Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki näkee suuriksi nykyhetken ja tulevaisuuden haasteiksi huumausaineet, mielenterveyden hoitovajeet, verkon ilmiöt ja maahanmuuton lieveilmiöt. Katujen turvaamisessa poliisin keskeinen keino on valvonta, jolla pyritään puuttumaan huumekauppaan, järjestyshäiriöihin ja estämään ennakolta erilaisia väkivaltatilanteita. Hän kiittää aserikosuudistuksen merkitystä tässä.

Mediassa on laajasti uutisoitu alfa-PVP:n ja muiden uusien synteettisten huumeiden lisääntymisestä ja katujen turvallisuudesta. Katuväkivallan uhreina ovat useimmiten nuoret, joille on kasautunut monenlaisia vaikeuksia. Nimenomaan asunnottomuus ja päihteiden aktiivinen käyttö altistavat monenlaisille riskeille, joihin ei ole yksittäisiä ratkaisukeinoja. Tässä kirjoituksessa esittelemme tuoreen etnografisen tutkimuksemme tuloksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kokemuksista.

Keskustelu kaupunkitilojen turvallisuudesta on viime vuosina lisääntynyt. Mediassa toistuvat kertomukset suurissa kaupungeissa aiempaa näkyvämmästä huumeiden käytöstä. Erityisesti muuntohuume alfa-PVP:n (”peukun”) käytön yleistyminen on vauhdittanut keskustelua siitä, millaisin keinoin ilmiöön tulisi vastata ja miten julkisen tilan turvallisuutta tulisi parantaa. Kolumnissa pohditaan lieveilmiöihin vastaamista huumeita käyttävien ihmisten näkökulmasta.

Suomalainen keskustelu nuorten jengiytymisestä ja katujengeistä on keskittynyt koviin keinoihin. Barcelonan mallissa ongelmaa on ratkottu menestyksellä keskittymällä nuorten ja jengien kriminalisoinnin sijaan sovitteluun.

Rikollisista verkostoista irtautuminen ei ole yksittäinen päätös, vaan usein pitkä ja haavoittuva prosessi. Katu Exit -hankkeessa on nähty, miten turvallisuuteen, arkeen ja luottamukseen liittyvät kysymykset ratkaisevat sen, onko irtautuminen ylipäätään mahdollista.

Väkivalta on monisyinen ilmiö, joka vaikuttaa sekä yksilöiden hyvinvointiin että yhteiskunnan turvallisuuteen. Tilastojen valossa väkivaltarikokset ovat viime vuosina lisääntyneet. Samalla väkivaltatyö on pitkälti painottunut uhrien tukemiseen, kun taas väkivaltaa tehneille suunnattuja, pitkäjänteisiä ja vaikuttavia palveluita on tarjolla rajallisesti. Ilman tekijöihin kohdistuvaa työtä väkivallan katkaiseminen jää helposti puutteelliseksi.

Rikoksentorjuntainterventioiden vaikuttavuudesta Suomessa on liian vähän tutkimustietoa. Nykytilanteessa myös prosessiarviointi on tärkeää. Ilman sitä ei tiedettäisi, minkä vaikutusta arvioidaan.

Helsingissä moniammatillisen alueellisen toimintamallin eli MAAT-mallin avulla puututaan lasten, nuorten ja tiivistyneiden/kytevien kaveriporukoiden omaa ja alueellista turvallisuutta heikentävään käyttäytymiseen ja rikoksiin sekä ehkäistään niitä. Malli rakennetaan lasten, nuorten, perheiden, ammattilaisten ja eri viranomaisten sekä toimijoiden tiiviissä yhteistyössä.

Kyselyaineisto kertoo, että helsinkiläisten koettu turvallisuus on pysynyt ennallaan viime vuosina. Kaikissa Helsingin kaupunginosissa useampi kuin neljä viidestä kokee olonsa turvalliseksi omalla asuinalueellaan. Tulokset perustuvat vuoden 2024 lopussa kerättyyn Helsingin turvallisuustutkimuksen vankkaan aineistoon.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kuolemaan johtaneen väkivallan yhteys alkoholiin ja huumeisiin Suomessa on muuttunut 2000-luvulla. Alkoholisidonnaisten henkirikosten merkitys henkirikosten kokonaiskuvassa on voimakkaasti vähentynyt, ja huumeiden rooli etenkin nuorten tekemissä henkirikoksissa on nykyään keskeinen.

Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalli kokoaa moniammatillisen tuen yhden vastuutyöntekijän ympärille. Arvioinnin perusteella malli vastaa hyvin niihin nuorten kasautuvista haasteista johtuviin palvelujärjestelmän puutteisiin, joihin se on rakennettu. Samalla arviointi paljastaa keskeisen pullonkaulan: nuorten sitoutumisen.

Toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattu tuki rikos- ja päihdekierteistä irrottautumiseksi puuttui pitkään Suomesta. Moniammatillista yhteistyötä tekeviä hankkeita on toteutettu viitisen vuotta. Uudet hyvinvointialueet laajentavat tarpeisiinsa sopivaa moniammatillisen työn mallia, jossa keskeistä ei ole pelkästään tuen koordinointi. Vähintään yhtä tärkeä kehittämisessä on nuorilähtöisen työotteen säilyttäminen ja rikoksettoman elämän mahdollistaminen nuoren tarpeisiin räätälöidyn tuen turvin.

Artikkelissa kuvataan nuorten näkemyksiä nuorisorikollisuuden ehkäisystä kurssin perusteella, joka järjestettiin syksyllä 2025 Tampereen yliopistossa. Yhdessä opiskelijoiden kanssa tarkasteltiin nuorten asemaa nuorisorikollisuutta koskevassa keskustelussa. Tavoitteena oli myös tuoda nuorten näkökulmia hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuutta torjuvan ohjelman toimeenpanoon.

Tuoreessa selvityksessä arvioitiin, miten käräjäoikeuskäytännössä on käsitelty pari- ja lähisuhdeväkivaltaa. Istanbulin sopimuksen lähtökohtana on, että läheisissä suhteessa tapahtunut väkivalta on vakava rikos. Tuomioiden perusteluissa kysymys saatettiin kuitenkin sivuuttaa kokonaan.

Haaste-lehti täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Riikka Kostiainen on toimitussihteerinä ollut perustamassa lehteä ja toimittamassa sitä koko tuon neljännesvuosisadan. Kostiainen tuntee lehden historian paremmin kuin kukaan muu. Samalla hän on ollut erityisellä näköalapaikalla seuraamassa suomalaisen kriminaalipolitiikan ja siihen kytkeytyvän kriminologisen ja kriminaalipoliittisen tutkimuksen tuulia. Haastattelussa hän kertoo lehden taustasta, historiasta ja merkityksestä.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Alkuvuosi on ollut kyberturvallisuudessa varsin tavanomaista. Vanhat huijaustavat toimivat edelleen valitettavan hyvin ja myös uusia syväväärennökseen (deepfake) perustuvia huijauksia on ilmennyt.