Poliisin toimintaympäristö muuttuu uusien turvallisuusuhkien seurauksena
Maailma muuttuu, se on varmaa, mutta mihin suuntaan, sitä emme tiedä varmasti. Tämän vuoksi tulevaisuuden ennakointi ja mahdollisten tulevaisuuspolkujen kartoittaminen on tärkeää. Tulevaisuustietoa tarvitaan päätöksenteossa. Tulevaisuustiedon yksi tarkoitus on saada aikaan toimintaa paremman tulevaisuuden puolesta.
Vuosien 2022–2023 aikana Poliisihallituksen analyysitoiminnoissa laadittiin laaja kaksiosainen raportti poliisin kannalta keskeisistä toimintaympäristön muutoksista. Työn sisällön tuotantoon ja kommentointiin osallistuivat useat poliisihallinnon asiantuntijat, yksiköt ja verkostot.
Toimintaympäristöanalyysin ensimmäisen osan tavoitteena oli kuvata ulkoisen toimintaympäristön muutoksia viidestä näkökulmasta: väestö, suunnitellut muutokset, julkinen keskustelu, rikollisuus sekä teknologia. Tarkoituksena oli tunnistaa, huomioida ja pohtia todennäköisiä ja keskeisiä tapahtumakulkuja edellä mainittujen viiden näkökulman osalta.
Toimintaympäristössä havaittujen muutosten perusteella valmisteltiin lisäksi erikseen analyysin toisena osana jo itsessään laajan kokonaisuuden muodostava poliisin pääoma-analyysi, jossa tarkastelua tehtiin myös viidestä näkökulmasta tai osa-alueesta: inhimillinen pääoma, taloudellinen pääoma, rakenteellinen pääoma, fyysinen pääoma sekä suhdepääoma. Pääoma-analyysissa arvioinnin kohteena oli se, mikä on poliisin kyvykkyys vastata ulkoisen toimintaympäristötarkastelun yhteydessä esiin tulleisiin keskeisiin asioihin.
Raportin tarkoitus siis oli kartoittaa aineellista ja aineetonta pääomaa, rakentaa kokonaiskuva poliisin kyvykkyydestä suhteessa ulkoisessa toimintaympäristöanalyysissä havaittuihin muutoksiin ja haasteisiin, mutta toisaalta myös tunnistaa, mistä poliisilla ei ole tietoa, vaikka työssä menestymisen kannalta pitäisi olla.
Heikkoja signaaleita tulevaisuuden muutoksista
Seuraavassa on muutama esimerkki heikoista signaaleista eli ensioire muutoksesta tai merkki nousevasta asiasta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. Ns. villit kortit tai mustat joutsenet voivat muuttaa radikaalisti ja odottamattomalla tavalla tulevaisuuskuvaa.
- Nuoret hylkäävät älypuhelimet. Julkista keskustelua ei käydä kannettavien älylaitteiden avustuksella. Valeuutiset, jatkuva tiedon pakkosyöttö ja yksilön tavoitettavuus ovat johtaneet siihen, että ihmiset eivät halua kantaa älylaitteita mukanaan. Osa ihmisistä on siirtynyt laitteisiin, joilla voi soittaa puhelun tarvittaessa, mutta valtaosa ihmisistä on hylännyt kaikki kannettavat laitteet.
- Luottamusyhteiskunnan heikentyminen. Polarisaatiokehityksen kiihtymisen vuoksi yhteiskunnan koheesio heikkenee. Ääriliikkeiden määrä lisääntyy nykyisestään ja kansan luottamus poliisiin, mediaan, tieteeseen ja muihin viranomaisiin heikentyy. Osa populistisista ääriliikkeistä pyrkii osaksi parlamentaarista päätöksen tekoa ja hybridivaikuttamisen riski on kohonnut.
- Digitaalisten hyödykkeiden varkaudet ovat arkipäivää. Poliisi tutkii erilaisia varkauksia, petoksia ja erilaisiin digitaalisiin hyödykkeisiin liittyvää rahanpesua. Ihmiset ilmoittavat poliisille esimerkiksi virtuaalimaailmoissa tapahtuneista varkauksista, kuten digitaalisten taideteoksien varkauksista tai virtuaalitodellisuushahmon toteuttamista petoksista rahan huijaamiseksi.
Maailma poliisin silmin 2032?
Ensimmäisen osaraportin viimeinen luku käsittelee sitä, miltä maailma voisi poliisin silmin näyttää vuonna 2032, jos vuonna 2022 todennäköisinä pidetyt tulevaisuudenkulut toteutuisivat siten, kun nyt todennäköisenä näyttää. Seuraavassa on nostettu esiin joitakin näkökohtia.
Kymmenen vuoden kuluttua erilainen hakkerointi ja datan tahallinen ja vahingossa tapahtuva väärinkäyttö on arkipäivää, eikä sellaisenaan ylitä uutiskynnystä. Sähköisestä toiminnasta jää aina jälki, jota erilaiset tekoälysovellukset tarkkailevat jatkuvasti ja poimivat virrasta poikkeavaa käytöstä. Rikosten ehkäisy tehostuu ja keskeinen kysymys onkin se, minkä eduskunta määrittelee kriittiseksi hälytysrajaksi, joka antaa toimivaltuuden toimia.
Datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja kokonaisuutena kompleksisemmaksi. Datan omistajuuteen, käytettävyyteen ja sääntelyyn liittyvät kysymyksen lisääntyvät ja ovat yleinen keskustelunaihe.
Poliisin toimintakentän ja tehtäväkirjon laajentuminen on ottanut merkittäviä harppauksia siitä, mitä pidettiin haastavana ja monimutkaisina vuonna 2022. Kiihtyvä digitalisaatio, uudet mullistavat teknologiset kehitykset ja muut globaalit kehityskulut ovat hämärtäneet fyysisen ja kybertoimintaympäristön rajan. Rikolliseen toimintaan pyritään vaikuttamaan yhdistelemällä poliisin toimintaa joustavasti fyysisen ja kybertoimintaympäristöjen välillä. Poliisin toimintaa ohjaavia lakeja on päivitetty useaan kertaan.
Erittäin kapea-alaisten substanssialojen osaamistarve on johtanut siihen, että poliisi tiivistää yhteistyötään konsulttiyhtiötyyppisten yksityisten toimijoiden kanssa saadakseen hankalimpien tapausten ratkaisemiseen ja henkilöstön kouluttamiseen tarvittavan osaamisen. Lisääntyvän erikoisosaamistarpeen vuoksi on myös kehitetty ns. ”pikakoulutuskaistoja”, joiden kautta saadaan tarvittavan, esimerkiksi teknisen substanssiosaamisen, omaavat henkilöt koulutettua osaksi poliisin organisaatiota.
Järjestäytynyt rikollisuus on entistä vaikeammin tunnistettavaa, verkostomaista, monikansallista ja ammattimaista. Se hyödyntää aktiivisesti rikollista palveluteollisuutta rikosten toteuttamiseksi. Viranomaiset joutuvat tekemään entistä aktiivisemmin yhteistyötä yritysten kanssa rikollisuuden ennalta estämiseksi. Perinteiset, tunnukselliset rikollisryhmät Suomessa ovat monikansallistuneet väestörakenteen muutosten myötä ja ristiriidat sekä väkivalta ryhmien välillä on kasvanut. Joidenkin ryhmien jäsenet edustavat ääriajattelua, jonka johdosta ryhmien toiminta on saanut myös terroristisia piirteitä.
Poliisin tutkittavaksi tulee ensimmäinen epäselvä kuolemantapaus, jossa on selvitettävä tekoälyä hyödyntävän robotin osallisuutta mahdolliseen henkirikokseen. Onko robotti hakkeroitu? Onko tekoälyn oppiminen puutteellista ja robotti tehnyt virheen? Rikoksen selvittäminen forensiikan näkökulmasta on haastavaa ja se edellyttää muun muassa robotiikan ja tekoälyn tuntemusta.
Yhteiskunnallinen viestintä on sirpaloitunutta. Yksikään media tai viestinnän alusta ei yksinään tavoita kaikkia kansalaisia. Television suosio on romahtanut. Painettuja lehtiä ei ole. Radio tavoittaa edelleen suurimmat keskitetyt ihmisjoukot.
Keskustelu on polarisoitunutta ja jakautuu vahvasti yksilön iän, asuinpaikan ja etnisen alkuperän mukaan. Joukossamme on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät halua vastaanottaa tietoa tai ottaa osaa julkiseen keskusteluun. Vuosia kestänyt tiedon pakkosyöttö ja julkisen keskustelun nopea tempo on saanut useat välttämään julkista keskustelua. Yksilöille oman rauhan ja oman edun tavoittelu on päätarkoitus. Julkisessa keskustelussa käsitellään alueellisia eroja, kielellisiä ja kulttuurillisia eroja sekä rikollisuutta.
Yhteiskunnallista keskustelua poliisin toiminnasta seurataan ja siihen vastataan nopeasti. Reaktiot ovat polarisoituneita ja poliisin ja muiden viranomaisten luottamus on laskenut siitä mihin 2020-luvulla oli totuttu. Viestintä on osa yleistä poliisin toimintakulttuuria, ja sen vaikutus koko poliisin yhteiskunnalliseen asemaan ymmärretään osassa kansanryhmää. Tekoäly ja tietojohtoinen poliisitoiminta on tehostanut poliisin kyvykkyyttä puuttua julkiseen keskusteluun ja ennakoida tulevia kipukohtia.
Inhimilliset ja organisatoriset resurssit oltava ajantasaisia
Henkilöstö on poliisin tärkein voimavara. Poliisin tärkein tietoresurssi on siis inhimillinen pääoma; osaaminen, tieto, koulutus, luovuus, johtajuus, yritteliäisyys ja motivaatio. Toki myös organisatoriset resurssit (prosessit, järjestelmät, teknologia) on oltava niin ikään ajantasaiset ja toimivat, jotta ne tukevat tekemistä parhaalla mahdollisella tavalla sekä ehkäisevät pullonkauloja ja tietokatkojen syntymistä.
Tulevaisuudessa poliisin työn muutos, digitalisoituminen ja monipaikkaisuus edellyttävät organisaation työntekijöiltä sekä esihenkilötyöltä uudenlaisia taitoja ja toimintatapoja. Organisaatiolta muutokset edellyttävät tietojohtoisuutta, joustavuutta, nopeaa reagointikykyä ja uudistumiskykyä. Työtä tehdään yhä enemmän myös yhteistyössä ja verkostoissa.
Mika Sutela & Sini Kumpulainen
Mika Sutela toimii tietoanalyytikkona ja Sini Kumpulainen ylitarkastajana Poliisihallituksen poliisitoimintayksikössä analyysitoiminnoissa
Kuva: Poliisi
