Lähisuhdesurmien tutkimustoiminto myös Suomeen?
Lähisuhdesurmien tutkimustoiminto on tutkimus- ja kehittämistoiminto, jonka tarkoituksena on analysoida ja raportoida aikuisten välisissä lähisuhteissa tapahtuneiden henkirikosten tapahtumaketjuja ja viranomaisten toimintaa ennen surmaa. Tutkimustoiminnon on tarkoitus tarjota tietoa, millaisia kehittämistoimenpiteitä palvelujärjestelmä kaipaisi, että lähisuhdeväkivallan äärimmäisiltä muodoilta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin. Tutkimustoiminnosta käytetään myös nimitystä lähisuhdesurmien seurantajärjestelmä.
Tarvetta tutkimustoiminnon perustamiselle on perusteltu Suomen suhteellisen korkeilla lähisuhdesurmien luvuilla; laskutavasta riippuen, keskimäärin 24 aikuista kuolee vuosittain lähisuhdesurmissa. Istanbulin sopimukseen pohjaten Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisällytettiin määräys selvittää, olisiko Suomeen mahdollista perustaa lähisuhdesurmien tutkimustoiminto. Sisäministeriön Poliisiammattikorkeakoululta tilaamassa raportissa pohdimme yhdessä erikoistutkija Jarmo Houtsosen kanssa, millaisessa muodossa ja minne tutkimustoiminto olisi mahdollista Suomessa muodostaa ja sijoittaa.
Ulkomaiset tutkimustoiminnot
Ensimmäinen tutkimustoiminto perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1990 sen jälkeen, kun mies surmasi vaimonsa heidän yhteisen lapsensa koulun edustalla. Tämän jälkeen tutkimustoimintoja ryhdyttiin perustamaan myös muihin läntisiin maihin. Nykyisin niitä on löydettävissä Kanadasta, Uudesta-Seelannista, Ruotsista, Englannista ja Walesista sekä Australiasta. Irlanti on juuri muodostamassa omaansa.
Seurantajärjestelmien toimintaperiaatteet ovat pääosin hyvin samanlaisia. Eroja löytyy lähinnä hallinnollisessa ja käytännöllisessä organisoitumisessa, seurannan menettelytavoissa ja tulosten raportoinnissa. Pääajatus kaikilla on lopulta sama eli antaa tietoa sekä kehittämisehdotuksia auttaville tahoille sekä päättäjille.
Tutkimustoiminnon malli
Jo olemassa olevat järjestelmät eroavat toisistaan sen suhteen, mikä viranomainen vastaa seurannasta ja millainen on seurantaan osallistuvan asiantuntijaryhmän kokoonpano. Esimerkiksi Ruotsissa poliisin tai syyttäjän pitää lain mukaan tiedottaa sosiaalihallitukselle, kun lähisuhdesurman tuomio on saanut lainvoiman tai kun esitutkinta on suoritettu tai se on päättynyt, jolloin surman selvitystyö voidaan käynnistää.
Seurantajärjestelmät koostuvat moniammatillisista ryhmistä, joissa laajimmillaan saattaa osallistujina olla myös palveluja käyttävien tai surmansa saaneiden edustajia tai perheenjäseniä.
Varsinaisen analyysin usein tekee erillinen asiantuntijaryhmä, jota tarvittaessa täydennetään eri sektoreiden asiantuntijoilla kuten aikuispsykiatrian osaamisella, nuorisotyöllä tai lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneilla asiantuntijoilla. Tapausanalyysien tavoitteena voidaan rekonstruoida tapahtumia pyrkien erityisesti ymmärtämään uhrin näkökulma tapahtumiin. Tällöin tapauksen analyysi sijoitetaan uhrin kodin, perheen ja yhteisön kontekstiin. Oletuksena on, että kun näin toimitaan, ymmärtää analyysin tekijä paremmin uhrin elämänolosuhteita ja voi siten tunnistaa tekijöitä, jotka esimerkiksi estivät uhria ilmoittamasta väkivallasta viranomaisille.
Analyysissa voidaan tarkastella myös viranomaisten organisaatiokulttuuria, ammattilaisten koulutusta ja esimiestoimintaa. Tutkimustoiminnassa analysoidaan esimerkiksi, missä määrin viranomaiset olivat tietoisia surmaa ennustavista riskitekijöistä, millaisia palveluja uhrille tai surmaajalle tarjottiin ennen surmaa sekä sitä, miten viranomaisten yhteistyö ja tietojenvaihto on toiminut.
Ehdotamme raportissa kahta vaihtoehtoista mallia lähisuhdesurmien tutkimustoiminnoksi Suomessa:
- Ensimmäinen vaihtoehto koostuu useista lähisuhdesurmien alueellista, kuten hyvinvointialueittain jaetuista, seurantaryhmistä, jotka ovat järjestäytyneet asiantuntija-verkostoina. Tällöin seurantaryhmät laativat tapausanalyysit ja niihin perustuvat suositukset toiminnan ja palveluiden kehittämiseksi. Tämän jälkeen valtakunnallinen seurantaryhmä kokoaisi alueiden raporteista koko maata koskevat tulokset ja esittäisi valtakunnalliset suositukset.
- Toinen vaihtoehto on suoraan valtakunnalliselle tasolle perustettu tutkimustoiminto, jonka sijoituspaikka on jokin viranomainen. Tämä malli vaatii erillisen viran perustamista.
Mitä seurantaan otetaan
Jonkin verran on eroja maittain siinä, millä kriteereillä ne ottavat surmatapaukset tutkimustoiminnon tarkasteluun, mutta yleensä surmatapaus otetaan analyysiin, kun uhrin ja surmaajan välillä on lähisuhde kuten avioliitto, avosuhde, sukulaisuus tai yhteinen talous. Lisäksi uhrin tulee olla vähintään 16-vuotias, Ruotsissa ikäraja on 18 vuotta.
Lähisuhdesurmien tutkimustoiminnon järjestäytymistä sekä tutkimuksessa tarvittavia resursseja tulee arvioida suhteessa lähisuhdesurmien vuotuisiin lukumääriin sekä siihen, millaista tarkkuutta analyyseissa ja raporteissa tavoitellaan. Analyysin kohteeksi voidaan ottaa kaikki vuotuiset aikuisten väliset lähisuhdesurmat. Vaihtoehtoisesti analyysin kohteeksi voidaan valikoida etukäteen asetetut kriteerit täyttävät tapaukset.
Surmien lisäksi analyysin kohteiksi voidaan ottaa myös lähisuhdesurmiin liittyvät itsemurhat ja läheltä piti -tilanteet eli kun uhri jää henkiin. Jos läheltä piti -tapaukset ja lähisuhdesurmiin liittyvät itsemurhat otetaan mukaan, nostaisi se analysoitavien tapausten lukumäärää. Jos kuitenkin vertaillaan surmia ja läheltä piti -tilanteita antaisi se luotettavampaa tietoa tekijöistä, prosesseista ja tapahtumista, jotka lähisuhdesurmiin johti.
Tutkimustoiminnon sijoituspaikka
Relevantteja sijoituspaikkoja Suomessa käytännön tutkimustyölle pohdimme olevan ainakin kolme:
- Poliisitoimi: Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk), KRP tai Poliisihallituksen analyysitoiminne.
- Sosiaali- ja terveydenhuolto: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), esimerkiksi väkivallan vastaisen työn osaamiskeskittymään.
- Oikeushallinto: Onnettomuustutkimuskeskus (OTKES)
Kaikki nämä kolme viranomaistahoa ovat paikkoja, joissa on monipuolista menetelmällistä osaamista tutkimus-, selvitys- ja kehittämistoiminnasta sekä henkilötietojen turvallisesta käsittelystä. Lisäksi mainituilla tahoilla on mahdollisuus säilyttää tarvittavia aineistoja tietoturvallisesti.
Mikä sijoituspaikka tuleekaan olemaan, pysyvä lähisuhdesurmien tutkimustoiminta hyötyisi erillisestä laista, joka antaisi seurantatoiminnon vastuullisille toimijoille, viranhaltijoille ja valtakunnallisen seurantaryhmän eli ohjausryhmän jäsenille, luvan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä poliisin rekisteritietoja tehtäviensä hoidossa. Näin rekisteritietojen käyttöön ei tarvitsisi hakea aina erikseen lupaa. Lupaprosessit saattavat muutoin kestää useita kuukausia.
Tavoitteena ennalta estävyys
Lähisuhdesurmien tutkimustoiminnossa käytettävällä aineistolla ja lähestymistavalla voidaan mahdollisesti saada sellaista tietoa lähisuhdeväkivaltaan ja -surmiin liittyvistä seikoista, joita ei saa tällä hetkellä Suomessa säännönmukaisesti kerättävillä ja julkaistavilla tilastoaineistoilla. Lähisuhdesurmien tutkimustoiminta ei kuitenkaan tarjoa mitään nopeaa ratkaisua lähisuhdeväkivallan ja -surmien vähentämiseen.
Tutkimustoiminto tuleekin nähdä osana laajempaa tiedon kokonaisuutta. Lähisuhdesurmien seurannan pitkän aikavälin yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisi näkyä parantuneena ennalta estämisenä ja siten lähisuhdeväkivallan ja surmien vähentymisenä. Tutkimustoiminnan tarkoitus on vahvistaa jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.
Sirpa Koskela
Kirjoittaja on ylikonstaapeli Helsingin poliisilaitoksella.
Raportti: Koskela, Sirpa & Houtsonen, Jarmo 2022. Aikuisten lähisuhdesurmien tutkimustoiminnon käyttöönotto Suomessa. Tutkimustoiminnon tarkoitus, tehtävä ja organisaatio.
Kuva: Pixabay
