Ihmiskauppa- ja maahanmuuttorikollisuuden torjunta perustuu analysoituun tietoon
Poliisihallitus antoi vuonna 2020 määräyksen perustaa ihmiskauppa-asioiden osaamiskeskus, jonka tarkoituksena oli tehostetusti ennalta estää ja paljastaa ihmiskaupparikollisuutta Suomessa. Helsingin poliisilaitokselle perustettiin ihmiskaupparikollisuuteen keskittyvä tutkintaryhmä ja Keskusrikospoliisin tiedusteluosastolle ihmiskauppa- ja maahanmuuttorikollisuuden torjunta -toiminto, IHKA-LAMA.
Alusta asti oli selvää, että yhteistyö Helsingin poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin välillä tulee olla tiivistä ja saumatonta, tiedon tulee liikkua ja töitä pitää tehdä yhdessä. Yhteinen työnhallinta-alusta, yhteiset Share Point -työtilat ja tietomassojen hallintaan perustettu analyysirekisteri olivat lähtökohtina yhdessä tekemiselle.
Tilannekuvan muodostaminen
Yhtenä Keskusrikospoliisin tehtävistä oli luoda ja ylläpitää kansallista tilannekuvaa ihmiskaupparikollisuudesta. Tätä oltiin tehty jo vuosia aikaisemmin, mutta ei tässä mittakaavassa, mitä nyt suunniteltiin. Käsissä oli kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia: mitä tilannekuva on, mitä se pitää sisällään ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon?
Näihin kysymyksiin ei löydy mistään tai keneltäkään suoria vastauksia. Yhteinen ymmärryksemme kuitenkin oli, että tilannekuvan muodostamiseen tarvitaan valtava määrä tietoa. Mitä suurempi tietomassa, sitä paremmat mahdollisuudet siitä on tehdä johtopäätöksiä ja nähdä kokonaiskuva.
Tilannekuvan sisältö on meille elävä dokumentti, jota tulee tarkastella kriittisesti koko ajan. Meidän on myös välttämätöntä olla joustavia, nopeasti tilanteisiin mukautuvia ja tiedon keräämisen suuntaa täytyy pystyä muuttamaan tarvittaessa nopeastikin.
Tiedon kerääminen
IHKA-LAMA kerää tietoa useista eri lähteistä. Poliisilaitosten ja sidosryhmien vihjeet, poliisin tiedustelujärjestelmään syötetyt havainnot, yksittäiset kansalaisilta saapuneet tiedot ja Maahanmuuttoviraston kansainvälisten suojelun hakemusprosesseissa tulleet havainnot sekä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestön tekemät tiedonluovutukset ovat osa suurta palapeliä, jota me pyrimme kokoamaan. Siihen yhdistyy kansainvälisen tiedonvaihdon avulla saadut tiedot, ilmiöraportit ja suurten rajat ylittävien tutkintakokonaisuuksien tietomassat. Jokainen Suomessa avattu ihmiskauppa- ja lähirikollisuuteen liittyvään rikosilmoitus luetaan IHKA-LAMA:n toimesta ja tarvittavat tiedot tallentuvat analyysirekisteriin. Avointen lähteiden tiedustelu ja sieltä saatavan materiaalin käyttäminen tiedonkeräämisen kohdentamisessa on arkipäivää myös poliisissa.
Tietoa siis pyritään keräämään mahdollisimman useasta paikasta, jotta tietomassa olisi mahdollisimman suuri analysoitavaksi. Jos tietoa ei ole, ei sitä voi myöskään jalostaa ja analysoida. Tästä syystä olemme mainostaneet kaikille yhteistyö tahoille, että otamme vastaan tietoa hyvin matalalla kynnyksellä.
Tiedon analysointi
IHKA-LAMA:n tehtävänä on kerätyn tiedon rikastaminen ja analysointi. Erilaisten tilastointityökalujen ja anlyysiohjelmien avulla pystymme jäsentämään kerättyä tietoa, yhdistämään eri tietolähteitä ja järjestämään tietoa strukturoituun muotoon. Pyrimme siis tekemään tiedosta ymmärrettävää, luettavaa ja käytettävää. Oli kyseessä tiedustelumuistio yksittäistä rikostutkintaa varten, kansallisesti vaikuttavaa rikosilmiötä kuvaava raportti tai laajempaa kokonaisuutta käsittelevä julkaisu, perimmäisenä tarkoituksena on se, että vastaanottaja ymmärtää sen sisällön ja pystyy hahmottamaan pienet yksityiskohdat osana suurempaa kokonaisuutta.
Valmistunut tuote on siis erilaisista tietolähteistä kerättyjen palojen summa. Se ei välttämättä anna vastauksia avoinna oleviin tai haettuihin kysymyksiin. Se ei myöskään ole aina edes käytettävissä esitutkintamateriaalina. Se voi kuitenkin kertoa ne katveet tai puutteet, joista tietoa tarvitaan lisää. Sen perusteella on mahdollista myös tehdä johtopäätöksiä ja antaa toimenpidesuosituksia. Joka tapauksessa, analysoitua tietoa voidaan käyttää aina toiminnan, resurssien tai tehtävien kohdentamiseen sekä joissain tapauksissa tiettyjen tapahtumien tai olettamuksien poissulkemiseen.
Tietojohtoinen poliisitoiminta ja tiedon käyttäminen
Käytämme analysoitua tietoa useissa eri tarkoituksissa. Kansallisen tilannekuvan luominen ja ylläpitäminen on lähtökohtana kaikessa tekemisessämme. Vahva osallistuminen kansainväliseen rikostorjuntayhteistyöhön antaa mahdollisuuden istua etupenkillä ja nähdä, mitä muualla Euroopassa tapahtuu. Maantieteellinen sijaintimme, kaikessa hyvässä ja pahassa, antaa meille hieman peliaikaa reagointiin. Ilmiöt, trendit ja erilaisten tekotapojen rantautuminen eteläisestä Euroopasta kohti pohjoista kulmaa kestää aina hetken, mutta etupenkillä istuessa saamme näistä jo merkit hyvissä ajoin. Se antaa meille aikaa reagoida valmistella ennalta estäviä toimenpiteitä.
Yksittäisten rikostutkintojen avustaminen analyysin avulla on usein näkymätöntä toimintaa muille saman asian ympärillä toimijoille. Meidän tuottama materiaali ei yleensä näy esitutkintapöytäkirjoissa, eivätkä esimerkiksi syyttäjät edes välttämättä tiedä avustamme ja tuestamme. Eikä missään nimessä tarvitsekaan. Emme odota kiitosta tai selkään taputuksia vaan vilpitön tahtomme on tukea poliisilaitoksia ja Keskusrikospoliisin tutkintaosastoa ja helpottaa heidän raskasta tutkintatyötä.
Tiedon keräämisen, kansainvälisen tiedonvaihdon ja analyyttisen otteen avulla keräämme ja kokoamme joskus pientä, joskus suurempaa palapeliä tai mosaiikkiseinää. Tiedon kerääminen ja analysointi ei kuitenkaan saa missään vaiheessa olla itsetarkoitus. Sillä pitää aina olla päämäärä ja selkeät tavoitteet. Jos tuottamallamme tiedolla voidaan suunnata toimintaa, resursseja tai tehdä ennalta estäviä toimenpiteitä, olemme omasta mielestämme onnistuneet tehtävässämme.
Onko tieto valtaa?
Jos tilannekuvan sisältöön ei ole valmista vastausta, otsikon kysymykseen on. Tieto ei ole valtaa. Tieto ei myöskään saa olla valuuttaa eikä kauppatavaraa. Sitä ei saa käyttää painostamiseen tai toisen osapuolen ”kiristämiseen”. Se ei missään tapauksessa saa olla haudattuna eikä sen jakamista saa pihistellä. Ainoa oikea tieto on jaettua tietoa, joka valjastetaan toiminnaksi.
Tiedon keräämisen ja jakamisen tulee olla läpinäkyvää, voimassa olevia lakeja noudattavaa ja sen alkuperä tulee pystyä todentamaan myös myöhemmin. Oli kyse sitten vihjetiedosta, tiedustelutiedosta, havaintotiedosta tai selkeästi osoitettavasta faktasta, sen vastaanottamisesta ja tallentamisesta tulee jäädä jonkinlainen rekisterimerkintä. Pelkästään jo tietoa käsittelevän ja jakavan oikeusturvan kannalta. Kuulostaa hieman ylitseampuvalta ja suojelevalta periaatteelta, mutta on käytännön työn ja kokemuksen, joskus jopa kantapään kautta opittua.
Yhdessä olemme paljon enemmän kuin tekijöiden ja toimijoiden summa. On huojentavaa voida sanoa ääneen, että en pysty tähän yksin. Lohdullista on se, että kukaan ei sitä odotakaan. Yhdessä tekemällä ja yhdessä jakamalla kerätty tieto jalostuu analysoituun muotoon, joka muuttuu toiminnaksi ohjaamaan meitä oikeaan suuntaan ja päämäärään.
Petri Partanen
Kirjoittaja on rikoskomisario Keskusrikospoliisissa.
Kuvat: Poliisi
