Hyppää sisältöön

Korona on tuonut tuomioistuimille haasteita, mutta myös oppia

Nyt jo yli vuoden kestäneet poikkeusolot ovat koetelleet tuomioistuimia. Tällä hetkellä tilanne on olosuhteisiin nähden kohtuullinen, mutta varsinaista helpotusta ei näy, ennen kuin koronaviruspandemia on saatu hallintaan, kertoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola.

Kun keväällä 2020 Suomeen julistettiin poikkeusolot koronaviruspandemian seurauksena, myös tuomioistuimissa ryhdyttiin toimiin viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Suulliset käsittelyt rajoitettiin pääosin vain kiireellisiin asioihin, ja suuri osa vireillä olevista asioista keskeytettiin.
Pahimmillaan tilanne oli kesäkuun alussa, jolloin keskeytettyjä asioita oli kaikissa tuomioistuimissa yhteensä noin 8 100. Tämän jälkeen ruuhkaa on saatu purettua, ja tilanne onkin tällä hetkellä olosuhteisiin nähden kohtuullinen, kertoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola.

– Kuitenkin myös uusien asioiden käsittelyajat ovat pitkittyneet, koska asiat käsitellään lähtökohtaisesti niiden saapumisjärjestyksessä, jolloin tuomioistuinten resurssit kohdistuvat ensisijaisesti vanhempiin, aikaisemmin keskeytettyinä olleisiin asioihin.

Korona ei kurita kaikkialla tasapuolisesti

Vaikeimmaksi tilanne on osoittautunut käräjäoikeuksissa, joissa on tuomioistuimista kaikista suurimmat käsittelymäärät. Lisäksi käräjäoikeuksissa suurin osa asioista käsitellään suullisessa menettelyssä. Sen sijaan kirjallisessa menettelyssä käsiteltäviin asioihin koronatilanteella ei ole ollut juurikaan vaikutusta, Riku Jaakkola kertoo.

Tuomioistuinviraston vuoden 2020 tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta selviää, että tällä hetkellä käräjäoikeuksissa koronan vuoksi keskeytettyjä ja edelleen ratkaisemattomia rikosasioita on noin 2 100 ja siviiliasioita 400. Hovioikeuksissa sen sijaan on koronan vuoksi keskeytettynä noin 100 asiaa ja erityistuomioistuimissa noin 20 asiaa. Hallinto-oikeuksissa vastaava luku on noin 190.
Myös käsittelyajat pidentyivät kaikissa tuomioistuimissa ja asiaryhmissä vuonna 2020. Tämä ei liity ainoastaan koronaviruspandemiaan, vaan myös yleisesti tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyyteen.

Lisäksi Jaakkola kertoo, että laissa on säädetty jotkin asiat kiireellisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen huoltajuutta ja tapaamisoikeutta koskevat asiat. Etusijalle käsittelyaikataulussa menevät myös vangittujen vastaajien rikosasiat sekä asiat, joita uhkaa vanheneminen.

– Todettakoon kuitenkin, että vanhenemisen katkaisemiseksi riittää useimmiten se, että haaste annetaan tiedoksi, vaikka asian varsinainen käsittely viivästyisikin.

Etäistunnoissa varaudutaan haasteisiin

Nopeasti keväällä 2020 pahentunut koronatilanne pakotti tuomioistuimet muokkaamaan toimintatapojaan lennosta. Jotta istuntoja voitiin järjestää turvallisesti, oli alettava hyödyntämään etäyhteyksiä selvästi aikaisempaa enemmän.

Etenkin yhteysongelmat ja tekniikan herkkyys ovat Riku Jaakkolan mukaan tuoneet mukanaan haasteita. Jos yhdellä asianosaisella ilmenee teknisiä ongelmia etäistunnossa, koko istunto voi mennä pilalle ja se voidaan joutua siirtämään myöhemmäksi. Lisäksi ongelmia on tuottanut ohjelmistojen yhteensopimattomuus; asianajajilla ja tuomioistuimilla on käytössään eri etäyhteyspalvelut.

Päätös toteuttaa istunto etänä on viime kädessä tuomioistuimen puheenjohtajan. Arvioitaessa etäistunnon mahdollisuutta on otettava huomioon asianosaisten määrä ja istunnon arvioitu kesto. 

– Mitä enemmän istunnossa on osallistujia ja mitä pidempään se kestää, sitä haastavampaa fyysisen istunnon turvallinen järjestäminen on, Jaakkola sanoo.

Toisekseen on pohdittava, miten etäyhteys vaikuttaa mahdollisuuteen arvioida todistajan uskottavuutta. Jaakkolan mukaan yleisenä sääntönä voidaan pitää, että mitä vakavammasta asiasta on kyse ja mitä enemmän asian arvioiminen riippuu todistajan uskottavuudesta, sitä suositeltavampaa on järjestää istunto fyysisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi monet rikosasiat.

– Perinteisesti on katsottu, että uskovuutta voidaan arvioida parhaiten kasvotusten. Siksi on aina käytettävä tapauskohtaista harkintaa, kun arvioidaan, voidaanko todistajan kertomuksen uskottavuutta arvioida riittävän hyvin myös etäyhteyden välityksellä.

Tuomioistuinten digivalmiudet ovat parantuneet

Haasteista huolimatta etäaikaan siirtyminen on tuonut mukanaan myös positiivisia kehityssuuntia. Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola näkee hyvää etenkin etäyhteyksien mahdollistamassa joustavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Verrattuna läsnäolokäsittelyihin, etäkäsittelyistä koituu asianosaisille tyypillisesti vähemmän ajankulua ja vaivaa.

Jaakkolan mukaan poikkeusoloissa voidaankin nähdä myös paikka oppimiselle.

– Kun on ollut pakko ryhtyä järjestämään oikeudenkäyntejä etäyhteyksien välityksellä, tuomioistuinten digitaaliset valmiudet ovat parantuneet.

Tuomioistuimissa on turvauduttu myös niin kutsuttuun hybridimalliin, jossa osa asianosaisista osallistuu käsittelyyn fyysisesti ja osa etänä. Etäyhteys voidaan virittää myös useamman istuntosalin välille, jos näyttää, ettei turvavälejä osallistujien välillä pystytä säilyttämään yhden istuntosalin sisällä.

Tällä hetkellä tilanne tuomioistuimissa näyttää paremmalta kuin vuosi sitten.

– Verrattuna vuodentakaiseen, nyt meillä on kokemusta pandemiatilanteessa toimimisesta. Lisäksi pohdimme jatkuvasti, miten voimme kehittyä entistä paremmiksi, sanoo Jaakkola.

Toisaalta myös epävarmuutta on ilmassa.

– Tuomioistuinten tilanne rinnastuu suoraan koronapandemiatilanteeseen. Helpotuksia ei tule, ennen kuin kansalaiset on saatu laaja-alaisesti rokotettua.

Jaakkolan mukaan tällä hetkellä arvioidaan, että ruuhkan purkuun kuluu vähintään pari vuotta edellyttäen, että tuomioistuimet saavat tarvitsemansa lisäresurssit.

Julia Kauppinen

Kirjoittaja on viestintäavustaja oikeusministeriössä.
 

Haaste 1/2021