Viharikosten vastainen työ vaatii jatkuvuutta
Valtaosa poliisin tietoon tulleista viharikoksista on rasistisia rikoksia. Myös uskonto, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu näkyvät tilastoissa viharikosten motiiveina.
Viharikos voi olla mikä tahansa Suomen lainsäädännössä rikokseksi säädetty teko. Viharikoksessa motiivi ratkaisee. Teko voi olla esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, syrjintä tai vahingonteko.
Arviolta vain noin 20 prosenttia viharikoksen kohteeksi joutuneista tekee ilmoituksen poliisille. Aliraportoinnin syitä ovat muun muassa epäluottamus viranomaisiin, epäasiallisen kohtelun pelko ja ajatus siitä, että ilmoittaminen ei muuta mitään.
Oikeusministeriön koordinoimalla Tiedolla vihaa vastaan -hankkeella on tehostettu viharikosten ja vihapuheen vastaista työtä. Hankkeen avulla on kehitetty myös viharikoksiin ja vihapuheeseen liittyvää tiedonkeruuta sekä paikallistason yhteistyötä. Lisäksi hankkeessa on tuotettu materiaalia viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn tueksi.
Verkossa vihapuhe yleisintä keskustelupalstoilla
Vihapuhe ei ole ilmiönä uusi, mutta uusien viestintäkanavien käyttöönotto ja yleistyminen ovat lisänneet vihapuheen määrää ja kanavia. Verkossa esiintyvästä vihapuheesta ei ole ollut kokonaiskuvaa, koska monet tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään jollain tietyllä alustalla esiintyvää vihapuhetta.
Keväällä 2021 julkaistussa raportissa selvitettiin laajasti suomenkielisessä internetissä esiintyvää vihapuhetta. Seurannan tavoitteena oli pilotoida tekoälyä vihapuheen seurannassa, ja saada laajempi kokonaiskuva vihapuheesta ilmiönä. Lähestymistapana käytettiin ihmistyön ja koneoppimisen yhdistelmää.
Oikeusministeriön julkaiseman raportin aineistona oli noin 12 miljoonaa suomenkielistä kommenttia ja nettikirjoitusta syys–lokakuulta 2020. Julkisilla suomenkielisillä alustoilla oli noin 150 000 vihapuheeksi luokiteltavaa viestiä kuukaudessa, eli 1,8 prosenttia kaikista viesteistä. Raportin mukaan 97 prosenttia vihapuheesta esiintyy verkon keskustelupalstoilla, näistä valtaosa Ylilauta-sivustolla. Vihapuheeksi tunnistetuista viesteistä 2,5 prosenttia esiintyi Twitterissä.
Raportin mukaan vihapuheen tuottajien määrä voi olla pieni, mutta tehokkaalla uudelleenlevityksellä vihapuheilmiö voi näyttää kokoaan suuremmalta. Aiempi vihapuheen vastainen työ on keskittynyt erityisesti sosiaalisen median alustoihin, mutta jatkossa on syytä kiinnittää huomiota myös keskustelupalstoihin. Työtä tullaan jatkamaan esimerkiksi kouluttamalla keskustelupalstojen moderaattoreita osana rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman toimeenpanoa.
Vihamotiivin tunnistamisessa puutteita
Ainoa virallinen tilasto viharikoksista Suomessa on Poliisiammattikorkeakoulun vuosittain julkaisema selvitys poliisin tietoon tulleista rikosilmoituksista. Tätä seurantaa on tehty yli 20 vuotta. Sen sijaan tietoa siitä, mitä näille rikosepäilyille tapahtuu rikosprosessissa, ei kerätä systemaattisesti.
Oikeusministeriö julkaisi Poliisiammattikorkeakoulun tekemän selvityksen viharikosten etenemisestä rikosprosessissa osana Tiedolla vihaa vastaan -hanketta. Selvityksessä seurattiin vuonna 2017 poliisin tietoon tulleita viharikoksia esitutkinnasta syyttäjälle ja käräjäoikeuteen sekä tarkasteltiin, miten viharikokset tunnistetaan rikosprosessin eri vaiheissa ja miten vihamotiivi vaikuttaa tuomioon.
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että tuomiota kovennetaan vihamotiivin perusteella harvoin. Selvityksessä havaittiin, että vihamotiivin tunnistamisessa ja käsittelyssä on puutteita rikosprosessissa. Olennaista on, että vihamotiivin selvittäminen tehdään huolellisesti ja siihen kiinnitetään huomiota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa prosessia.
Ratkaisuiksi ongelmiin esitetään muun muassa viharikosluokituksen pakollista käyttöä rikosilmoituksen kirjauksen yhteydessä, esitutkintayhteistyön tehostamista ja poliisin kuulusteluohjeistuksen päivittämistä.
Lisäksi poliisin kouluttaminen viharikoksista on tarpeen. Oikeusministeriö on viime vuosina järjestänyt koulutusta poliiseille, syyttäjille sekä tuomareille. Lisäksi osana Tiedolla vihaa vastaan -hanketta tehtiin kaikille poliiseille pakollinen verkkokoulutus yhdenvertaisuudesta, jossa käsitellään myös viharikoksia. Oikeusministeriön koordinoimassa Osaavat-hankkeessa sisäministeriö on jatkanut poliisin koulutusta viharikoksista tänä syksynä.
Oppaasta apua vihatekojen tunnistamiseen
Vihatekojen tunnistamisen ja ehkäisemisen kannalta paikallinen työ on tärkeää. Kielteiset ilmiöt ja kehityskulut pitää tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua ajoissa. Marraskuun lopussa julkaistaan paikallisille toimijoille kuten kunnille ja järjestöille tarkoitettu opas, joka tarjoaa työvälineitä riskien tunnistamiseen ja vihatekojen ennalta ehkäisemiseen.
Vihateot voivat olla arjen pieniä tekoja tai vakavia rikoksia. Vihateot voivat olla esimerkiksi loukkaavaksi tai halventavaksi tarkoitettua puhetta tai uhkailua, ilkivaltaa tai tapahtumien häiritsemistä. Vihatekoja voi tapahtua missä tahansa. Vihapuhetta ja häirintää tapahtuu usein julkisissa tiloissa.
Satuttavat sanat, tuhoavat teot -opas tarjoaa tukea paikallistason tiedonkeruuseen ja mahdollisten uhkien tunnistamiseen. Varhainen puuttuminen on tärkeää, sillä piilevätkin ongelmat voivat johtaa turvattomuuden tunteen lisääntymiseen ja jopa väkivaltaisiin konflikteihin.
Viharikosten vastainen työ jatkuu
Viharikosten ja vihapuheen vastaisessa työssä tarvitaan jatkossa parempaa koordinaatiota. Huhtikuussa alkaneessa Osaavat-hankkeessa suunnitellaan viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskusta ja testataan keskuksen toimintoja kuten viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä.
Koordinaation lisäksi jatkossa huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti viharikosten tekijöihin. Tekijöitä koskeva tieto auttaa kohdentamaan toimia paremmin. Ensi vuonna julkaistaan kaksi tutkimusta aiheesta. Osaavat-hankkeessa tehdään selvitys viharikoksista tuomituista henkilöistä. Vihan verkot -tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa vihapuheen tuottajista ja levittäjistä sekä heidän verkostoistaan ja toimintatavoistaan.
Tiedolla vihaa vastaan -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014–2020). Lisätietoa hankkeesta: https://yhdenvertaisuus.fi/tiedolla-vihaa-vastaan
Milla Aaltonen
Kirjoittaja on Tiedolla vihaa vastaan -hankkeen ja Osaavat-hankkeen hankepäällikkö oikeusministeriössä.
Kuva: Rodeo
