Tehokas ennaltaehkäisy vaatii yhdessä tekemistä
Kun Valtioneuvosto teki ohjelman hyväksymisestä periaatepäätöksen, sihteeristö vei ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä eteenpäin ympäri Suomea järjestetyissä Road show-tapahtumissa. Tavoitteisiin sitoutumista neuvosto varmisti jo valmisteluvaiheessa. Tavoitteet etenivät myös lukuisissa eri työryhmissä ohjelman toimeenpanokaudella – ja etenevät edelleen.
Ohjelman toimeenpanon seuranta julkaistiin lokakuussa. Selvityksessä käytettiin toimenpiteiden (29 kpl) toteutuksessa mukana olleille tahoille ja järjestöille menneitä kyselyitä. Myös kuntien turvallisuustyöstä ja rikoksentorjunnasta vastaaville Kuntaliitto välitti kyselyt vuoden 2017 alussa ja 2020 lopussa.
Rikoksentorjuntatyön suunnittelun laajentaminen
Ohjelman erityinen painopiste oli rikoksia ehkäisevää työtä tekevien viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja asukkaiden yhteistyön laajentamisessa ja rikoksentorjunnan kytkemisessä kunnan muihin suunnitelmiin. Vaikka rikoksentorjuntaa ja turvallisuussuunnittelua varten ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä, pitäisi niiden näkökulma tulla vahvasti esille hyvinvointisuunnitelmissa. Ohjelman seuranta osoitti, miten rikoksentorjunta ja turvallisuuteen liittyvät teemat on sisällytetty vaihtelevasti joko turvallisuus- tai hyvinvointisuunnitelmiin ja osaksi kuntien talouden ja toiminnan suunnittelua.
Ohjelman toimeenpanon yhteydessä toteutetuissa Road show -tapahtumissa vietiin alueille ja kuntiin tietoa rikoksentorjuntaohjelmasta ja rikosten ehkäisystä yleisemminkin. Samaan aikaan kehitettiin alueellinen turvallisuuden tila (ATT) -malli turvallisuusvaikutusten arvioinnin mallintamisen tueksi, ja sähköisen hyvinvointikertomuksen turvallisuusindikaattoreita luotiin yhteistyössä Kuntaliiton ja muiden toimijoiden kanssa.
Turvallisesti yhdessä -ohjelmaa laadittaessa nousi tarve saada tietoa rikosten ehkäisyn toimien kustannustehokkuudesta, ja tällaista tutkimusta käynnistyi. Ohjelman toimeenpanokaudella tehtyjen kuntakyselyjen mukaan rikoksentorjunnan toimijoiden kenttä ja yhteistyö laajenivat paikallisella tasolla tai alueella. Molempina vuosina tyypillisimmät yhteistyökumppanit rikosten ehkäisytyössä olivat opetus- ja nuorisotoimi sekä poliisi, jotka osallistuivat rikosten ehkäisyyn yli 90 prosentissa kunnista. Huomattavaa oli, että yhteistyö näytti lisääntyneen kunnissa melkein jokaisen yhteistyökumppanin kanssa. Myös poikkihallinnollinen yhteistyö valtioneuvostotasolla vahvistui.
Kunnat ja järjestöt toivovat koulutusta rikoksentorjunnasta ja sen menetelmistä
Kyselyt kunnille ja järjestöille osoittivat monella tavalla, että koulutusta kaivataan. Rikosten ehkäisyä ja rikoksentorjunnan menetelmiä koskevan tiedon lisäksi tarvitaan koulutusta verkostojen johtamiseen sekä asukkaiden osallistamiseen ja kuulemiseen, jotta järjestöjen ja asukkaiden osaaminen ja näkökulmat saadaan paremmin käyttöön.
Ohjelman toimenpiteet rikoksentorjuntatyön osaamisen lisäämiseksi toteutuivat hyvin ja sisälsivät lukuisia tahoja osallistavia hankkeita ja tapahtumia. Road show -tapahtumien koulutuksellisen näkökulman lisäksi ohjelman aikana luotiin runsaasti koulutusmateriaalia, juurrutettiin rikoksentorjuntaan liittyvää koulutusta valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sekä järjestettiin uutta rikoksentorjuntaan liittyvää koulutusta. Tällaista työtä – kuten myös rikoksentorjunnan laaja-alaisen käsitteen avaamista – tulee jatkossakin edistää, ja varsinkin koulutusten osalta tulee varmistaa, että rikoksentorjuntaa edistäviä kursseja ja kurssikokonaisuuksia pystytään edelleen tarjoamaan.
Ohjelmaan toimeenpanoon liittyneet kyselyt osoittivat myös, että nuorisolle kohdennettua viestintää tulisi ehdottomasti kehittää ja miettiä, millaisiin sisältöihin nuoriso tosiasiassa vastaa ja millä some-kanavilla. Toisaalta – juuri järjestöt tekevät tällaista työtä muun muassa kiusaamisen ja seksuaalisen ehkäisemiseksi, osoittivat ehdokashankkeet tuoreessa kansallisessa rikoksentorjuntakilpailussa.
Ohjelman neljäntenä tavoitteena oli lisätä asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikosten ehkäisyn suunnittelussa, koska kunnan asukkaiden ja palvelunkäyttäjien osallistaminen on havaittu hyväksi keinoksi tehostaa hankkeiden vaikuttavuutta. Kuntien rikoksentorjuntatyöstä vastaaville henkilöille vuosina 2017 ja 2020 suunnatuissa kyselyissä kartoitettiin, millaisia kanavia kunnat käyttivät asukkaiden kuulemiseen. Tulokset viittaavat siihen, että asukkaiden kuulemisen määrä olisi hieman noussut ohjelman toimeenpanokaudella, vaikka kuuleminen on edelleen hyvin vähäistä. Positiivista oli, että haavoittuvien ryhmien vaikeudet saavuttaa perinteisin keinoin tapahtuvaa viestintää on pyritty ottamaan rikoksentorjunnassa huomioon. Järjestöillä on ollut tässä tärkeä rooli.
Valtioneuvoston tasolta kuntien suuntaan tehty ”motivointi” tai informaatio-ohjaus ei ehkä parhaalla tavalla kohtaa paikallisia turvallisuus- ja rikoksentorjuntatyön vastuutahoja, tai paikallisella tasolla ei ole resursseja hyödyntää sitä. Ohjelman viidentenä tavoitteena oli lisätä kansalaisten osallistumista ja vaikuttamiskeinoja rikosten ehkäisyssä ja koetun turvallisuuden edistämisessä. Suurin osa toimenpiteistä kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamiskeinojen edistämiseksi rikosten ehkäisyssä toteutettiin suunnitellusti. Kuntaliiton asema rikoksentorjuntatyön yhteistyökumppanina korostui ohjelman toimeenpanon aikana, ja sitä kannattaisi jatkossakin tiivistää. Kuntaliitolla on mahdollisuudet viedä rikoksen ehkäisyn ja kuntalaisten kuulemisen ja osallistamisen viestiä tehokkaalla tavalla eteenpäin ympäri Suomea.
Myös järjestöjen osallistaminen rikoksentorjuntaa ja turvallisuuden tunnetta edistävään työhön on paikoin hyvinkin aktiivista, mutta vaihtelee ilmeisesti paikkakunnittain. Myös osallistavan budjetoinnin käyttö näyttäisi lisääntyneen.
Rikoksentorjuntatyö on laaja-alaista rikosten juurisyihin vaikuttamista
Rikoksentorjuntaohjelman seurannassa havaittiin, että moni taho – niin viranomainen kuin järjestö – ei miellä tekevänsä rikollisuutta ehkäisevää työtä, vaikka tekevät perustyössään juuri sitä tärkeää työtä, jolla vaikutetaan rikosten juurisyihin. Rikoksentorjuntatyötä tehdään paljon nimenomaan arkisilla ruohonjuuritason toimilla, joissa jokaisen järjestön ja lapsia ja nuoria kohtaavan viranomaisen panos on tärkeä. Arkisen työn merkitys saattaisi entisestään korostua, jos työn pitkäaikaiset seuraukset nähtäisiin.
Rikoksentorjuntaohjelman seuranta osoittaa, että neuvoston on jatkossakin tärkeä keskittyä viestintään. Huomion kiinnitti myös se, että monen toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä aktiiviset toimijat ovat osittain samoja, muun muassa isoja kuntia ja järjestöjä. Kun tarkoituksena on ollut osallistaa kansalaisia ympäri Suomea, pitää kysyä, onko tässä onnistuttu tasavertaisesti. Vaikka toimia paikallisen työn aktivoimiseksi ja yhteistyön rakenteiden vahvistamiseksi on lisätty, on hyvin todennäköistä, että pienimmät jäävät ilman tarvittavaa tukea.
Jatkossa tuleekin siis paneutua vielä enemmän siihen, kuinka rikoksentorjuntatyön järjestelmällisyyttä ja saavutettavuutta saataisiin lisättyä, jotta kansalaiset ja järjestöt ympäri Suomea saisivat tosiasiallisen mahdollisuuden osallistua rikosten ehkäisyyn, ja ymmärtäisivät, että heidän tekemällään ennalta ehkäisevällä työllä voi olla suuri kustannuksia säästävä merkitys, jolla voidaan nimenomaan puuttua rikosten taustalla oleviin juurisyihin.
Jatkokehittämisen tarpeita siis riittää, osoittaa ohjelman toimeenpanoa koskenut selvitys. Paikallisen, laaja-alaisen yhteistyön toteutus ja intensiteetti vaihtelevat kunnissa eikä välttämättä saavuta kaikkia ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ja järjestöjä. Koska valtakunnallisella tasolla tehdään jonkin verran päällekkäistä työtä, voi se olla alueellisen ja paikallisen tason näkökulmasta epäselvää. Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö jää odottamaan myös selvityshenkilö Olavi Kaukosen ehdotuksia rikoksentorjunnan organisoimiseksi vuodenvaihteessa.
Saija Sambou
Kirjoittaja on erityisasiantuntija rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä / oikeusministeriössä.
Lisätietoa
Turvallisesti yhdessä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 30/2016.
Turvallisesti yhdessä – Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 2016–2020. Selvitys ohjelman toimeenpanosta. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2021:24.
