Poliisikoulutuksen pitää osata ennakoida työssä tarvittavaa osaamista
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorilla, kasvatustieteen tohtori Marko Laitisella on takanaan jo pitkä ja monipolvinen ura erilaisissa poliisitehtävissä ja poliisihallinnossa. Hän valmistui poliisin perustutkinnosta vuonna -92. Ura lähti liikkeelle Helsingistä ja Tampereelle hän palasi vuonna -95. Kenttätöistä hän siirtyi 90-luvun puolivälin jälkeen rikostutkintaan. Poliisioppilaitokseen päätyminen oli sattumaa.
– Minua pyydettiin poliisikouluun kriminaalitaktiikan eli rikostorjunnan opettajan sijaiseksi, mutta kuten usealle muullekin on käynyt, jäin lopulta Poliisikouluun pysyvästi. Reilu viisi vuotta ehdin toimia opettajana. Kun Tampereen poliisikoulu ja Otaniemen poliisiopisto yhdistyivät 2008 alussa, uuteen oppilaitokseen tuli kiinnostava henkilöstöpäällikön virka ja minut valittiin siihen. Sitten 2019 organisaatiouudistuksen yhteydessä hallintojohtajan virka vapautui ja siirryin siihen tehtävään. Kun rehtori Kimmo Himberg siirtyi eläkkeelle, oli luonteva siirtymä hakea sitä paikkaa. Rehtorin tehtävässä aloitin tammikuussa -22, Laitinen kertoo.
Noin 20 vuoden poliisioppilaitoksessa työskentelyn aikana poliisikoulutus on Laitisen mukaan muuttunut radikaalisti. Merkittävin muutos on ollut poliisin perustutkinnon nosto ammattikorkeakoulutasoiseksi vuonna 2014. Korkeakoulutasoinen perustutkinto on suomalaisen poliisialan arvo ja vahvuus ja eurooppalaisittain melko harvinaistakin.
Haasteina osaamistarpeiden muutos ja aloituspaikkamäärän saavuttaminen
Rehtori Laitisen mukaan yhteiskunnan muutos on kiihtynyt ja kiihtyy jatkuvasti. Koska poliisin pitää pysyä kehityksessä mukana, myös poliisityön vaatimukset ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet paljon. Koulutuksen täytyy reagoida ketterästi ja nopeasti uusiin osaamistarpeisiin.
– Vähintään yhtä paljon kuin tutkintokoulutuksessa osaamistarpeiden muutos näkyy täydennyskoulutuksessa. Sitä tarjoamme kaikille virassa oleville poliiseille ja myös poliisihallinnossa työskenteleville siviilivirkamiehille. Tällä hetkellä täydennyskoulutuksessa on noin 500 kurssia vuodessa. Myös tutkintokoulutuksessa opintosuunnitelmia päivitetään, mutta sen kautta reagointi on hitaampaa. Vapaavalintaisten opintojen kautta kyllä kyetään vastaamaan uusiin tarpeisiin, Laitinen kertoo.
– Ensi vuoden syyslukukauden alussa voimaan tulevassa uudessa opintosuunnitelmassa valinnaisten opintojen määrää kasvatetaan nykyisestä. Valinnaisiin on viime aikoina tuotu esimerkiksi rikostorjuntaan ja erityisesti kyberrikostorjuntaan liittyviä opintoja. Olemme tehneet myös eläinsuojelulainsäädännön soveltamiseen liittyvän koulutuksen, josta saimme vastikään vuoden eläinsuojelutekopalkinnonkin. Uusia ovat lisäksi esimerkiksi lapsiin kohdistuvien rikosten torjuntaan koskeva ja ihmiskaupparikosten torjuntaa koskevat koulutusohjelmat.
Akuutiksi haasteeksi Laitinen nostaa uuden hallitusohjelman sinänsä erinomaisen tavoitteen turvata poliisin toimintaedellytykset ja poliisien määrä sekä muut resurssit kuten toimitilat, välineet ja kalusto. Poliisin tehtävissä toimivien määrää nostetaan 8000 henkilötyövuoteen hallitusohjelmakauden loppuun mennessä.
– Tämän tavoitteen myötä poliisin perustutkinnon aloituspaikkamäärää täytyy nostaa. Ensi vuoden aloituspaikkamääräksi on sovittu yhdessä Poliisihallituksen kanssa 500 opiskelijaa. Viimeiset viisi vuotta määrä on ollut 400, emmekä ole kertaakaan saaneet sitä täyteen. Olemme pohtineet paljon, miten voimme kehittää rekrytointia ja tehostaa opiskelijavalintaprosessia niin, että saamme lisää hakijoita ja kykenemme käsittelemään kasvavat hakijamäärät. Totta kai lähdemme siitä, että saamme ensi vuonna 500 aloittajaa.
Poliisikoulutuksen toimintaan liittyvät haasteet kulminoituvat aloituspaikkatavoitteen saavuttamiseen. Mediassa on käyty keskustelua jopa toimitilojen riittävyydestä, mutta tästä ei tule ongelmaa, Laitinen vakuuttaa. Joskin tarkka suunnittelu on tarpeen, sillä poliisikoulutuksessa on paljon toiminnallisia harjoituksia pienryhmissä. Näissä tiloissa kasvavat opiskelijamäärät alkavat ensimmäiseksi näkyä.
Opiskelijoiden rekrytointiin ja alan houkuttelevuuden nostoon uusia keinoja
Heti kun hallitusohjelma kesäkuussa julkistettiin, käynnistettiin rekrytointisuunnitelman päivittäminen aloituspaikkatarpeeseen vastaamisen näkökulmasta. Suunnitelmassa on 36 toimenpidettä, joilla rekrytointia, markkinointia ja opiskelijavalintaa tehostetaan.
– Yksi keskeinen keino on alueellinen rekrytointi. Hakijoita on ollut hyvin suurten kaupunkikeskittymien ympäriltä mutta esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomesta vähemmän, ja sinne pitää panostaa rekrytointia. Jo tänä vuonna järjestimme esimerkiksi Kouvolassa Kaakkois-Suomessa alueellisen rekrytoinnin tapahtuman yhdessä paikallisen poliisilaitoksen kanssa. Se sai hyvän suosion. Tällä tavoin saadaan alueellista näkyvyyttä ja sitä kautta ihmisiä aktivoitua hakeutumaan koulutukseen, hän kertoo.
– Toiseksi panostetaan matalan kynnyksen tapahtumiin. Olemme perinteisesti osallistuneet esimerkiksi suuriin opiskelijamessuihin ja käyneet varuskunnissa. Olemme nyt rakentaneet matalan kynnyksen konseptin, jolla pääsemme helposti, ketterästi ja kevyesti lähestymään esimerkiksi oppilaitoksia. Meidän pitää jalkautua aktiivisemmin, näkyvämmin ja laajemmin nuorten ja potentiaalisten hakijoiden pariin.
Lisäksi suunnitelmassa on yhtenä painopisteenä monimuotorekrytointi. Erilaisista vähemmistöistä tulevia henkilöitä pyritään saamaan hakeutumaan koulutukseen nykyistä aktiivisemmin. Samoin kiinnitetään huomiota ruotsinkielisen koulutuksen rekrytointiin.
– Iästä riippumatta kaikki, jotka ovat alasta ja ammatista kiinnostuneita, ovat potentiaalista hakijaryhmäämme, emmekä halua keskittyä pelkästään nuoriin hakijoihin. Aloittavien opiskelijoiden keski-ikä on nykyään 24,7 vuotta. Valtaosa opiskelijoista on nuoria mutta toisaalta neljäsosalla aloittavista on jo korkeakoulututkinto ja ehkä työkokemustakin jollain toisella alalla. Naisia on aloittavista opiskelijoista nykyään 35–40 prosenttia, Laitinen kertoo.
Myös valintakoeprosessin tehostamista on pohdittu
Valintakoejaksoja on neljä vuodessa. Laitisen mukaan prosessia täytyy sujuvoittaa niin, että resurssit riittävät niin tilojen kuin henkilöstön puolesta käsittelemään kasvavat hakijamäärät ja tekemään valintapäätökset aikataulussa.
– Koulutuksen valintaperusteista ei tingitä, ja tämä on hallitusohjelmaankin kirjattu. Viime helmikuussa muutettiin pääsykokeen soveltuvuuden ja fyysisen testin pistetystä. Tarkoitus on arvioida hakijan ominaisuuksia enemmän kokonaisuutena. Soveltuvuudesta saa puolet valintakokeen kokonaispistemäärästä. Kirjallisen kokeen merkitys on 30 prosenttia ja fyysisen testin 20 prosenttia, Laitinen kertoo.
– Soveltuvuuden arviointi on siis edelleen painavin valintaperuste. Haluamme varmistaa, että jokainen poliisialalle tuleva täyttää poliisin työltä ja arvoilta vaadittavat ominaisuudet. Koulutuksen aikana opiskelija pystyy kehittämään esimerkiksi fysiikkaa, jos siihen on tarvetta, mutta persoonallisuutta on vaikeampi muuttaa. Ennen kuin opiskelijat lähtevät harjoitteluun tekemään poliisityötä, varmistamme että heillä on riittävät valmiudet poliisin ammattiin ja poliisin tehtäviin.
Opiskelijat motivoituneita valmistumaan nopeasti, kansainvälinen vaihtokaan ei saa viivyttää
Kansainvälisyys perinteisesti kiehtoo opiskelijoita. Myös Poliisiammattikorkeakoulu on mukana Erasmus- ja Nordplus-ohjelmissa ja jonkin verran opiskelijoita on vaihdossa jatkuvasti, mutta määrä voisi olla suurempikin.
– Korostamme aina aloittaville opiskelijoille, että opiskelijavaihto on hieno mahdollisuus hankkia kokemusta, jota ei kotimaassa saa, verkostoitua ja tutustua erilaisiin toimintakulttuureihin. Motivointi kansainvälisiin vaihtoihin on kuitenkin pieni haaste, koska opiskelijamme ovat varsin motivoituneita saamaan tutkinnon valmiiksi ja pääsemään työelämään. Tavoiteajassa valmistuu 98 prosenttia opiskelijoistamme. Valintaprosessimme on siis onnistunut siinä, että koulutukseen tulevat ovat äärimmäisen motivoituneita ja heidän opiskelukykynsä on hyvä, rehtori Laitinen toteaa.
Poliisiammattikorkeakoululla on luonnollisesti muutenkin paljon kansainvälistä yhteistyötä. Se on hyvin tiivistä pohjoismaisten poliisioppilaitosten kanssa, ja myös Viron kanssa. Euroopan lainvalvontakoulutusviraston CEPOLin kanssa tehtävä yhteistyö on myös keskiössä. Uusi kysymys on, mitä NATO-jäsenyys tuo poliisikoulutukseen, mutta tämän pohdinta on vasta alkanut.
Täydennyskoulutuksen tarve ja työkuorma vaikea yhtälö
Korona-aika lähes sulki Poliisiammattikorkeakoulun järjestämän täydennyskoulutuksen. Ohjelmia on jälleen päästy käynnistämään suht normaalisti, mutta korona-ajan koulutusvelkaa on Laitisen mukaan vielä paljon maksamatta. Samaan aikaan poliisiyksiköissä on paljon resurssivajetta, mikä tarkoittaa tasapainoilua siinä, kuinka nopeasti velkaa voidaan lähteä kuromaan. Poliisiyksiköt kyllä tiedostavat jatkuvan osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen tarpeen ja pyrkivät osoittamaan henkilöitä koulutukseen, kun se resurssien puolesta on mahdollista.
– Täydennyskoulutuksesta viidennes toteutuu nykyään verkko- ja monimuoto-opintoina. Koronaa-aikana siitä saatiin hyviä oppeja ja kokemuksia. Verkko- ja monimuotototeutuksen laajentaminen on yksi keino tukea koulutustavoitetta. Entistä tarkempaan harkitaan, tarvitseeko tulla Hervantaan opintojaksolle vaan voisiko täydennyskoulutusta toteuttaa niin, että siihen voi osallistua ajasta ja paikasta riippumatta. Meidän täytyy varmistaa, että työelämässä on viimeinen ja riittävä osaaminen, sillä ilman sitä poliisi ei pärjää, Laitinen painottaa.
– Yhä kiihtyvällä tahdilla tulee uusia täydennyskoulutuksen tarpeita. Kun osaamistarpeisiin yhdistää resurssikysymyksen ja jo nyt laajan koulutustarjonnan, tarvitaan uudentyyppistä ajattelua ja toteutusta. Ehkä jopa vähän kokeilukulttuuria, joka on strategiaamme kirjattu. Pitää uskaltaa kokeilla erilaisia toteutuksia ja sitten arvioida, miten hyvin ne toimivat, ja muuttaa toteutuksia tarpeen mukaan.
Poliisiin tarvitaan myös muiden alojen erityisosaajia
Poliisissa on paljon erityistehtäviä, ja yhteiskunnallisen muutoksen myötä niille on entistä suurempi tarve. Yleisimmät esimerkit ovat kyberasiantuntijat, ICT-asiantuntijat ja talousasiantuntijat. Poliisin perustutkinto on yleistutkinto, joka tuottaa yleisosaamisen poliisin ammattiin eikä siinä ole tarkoituskaan kouluttaa esimerkiksi kyberasioiden erityisosaajia.
– Hallitusohjelmassakin sanotaan, että operatiiviseen poliisityöhön rekrytoidaan ihmisiä myös muulla kuin poliisikoulutuksella. Näille ihmisille olemme räätälöineet ja jo käynnissä on Siviilistä asiantuntijaksi -koulutusohjelma, joilla heitä perehdytetään ja valmennetaan poliisialalle ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Jatkossa tämä tulee vaatimaan ehkä nykyistä enemmänkin panostusta, Laitinen arvioi.
– Hallitusohjelmassa on tavoite 500 henkilötyövuoden lisäyksestä operatiivisiin poliisitehtäviin. Olemme poliisiyksiköiden kanssa kartoittaneet, minkä verran poliisiyksiköissä tarvitaan siviilikoulutuksen saaneita erityisasiantuntijoita. Tämänhetkiset arviot liikkuvat 50–60 henkilön välillä. Se on aivan merkittävä osa kokonaislisäyksestä.
Poliisiammattikorkeakoulun toiminnassa tulevaisuuden ennakointi korostuu
Poliisin strategiatyössä ennakointityö on vahvalla painotuksella samoin kuin tilannekuvan ylläpitäminen ja seuranta. Poliisilla on yhteinen tilannekuvatoiminto, johon kaikki poliisiyksiköt vievät havaintoja, näkemyksiä ja heikkoja signaaleja yhteiskunnan ilmiöistä ja muutoksista. Poliisiammattikorkeakoulu on mukana siinä toiminnassa.
– Tuotamme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintomme kautta poliisiyksiköille havaintoja rikosilmiöistä ja yhteiskunnan muutoksista. Hyödynnämme tietoja myös omassa ennakointityössämme, samoin kuin poliisin yhteistä tilannekuvatoimintoa. Lisäksi seuraamme koulutuksemme vaikuttavuutta vaikuttavuusarvioilla. Alumnitoiminnan kautta saamme tietoa, miten koulutus on vastannut työelämän tarpeisiin ja onko sieltä noussut jotain, mitä pitäisi koulutuksessa huomioida, Marko Laitinen kertoo.
Poliisiammattikorkeakoululla on myös valtuuskunta, jossa on turvallisuusalan, korkeakoulualan ja viranomaisten edustajia. Valtuuskunnan lakisääteinen tehtävä on tukea poliisikoulutuksen kehittämistä ja se on tärkeä foorumi, jolla saadaan peilattua yhteiskunnallista muutosta. Laitinen vetää yhteen, että tilannekuvaa pidetään yllä monella eri tapaa. Menestymisen yksi kynnyskysymys on se, että muutoksia kyetään ennakoimaan.
– Erilaisten selvitysten mukaan koulutuksemme vastaa hyvin työelämän tarpeisiin ja tuottaa hyvän osaamisen poliisin tehtäviin. Siitä kiitos kuuluu upealle henkilökunnallemme, joka on äärimmäisen sitoutunutta ja motivoitunutta. Teemme myös paljon yhteistyötä poliisiyksiköiden ja Poliisihallituksen kanssa. Koen että työelämäyhteys ja Poliisiammattikorkeakoulun tehtäviin, koulutusohjelmiin ja osaamistarpeiden arviointiin liittyvä yhteistyö poliisin sisällä on viime vuosina kehittynyt todella positiiviseen suuntaan. Olen koko rehtorikauteni korostanut yhteistyön merkitystä.
Teksti ja kuva: Riikka Kostiainen
