Rikosseuraamusala hyötyy yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa monin tavoin
Kolmannen sektorin toimijat kuten erilaiset järjestöt ja seurakunnat ovat toimineet pitkään rikosseuraamusalalla sekä Suomessa että muissa maissa. Kolmas sektori on muun muassa tarjonnut henkistä ja materiaalista tukea seuraamuksiin tuomituille ja niistä vapautuville sekä osallistunut seuraamusten täytäntöönpanoon. Sektoritoimijoiden roolia rikosseuraamusalalla on tutkittu Suomessa silti vähän. Tätä tutkimusaukkoa paikkaa PENVOL-tutkimushanke, jossa selvitetään vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.
Yhteistyön etuja, vaikutuksia ja haasteita vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen näkökulmasta
Esittelemme tässä tekstissä muutamia PENVOL-hankkeen alustavia tuloksia keskittyen vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja kolmannen sektorin yhteistyön etuihin, vaikutuksiin ja haasteisiin, joita olemme tunnistaneet vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunnalta kerätystä aineistosta.
Kirjoitus pohjautuu vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunnalle tehtyihin haastatteluihin ja kyselyihin. Kaikkiaan 12 haastateltavasta puolet työskenteli vankiloissa ja puolet yhdyskuntaseuraamustoimistoissa joko johtajina, apulaisjohtajina, rikosseuraamusesimiehinä tai sosiaalityöntekijöinä. Kyselyt lähetettiin kaikkiin Suomen vankiloihin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin ja niihin pyydettiin vastauksia etenkin johtajilta, apulaisjohtajilta ja rikosseuraamusesimiehiltä. Vankiloille osoitettuun kyselyyn vastasi 31 vastaajaa ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen kyselyyn 22 vastaajaa. Kyselyihin saatiin vastauksia kaikilta rikosseuraamusalueilta.
Yhteistyö on elintärkeää yhdyskuntapalvelujen toteuttamiselle
Yksi tutkimuksemme tärkeimpiä havaintoja on se, että yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on jopa elintärkeää yhdyskuntapalvelujen toteuttamiseksi. Haastateltavien mukaan yhdyskuntapalveluja ei olisi mahdollista toteuttaa nykyisellä tasolla ilman kolmannen sektorin tarjoamia palvelupaikkoja. Myös merkittävä osa (91 %) yhdyskuntaseuraamustoimistojen kyselyyn vastanneista koki kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön liittyvän nimenomaan palvelu- ja toimintavelvoitepaikkojen järjestämiseen. Haastatteluissa tuotiin esiin, että kolmannen sektorin tarjoamat palvelupaikat ovat tärkeitä etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville seuraamusten suorittajille.
Kaiken kaikkiaan yhteistyö kolmannen sektorin kanssa näyttäytyi aineistossamme erityisen merkittävänä juuri yhdyskuntaseuraamustyön kannalta; esimerkiksi kaikki yhdyskuntaseuraamustoimistojen kyselyyn vastanneista katsoivat yhteistyön olevan tarpeellista, jotta rikosseuraamusala pystyy saavuttamaan sille asetetut tavoitteet.
Yhteistyön merkitys korostuu myös vankiloissa
Huolimatta siitä, että yhteistyö kolmannen sektorin kanssa korostui etenkin yhdyskuntaseuraamustyössä, myös vankiloiden henkilökunnan mielestä yhteistyö sektoritoimijoiden kanssa on tärkeää. Kyselyn vastausten perusteella vankiloissa yhteistyötä tehdään etenkin arjen taitojen harjaannuttamisessa, hengellisissä asioissa ja päihdekuntoutuksessa. Eniten yhteistyötä vankiloissa puolestaan kaivattaisiin asumiseen, päihdekuntoutukseen ja perhe- ja muuhun läheissuhdetyöhön. Kyselyn perusteella merkittävä osa yhteistyöstä kohdistuu myös valvotun koevapauden toimintavelvoitepaikkojen järjestämiseen ja haastatteluissa esitettiin, että toimintavelvoitepaikkojen etsiminen on lisännyt vankiloiden tarvetta yhteistyöhön. Yhteistyötä pidettiin myös oleellisena rangaistusajan suunnitelmien toteuttamisen kannalta.
Kolmannen sektorin toiminnot voivat tuottaa asiakkaille “positiivisia sivuvaikutuksia”
Aineistomme perusteella yhteistyö kolmannen sektorin kanssa näyttää kokonaisuudessaan mahdollistavan rikosseuraamusasiakkaiden monipuolisemman, yksilöllisemmän ja erikoistuneempaan asiantuntemukseen pohjautuvan tuen. Sen lisäksi, että haastateltavien mukaan kolmas sektori voi vastata asiakkaiden erilaisiin spesifeihin tarpeisiin, kolmannen sektorin toimintoihin osallistuminen luo heidän mukaansa erilaisia “positiivisia sivuvaikutuksia”. Asiakkaat voivat saada esimerkiksi tärkeitä ”normaaliuuden” ja osallisuuden kokemuksia. Näitä kokemuksia syntyy muun muassa silloin kun vangit voivat puhua muiden kuin toisten vankien tai virkahenkilöiden kanssa tai kun työvelvoitetta suorittavaa asiakasta kohdellaan yhtenä työntekijänä muiden joukossa, ei seuraamuksen suorittajana. Kolmannen sektorin toimintoihin osallistumisen katsottiin myös pystyvän kohottamaan asiakkaiden itsetuntoa, vähentävän heidän yksinäisyyttään ja stressiä sekä luovan toivoa.
Yhteistyö kehittää Risen henkilökunnan osaamista, lisää ymmärrystä asiakkaiden tilanteista ja vähentää työtaakkaa
Tutkimuksemme perusteella yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa on positiivisia vaikutuksia asiakkaiden lisäksi myös Risen henkilökunnan työhön. Ensinnäkin henkilökunta pystyy ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan ja saamaan konsultaatioapua asiakkaiden tilanteisiin. Haastatteluissa todettiin myös, että yhteistyö on avannut Risen työntekijöille asiakkaiden maailmaa ja tilanteita uudella tavalla. Tämä on esimerkiksi johtanut siihen, että asiakkaat ovat kokeneet tulleen paremmin ymmärretyiksi Risen henkilökunnan taholta. Yhteistyön todettiin myös vähentävän Risen henkilökunnan työtaakkaa; henkilökunta pystyy keskittymään enemmän juuri rangaistusten täytäntöönpanoon, kun kolmas sektori tarjoaa asiakkaille tärkeää tukea seuraamusten suorittamiseen ja rikollisuudesta irtaantumiseen. Kyselyaineistomme perusteella vaikuttaa siltä, että sektoritoimijoiden katsotaan paikkaavan puutteita etenkin vankiloiden resursseissa.
Yhteistyöhön kaivataan järjestelmällisyyttä
Aineistomme perusteella yhteistyö kolmannen sektorin kanssa toimii pääasiassa hyvin. Esimerkiksi kaikki yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja selvästi suurin osa vankiloiden (87 %) kyselyyn vastanneista katsoi, että yhteistyö sektoritoimijoiden kanssa on sujuvaa. Haastattelujen perusteella yhteistyö koettiin kuitenkin epäjärjestelmälliseksi.
Vankiloissa yhteistyö on voinut olla esimerkiksi hyvin henkilösidonnaista. Tämä on saattanut johtaa katkoksiin yhteistyössä tai siihen, että yhteistyötahojen valintaan on vaikuttanut liikaa yhden henkilön näkemykset. Myös yhdyskuntatoimistoissa kaivattiin järjestelmällisyyttä yhteistyön hallintaan. Sektoritoimijoita ja hankkeita voi olla paljon, jolloin voi hämärtyä, mihin asiakkaita voi ohjata. Lisäksi kolmannen sektorin palveluista tiedottaminen voi pohjautua helposti unohtuviin yksittäisiin sähköpostiviesteihin.
Haastatteluissa toivottiinkin, että tietoa palveluista kerättäisiin esimerkiksi johonkin jatkuvasti päivittyvälle alustalle. Yhteistyön solmimiseen ja ylläpitoon toivottiin myös yhteistä mallia, kuitenkin niin, että mahdolliset yhteiset mallit eivät rajoittaisi liikaa yksiköiden päätösvaltaa.
Alueellisesti epätasainen järjestökenttä voi asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan
Sekä vankiloiden että yhdyskuntaseuraamustoimistojen haastateltavat toivat esiin, että kolmannen sektorin palvelujen tarjonta on alueellisesti epätasaista, mikä voi asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Pienillä paikkakunnilla kolmas sektori on suppeampi, jolloin yhdyskuntapalvelun palvelupaikkoja tai valvotun koevapauden toimintavelvoitepaikkoja ei ole tarjolla samassa määrin kuin isoissa kaupungeissa. Sektoritoimijoiden puute tarkoittaa myös sitä, että vapautuville vangeille on tarjolla vähemmän tukea, eivätkä kaikki asiakkaat halua osallistua esimerkiksi pienemmiltäkin paikkakunnilta löytyvien seurakuntien toimintaan.
Kolmannen sektorin toimintojen projektiluonteisuus ja rahoituksen epävarmuus askarruttavat
Lopuksi aineistossamme esiintyneistä haasteista on syytä mainita vielä kolmannen sektorin toimintojen projektiluonteisuus ja rahoituksen epävarmuus. Haastateltavien mukaan kolmannen sektorin hankkeet eivät välttämättä johda pysyviin käytäntöihin ja hyviksikin koetut toiminnot voivat päättyä hankerahoituksen loppumiseen. Tämä voi vaikuttaa Risen työntekijöiden motivaatioon lähteä uusiin hankkeisiin mukaan. Haastatteluissa oltiin myös huolissaan Stea-rahoituksen vähentymisen vaikutuksista rikosseuraamusalan järjestöihin. Haastatteluissa esitettiinkin toiveita siitä, että Rise voisi ostaa palveluja tai muuten maksaa korvausta kolmannen sektorin työstä nykyistä enemmän.
Tutkimus jatkuu
Kirjoituksemme tarjoaa ainoastaan muutaman havainnon meneillään olevasta tutkimuksestamme. Olemme parhaillaan laatimassa tieteellistä julkaisua, jossa aihetta käsitellään laajemmin hyödyntäen sekä Risen henkilökunnalta että sektoritoimijoilta kerättyä aineistoa.
Maija Helminen & Mia Kilpeläinen
OTT Maija Helminen työskentelee Turun yliopistossa erikoistutkijana.
KTM Mia Kilpeläinen työskentelee Itä-Suomen yliopistossa yliopisto-opettajana .
Lisää projektista: utu.fi/penvol/
Kuva: Riikka Kostiainen
