Vankien terveystutkimus antaa mahdollisuuksia heidän asemansa parantamisen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Rikosseuraamuslaitos ja Vankiterveydenhuollon yksikkö ovat toteuttaneet neljännen vankiväestötutkimuksen (Wattu IV). Tutkimusraportti julkaistiin syyskuussa.
Tutkimuksen tiedonkeruu koostui kaikille annettavasta kyselylomakkeesta, tutkimushoitajan tekemästä haastattelusta ja terveystarkastuksesta sekä alaotoksille tehdyistä laboratoriotutkimuksista, suun terveystarkastuksesta, suun panoraamaröntgenkuvasta sekä mielenterveyden häiriöitä kartoittavista haastatteluista. Lisäksi jaettiin vapaaehtoisesti ja anonyymisti palautettava kyselylomake.
Otos pyrittiin muodostamaan edustavaksi sekä vankeusvankien päivittäisen vankiluvun (stock) että vankilaan ajan kuluessa saapuvien vankeusvankien (flow) suhteen. Tutkimukseen valittiin vangit, jotka suorittivat määräaikaista tai elinkautista vankeutta, tai vangit, jotka suorittivat vankeuden ohella sakko- tai tutkintavankeutta. Vangilla tuli olla Suomen kansalaisuus, ja rangaistuksen jäljellä olevan ajan tuli olla tutkimushetkellä vähintään yksi kuukausi, jotta tutkimustapaamiset ehdittäisiin suorittaa. Sakkovangit ja yhdyskuntapalveluasiakkaat rajattiin pois tutkimuksesta hankalan tavoitettavuuden takia.
Tietoaineisto käsittää 403 mies- ja 126 naisvangin otoksen.
Poimintoja keskeisistä tuloksista
Laajasta aineistosta on vaikea poimia esille päätuloksia, koska kiinnostavia teemoja on useita. Selvästi voidaan sanoa, että aiemmat selvitykset ovat olleet oikeassa: vankilassa on paljon kasautuneita sosiaalisia ongelmia, fyysisen terveyden ja mielenterveyden häiriöitä ja monialaista palveluiden tarvetta. Esimerkiksi terveydenhuollon suurkäyttäjiä eli yli seitsemän kertaa vastaanotoilla vuoden aikana asioineita oli vangeista joka neljäs, mikä on moninkertaisesti muuhun väestöön nähden.
Huumeiden käyttö oli lisääntynyt erityisesti nuorilla vangeilla. Vanhemmilla vangeilla päihdeongelmat liittyivät alkoholin liikakäyttöön, kun taas nuoremmilla yleisimpiä olivat huumeongelmat. Vangeista joka toinen kertoi käyttäneensä amfetamiinia vankilakautta edeltäneen vuoden aikana. Kokaiinin käyttö oli yleistynyt selvästi.
Huumeita käytetään tulosten mukaan usein pistämällä ja jakamalla yhteisiä välineitä – myös vankeuden aikana – joten lähes joka toisella oleva tarttuva C-hepatiitti leviää poikkeuksellisen helposti.
Päihdekäytön joskus laukaisema psykoosi joskus elämän aikana todettiin joka kolmannella vangilla. Kahdeksan prosenttia vangeista oli sairastunut elämänsä aikana varsinaiseen psykoosisairauteen.
Lähes yhdeksän naista ja kahdeksan miestä kymmenestä oli tullut vankilaan työelämän ulkopuolelta. Hieman yli puolet vangeista arvioi itsensä työkykyiseksi, kun 15 vuotta aiemmin vankien terveystutkimuksessa niin arvioi neljä viidestä. Vankien alentuneeseen työkykyyn vaikuttavat tutkimuksen perusteella liittyvän ainakin ADHD-piirteet, psykoosisairaus, huono suun terveys, matala resilienssi, heikot kielelliset taidot, yksinäisyys ja osallisuuden kokemuksen puute.
Aleksitymiaa, jolla tarkoitetaan tunteiden tunnistamisen ja käsittelyn vaikeutta, ilmeni joka viidennellä vangilla, mikä tarkoittaa perusväestöön verrattuna noin kaksinkertaista esiintyvyyttä. Naisvangeilla oli aleksitymiaa saman verran kuin miesvangeilla, vaikka perusväestössä miehillä aleksitymia on huomattavasti yleisempää.
Elämään tyytyväisyys oli vangeilla muuta väestöä vähäisempää. Yksinäisyys vaihteli vankien keskuudessa, ja naisvangit olivat miehiä vähemmän yksinäisiä.
ADHD-oirekuva tunnistettiin 46 prosentilla miehistä ja 43 prosentilla naisista. He olivat nuorempia, harvemmin ensikertalaisia ja vähemmän kouluttautuneita muihin verrattuna ja päätyivät kurinpidolliseen eristykseen vankeusaikana muita useammin. Tulokset viittaavat ADHD-piirteisten vankien suurempiin vaikeuksiin sopeutua vankilaympäristöön.
Tuloksia kannattaa hyödyntää laajalti
Vankeusaika on terveystaloustieteen termein rajahyödyn maksimoinnin aikaa. Kun käsillä on paljon vielä tunnistamattomia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, on suhteellisesti pienellä panostuksella saavutettavissa tavallista suurempia hyötyjä. Esimerkiksi jo valmiiksi hyvinvoivan väestön sokeritasapainon hienosäätäminen erilaisilla interventioilla on kallista ja muuttaa vain vähän perustasoa, kun taas kokonaan uuden diabeteksen löytäminen tuottaa paljon terveyshyötyä nopeasti.
Vankeusaikana luo siten mahdollisuuden tavoittaa palveluiden suurkuluttajat, joiden laajoja ongelmia ei hyvinvointialueilla ole mahdollista ottaa haltuun. Vankien motivaatio hoitaa terveyttään on tutkimuksen perusteella korkea: asteikolla nollasta kymmeneen yhdeksän. Tämä yhtälö luo hyvät mahdollisuudet säästää tulevaisuuden sotekustannuksissa, kun palveluiden suurkulutus saadaan kohtuukäytöksi.
Tutkimuksen perusteella on selvää, että vankiloiden monipuolisille palveluille on tarvetta: asunto vapautuvalle vangille, työkykyselvitys ja työkokeilu, C-hepatiitin häätö, vertaisia auttamaan yksinäisyyden kanssa, neulojen vaihto-ohjelma, resilienssiä ja osallisuutta lisääviä kokemuksellisia toimintoja, mielenterveyden, kipujen ja päihdeongelmien hoitoa. Kun ongelmia on paljon, yhdessäkin asiassa onnistuminen voi riittää ja tuoda vangille korjaavan kokemuksen, joka pitää yllä motivaatiota hoitaa omaa terveyttä myös vapautumisen jälkeen.
Tutkimus vahvistaa lisäksi käsitystä siitä, että vankilan palveluiden lisäksi kaikki yhteiskunnan ennaltaehkäisevä apu esimerkiksi neuvoloihin ja kouluihin ADHD- ja käytösongelmien kanssa kamppailevien perheiden tueksi on tarpeen. Vankeusaikana ei ole mahdollista puuttua kaikkiin esille tulleisiin ongelmiin, mutta nyt julkaistut tulokset auttavat muita toimijoita ehkäisemään syrjäytymistä ja rikollisuutta ennalta, mikä lisää parhaimmillaan koko yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuutta.
Neljännen vankien terveystutkimuksen aineisto tarjoaa useita jatkotutkimusmahdollisuuksia. Julkaistun raportin tietosisällöstä löytyy punaisia lankoja eli läpileikkaavia teemoja, joita seuraamalla saa uutta tietoa esimerkiksi vapaaehtoisesti eristykseen vankeuden aikana hakeutuvista vangeista tai ikäryhmien tai sukupuolen mukaan ilmenevistä löydöksistä. Uusia tuloksia edelliseen tutkimukseen vertaamalla voi tietyin varauksin seurata aikatrendejä. Tulosten vertaaminen yleisväestöön on myös vielä alussa. Lisäksi julkaisematon aineisto sisältää tutkimusmahdollisuuksia, joihin THL voi myöntää kulloisenkin lupamenettelynsä mukaisesti tietolupia. 20 vuoden seurantaosuus odottaa rahoitusta ja perustamista, mutta on jo luvitettu.
Mahdollisuuksia vangin aseman vahvistamiseen on nyt tarjolla enemmän kuin koskaan.
Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille vangeille, teitte arvokkaan työn. Kiitos lähes 150 hengen työntekijäjoukolle, jonka avulla tutkimus toteutettiin. Ja kiitos teille lukijoille, jotka voitte vaikuttaa vangin asemaan tekemällä tutkitun tiedon pohjalta päätöksiä.
Mika Rautanen
Kirjoittaja toimi tutkimuksen johtajana THL:ssä. Hän on LL, osastonylilääkäri Vankiterveydenhuollossa sekä oikeuspsykiatrian erikoislääkäri ja terveydenhuollon palvelumuotoilija.
Raportin verkkosivuilla on lisätietoa ja ohjeet raportin tilaamiselle. Raportista on tekeillä sähköinen pdf-versio sekä englanninkielinen laitos alkuvuodesta 2024.
Mikä on vankien terveystutkimus?
Nyt käsillä olevan vankiväestötutkimuksen lähtökohtana oli luoda pitkäjänteisen seurannan mahdollistava asetelma ja muodostaa kokonaan uusi tietovaranto, jonka avulla aikaisempaa monialaisempi vankiväestön tutkimus on mahdollista. Esikuvana toimi THL:n väestötutkimusosaaminen, kuten FinTerveys2017, jonka kanssa yhtenevät menetelmät mahdollistavat vertailun yleisväestöön myös tulevaisuudessa.
Wattu IV:n ohjausryhmässä toimivat THL:n Valtion palvelut -osaston johtaja Anneli Pouta, ja siinä oli edustus Vankiterveydenhuollosta (johtaja Jussi Korkeamäki, asiantuntijaylilääkäri Hannu Lauerma ja tutkimuksen vastuullinen johtaja Mika Rautanen) sekä Rikosseuraamuslaitokselta (erityisasiantuntijat Ilppo Alatalo ja Ulla Knuuti) ja Diakonissalaitokselta (erityisasiantuntija Sakari Kainulainen).
Kenttävaihe eli tiedonkeruu avattiin marraskuussa 2020, ja tutkittavien rekrytointi loppui kesäkuussa 2022. Päätös toteutuksesta tehtiin koronapandemian luomassa epävarmuudessa, mikä otettiin huomioon sekä terveysturvallisuudessa kenttätyössä että tulosten edustavuutta analysoitaessa raportointivaiheessa. Pandemia pitkitti tiedonkeruuta, mutta ei aiheuttanut ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Rikosseuraamuslaitos toimi pääasiallisena rahoittajana, THL sekä rahoitti että antoi asiantuntijaosaamista ja tietoteknisiä ratkaisuja tietovarannon muodostamiseksi, ja VTH vastasi tutkimuksen johtamisesta ja käytännön toteutuksesta. Kukin konsortion jäsen luovutti huomattavasti varsinaisen budjetin ulkopuolista henkilötyöaikaa ja resursseja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. THL ja VTH toimivat tutkimusaineiston rekisterinpitäjinä.
Otsikkokuva: Riikka Kostiainen
Kuva 1: Mika Rautanen. Väestötutkimus on raskasta toteuttaa. Tutkimushoitaja Kirsi Ahokas kantaa tutkimusvälineitä Helsingin vankilasta seuraavaan kohteeseen.
Kuva 2. Rekrytointijuliste, jonka avulla vankien osallistumisaktiivisuus oli kiitettävää.
