessa ja koulussa tapahtuvien konfliktitilanteiden konsultoimisessa.
Poliisin tiloissa työskentely mahdollisti monialaisen yhteistyön kokeilut. Poliisiyhteistyön koordinaattori antoi yhdessä konstaapelin kanssa puhelimitse konsultaatiotukea koulujen henkilöstölle erilaisissa oppimisympäristön turvallisuutta haastavissa tilanteissa kuten pitkittyneen kiusaamisen ilmetessä tai pahoinpitelyn tapahduttua. Poliisiyhteistyön koordinaattori, konstaapelit ja ennalta estävässä toiminnossa työskentelevät nuoriso-ohjaajat osallistuivat myös kutsuttuina yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoukseen ja pohtivat yhdessä koulun henkilöstön kanssa ratkaisuja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Tällainen oli esimerkiksi epäilys, että oppilaat välittivät huumausaineita, mutta henkilöstöllä oli epävarmuutta, miten tilanteisiin pitäisi puuttua. Koulut antoivat konsultaatiotuesta hyvää palautetta.
Lisäksi ankkuritiimin kanssa oli yhteistyökokeiluja. Poliisiyhteistyön koordinaattori osallistui ankkuritoimintaan silloin, kun nuori oli ohjattu siihen koulusta. Kokeilut osoittivat, että koulumaailmaa ja opiskeluhuoltotyötä tuntevan työntekijän mukana oleminen nuoren ankkuriprosessissa on hyödyllistä. Jos esimerkiksi nuoren väkivaltainen käyttäytyminen tapahtui kouluympäristössä, koordinaattori toi esille, että oppimisympäristöä ja sen vuorovaikutussuhteita sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä on tärkeä tarkastella osana nuoren kokonaistilannetta. Yhteistyössä opittiin myös siitä, miten opiskeluhuoltoa tulisi liittää vahvemmin monitoimijaiseen yhteistyöhön nuoren tueksi ankkuritoiminnassa.
Yhteistyötä tarvitaan kansallisella tasolla
Hanketyömme tietoperustan nojalla näemme, että jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi sekä turvallisen oppimisympäristön kehittämiseksi olisi kansallisella tasolla tärkeä varmistaa jatkossa:
- turvallisuuskasvatuksen toteuttaminen systemaattisesti esi- ja alakouluiästä lähtien pitkin peruskoulun opetusta
- varhaisen tuen toimintamallien systemaattinen toteuttaminen ja niiden kehittäminen lasten, nuorten ja huoltajien tarpeet huomioiden
- kodin ja koulun monitoimijainen ja dialoginen yhteistyö
- sovittelutoiminnan hyödyntäminen koulujen arjessa
- poikkihallinnollisen monialaisen yhteistyön kehittäminen sekä tietosuojalainsäädännön yhteensovittaminen lasten ja nuorten edun mukaiseksi.
- varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen ja poliisin kanssa tehtävä viranomaisyhteistyö nimeämällä yhdyshenkilö.
Leni Pennanen & Vita Linfast
Kirjoittajat ovat projektiasiantuntijoita Helsingin kaupungilla. Kirjoittamistyöhön on osallistunut koko Jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisy perusopetuksessa -hanketiimi.
Lisätietoja hankkeessa kehitetyistä aineistoista voi tiedustella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppilaiden hyvinvointipäällikkö Vesa Nevalaiselta, [email protected]
Lähteet:
Nurmi, J.-E., Ahonen, Y., Lyytinen, H. ym. 2014 tai uudempi. Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hyödyllisiä lisätietolinkkejä:
Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027
Oikeusministeriön Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027.
NUORISORIKOLLISUUS Taktinen teema-analyysi – määritelmät, tilannekuva ja toimintamallit
Poliisihallituksen (2024) tuottama valtakunnallinen kokonaiskuva nuorisorikollisuudesta. Analyysissä keskitytään nuorisorikollisuuden määrittelyyn, nuorten rikollisuuteen julkisessa keskustelussa, ikäryhmäkohtaiseen tilannekuvaan, erityisiin rikollisuusteemoihin ja toimenpiteisiin.
Mitä tiedämme katujengeistä?
Tallenne 14.2.2024 Tiedekulmassa järjestetystä, aiheeseen perehtyneiden ammattilaisten paneelikeskustelusta aiheesta nuorten väkivaltarikollisuus ja katujengi-ilmiö. Keskustelussa on huomioitu hienosti koulun merkitys sekä työn tärkeys lasten ja nuorten rikollisuuden sekä jengiytymisen ennaltaehkäisijänä.
Nuoret ja rikollisuus.fi
Tietoa rikoksista lapsille ja nuorille. Nuoret ja rikollisuus -palvelu toimii apuna myös nuorten kanssa toimiville ammattilaisille, niin järjestö- kuin viranomaistyössä sekä koulujen oppimateriaalina.
Kansalliset dialogit on uudenlainen malli yhteiskunnallisen vuoropuhelun toteuttamiseen kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä.
Erätauko Sitran Erätauko-keskustelumenetelmä.
Kuva: Rodeo
