Yksityisen turvallisuusalan on tunnettava lakisääteinen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta
Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tehtävänä on lisätä turvallisuutta kaupunkitilassa. Osa ihmisistä kokee kuitenkin turvattomuutta heidän toimintatapojensa takia.
Esimerkiksi nuorilla, päihteidenkäyttäjillä ja rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä voi olla kaupunkitilassa vahva toiseuden ja turvattomuuden tunne. Tämän tunteen syntymiseen vaikuttavat yhteiskunnan ennakkoluulot ja sosiaalinen stigma, mutta osaltaan myös järjestyksenvalvojien ja vartijoiden näihin ihmisiin kohdistamat epäilykset ja kontrolli.
Nuoret ja rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat toisinaan ylitarkkailun ja ylireagoinnin kohteena. Esimerkiksi moni romani kokee, että vartijat ja järjestyksenvalvojat kohtelevat heitä usein epäasiallisesti. Tämä voi olla muun muassa perässä kävelyä liiketiloissa, asiattomia kommentteja ja aiheetonta koskemattomuuden rikkomista. Lapsiasiavaltuutetun selvityksestä käy ilmi, että järjestyksenvalvojat ja vartijat kohdistavat myös romanilapsiin vastaavanlaisia toimia.
Vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Vartijoille ja järjestyksenvalvojille on laissa annettu hoidettavaksi työtehtäviä, jotka lähtökohtaisesti kuuluvat viranomaisille. Näitä tehtäviä suorittaessaan he hoitavat julkista hallintotehtävää. Vartijat ja järjestyksenvalvojat siis käyttävät työssään julkista valtaa.
Yhdenvertaisuuslaki ja perustuslaki kieltävät syrjinnän. Sen lisäksi yhdenvertaisuuslaissa on yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite. Koska yksityinen turvallisuusala käyttää julkista valtaa, sen tulee edistää toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tämä tarkoittaa aktiivisia toimia ja oman toiminnan arviointia yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Pelkkä syrjinnän välttäminen toiminnassa ei riitä.
Joulukuussa 2022 poliisi aloitti laajan tutkinnan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien väkivaltatapauksista. Erityisen huolestuttavaa yhdenvertaisuusnäkökulmasta on se, että mediatietojen perusteella pahoinpitelyt ovat kohdistuneet haavoittuvassa asemassa oleviin tai puolustuskyvyttömiin ihmisiin, jopa lapsiin. Järjestyksenvalvojat ja vartijat ovat mahdollisesti valikoineet uhrinsa rasistisin tai muuten syrjivin perustein. Media on tuonut esiin tapauksen tutkinnan yhteydessä, että vartiointialalla on ollut hiljainen hyväksyntä väkivallalle ja valta-aseman väärinkäytölle.
Kun väkivaltarikosepäilyt tulivat julkisuuteen, sisäministeriöön perustettiin työryhmä tarkastelemaan yksityistä turvallisuusalaa. Työryhmän loppuraportti julkaistiin syyskuussa 2023. Raportista ilmenee, että vain harvalla vartiointiyrityksistä on yhdenvertaisuussuunnitelma, vaikka jokaisen yli 30 henkilöä työllistävän työpaikan tulee sellainen laatia. Erityisen tärkeää yhdenvertaisuussuunnittelu on, kun kyseessä on toimiala, jolla on lakisääteinen velvoite edistää yhdenvertaisuutta.
Hälyttävien mediatietojen sekä sisäministeriön työryhmän raportin perusteella voi päätellä, ettei yhdenvertaisuuslain velvoitteita tunneta yksityisellä turvallisuusalalla riittävän hyvin.
Etninen profilointi on kiellettyä
Yhdenvertaisuuden edistämistä koskevista velvoitteista huolimatta yksityisellä turvallisuusalalla vallitsee vähemmistöihin kohdistuvia, rakenteellisia ennakkoluuloja. Pysäytetyt-tutkimus vuodelta 2018 osoitti, että vartijat ja järjestyksenvalvojat pysäyttävät ja jututtavat esimerkiksi romaneja ja afrikkalaistaustaisia suhteettoman usein. Yksityisellä turvallisuusalalla esiintyy siis kiellettyä etnistä profilointia.
Etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistetaan toimenpiteitä ainoastaan tai pääasiassa hänen oletetun alkuperänsä perusteella. Etninen profilointi on laissa kiellettyä syrjintää. Pysäyttäminen ja jututtaminen on omiaan aiheuttamaan toiseuden ja turvattomuuden tunnetta, etenkin silloin, kun pysäytykset ovat toistuvia ja toiminta epäammattimaista.
Etninen profilointi voi myös joissakin tapauksissa kehittyä häirinnäksi. Häirinnällä tarkoitetaan käyttäytymistä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa. Häirinnällä luodaan ihmistä tai ihmisryhmää halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.
On erittäin haitallista, jos julkista valtaa käyttävät henkilöt syyllistyvät häirintään. Se heikentää luottamusta viranomaisia ja yhteiskunnan rakenteita kohtaan. Esimerkiksi romaneilla se voi näkyä julkisten palveluiden käytön vähentymisenä ja epäluottamuksena viranomaisten kykyyn kohdella romaneita yhdenvertaisesti. Tämä on yksi selittävä tekijä sille, että romanit ilmoittavat kokemastaan syrjinnästä vain harvoin eteenpäin.
Ihmisoikeusliitto vaatii, että etnisen profiloinnin kieltoa tulee vahvistaa lainsäädännössä. Sekä poliisissa että yksityisellä turvallisuusalalla on oltava päivänselvää, ettei etninen profilointi ole hyväksyttävää tai laillista.
Sisäministeriön on tarkennettava alan koulutusvaatimuksia
Sisäministeriön työryhmä suositteli loppuraportissaan, että vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutuksen osaksi määrätään etnisen profiloinnin kieltoa sekä ihmisten kohtaamista koskevaa koulutusta. Myös turvallisuusalan johto ja nykyinen henkilöstö tarvitsevat osaamista ja ymmärrystä yhdenvertaisuudesta. On johdon vastuulla varmistaa, että järjestyksenvalvojat ja vartijat osaavat toimia lain edellyttämällä tavalla.
Järjestyksenvalvojan ja vartijan koulutukset ovat varsin lyhyitä, etenkin kun otetaan huomioon työtehtävien vaativuus ja ihmisoikeusvaikutukset. Järjestyksenvalvojalla on vartijaa laajemmat toimivaltuudet ja suurempi todennäköisyys joutua puuttumaan perusoikeuksiin. Siitä huolimatta järjestyksenvalvojan peruskoulutus kestää vain 40 tuntia, kun taas vartijan koulutus kestää 120 tuntia. Tämä epäkohta koulutuksen kestossa ja toimivaltuuksissa olisi syytä korjata.
Ihmisoikeusliitto on vaatinut, että sisäministeriö laajentaa pikaisesti järjestyksenvalvojien ja vartijoiden koulutusvaatimuksia, jotta jokaisen oikeus yhdenvertaiseen kohteluun toteutuu. Myös yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön tarkentaminen on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, etteivät alan toimintatavat johda ihmisoikeusloukkauksiin. Yhdenvertaisuuden edistäminen, syrjintäkielto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat velvoitteita, joiden on oltava yksityisen turvallisuusalan toiminnan ytimessä. Kaupunkitilan on oltava turvallinen kaikille.
Leif Hagert & Sanni Mäntyniemi
Leif Hagert on yhdenvertaisuusasiantuntija. Hän on toiminut Suomen romaniyhdistyksen puheenjohtajana. Sisäministeriön yksityisen turvallisuusalan työryhmä kuuli häntä työnsä tukena.
Sanni Mäntyniemi työskentelee ihmisoikeuksien asiantuntijana Ihmisoikeusliitossa.
Lähteet:
Yksityisen turvallisuusalan koulutusta, ohjausta ja valvontaa selvittäneen työryhmän loppuraportti
Keskinen, S., Aminkeng Atabong, A., Himanen, M., Kivijärvi, A., Osazee, U., Pöyhölä, N., & Rousku, V. (2018). Pysäytetyt - Etninen profilointi Suomessa. SSHK Notat 1/2018. Helsingin yliopisto
Weckström, E., Kekkonen, K., & Kekkonen, O. (2023). ”Tulee fiilis, et nää oikeesti hyväksyy mikä mä oon”: Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:3.
Kuva: Riikka Kostiainen
