Rikoksentorjunnan uutiskirje 1/2025
Rikoksentorjuntaneuvosto hyväksyi kauden toimintasuunnitelman joulukuussa
Rikoksentorjuntaneuvosto piti vuoden 2024 toisen kokouksensa 19.12.2024. Neuvosto päätti kokouksessa toimikautensa toimintasuunnitelmasta ja vuoden 2025 keskeisistä toimenpiteistä. Tänä vuonna toiminta keskittyy erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnan ja ehkäisyn toimenpideohjelman seurantaan ja toteutukseen. Kokouksessa kuultiin myös tilannekatsaus työnsä aloittaneiden jaostojen työstä ja suunnitelmista tälle vuodelle.
Kokouksessa nimitettiin Haaste-lehden päätoimittaja ja tehtiin oikeusministeriölle esitys Haasteen toimitusneuvoston kokoonpanoksi. Haaste-lehden päätoimittajaksi nimitettiin tutkijatohtori Karoliina Suonpää Helsingin yliopistosta. Autismisäätiön edustaja esitteli kokouksessa REVION-hanketta, joka oli Suomen ehdokkaana joulukuussa Budapestissa pidetyssä vuoden 2024 Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa sijoittuen toiselle sijalle.
Haaste-lehdessä 4/2024 teemana innovaatiot
Joulun alla ilmestyneessä Haaste-lehdessä käsitellään rikollisuuden ehkäisyn ja seuraamusjärjestelmän innovaatioita – erityisesti uusintarikollisuuden vähentämisen näkökulmasta. Artikkeleissa käsitellään niin tekoälyä ja tietoteknisiä innovaatioita kuin myös moniammatillisia innovatiivisia hankkeita. Aiheena on mm. digitalisaatio vankiloissa, tekoälyn käyttö oikeushallinnossa, irtautuminen järjestäytyneessä rikollisuudesta, poliisin pelitoiminta sekä erilaiset nuorisorikollisuuteen puuttuvat toimintamallit.
Avustuksia haettavissa vakavan ja toistuvan nuorisorikollisuuden torjuntaan
Oikeusministeriö myöntää vakavan ja toistuvan nuorisorikollisuuden torjuntaan noin 1,6 miljoonaa euroa avustuksia. Rahoitus on suunnattu hyvinvointialueille moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Tarkoitus on edistää nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman toteutusta. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta.
Oikeusministeriö järjestää nuorten toimintamallin avustusten hakemisesta infotilaisuuden ma 10.2.2025 klo 10–11:30. Tilaisuudessa saa tietoa avustuksen tavoitteista ja neuvoja hakujärjestelmän käyttöön. Infoon ei tarvitse etukäteen ilmoittautua vaan mukaan voi liittyä alla olevasta Teams-linkistä.
Hallituksen esitys: Katujengirikosten rangaistukset kiristyvät
Hallitus esittää rikoslakiin muutoksia, jotka ankaroittavat rangaistuksia katujengien toimintaan liittyvissä rikoksissa. Rangaistuksen koventamisperusteiksi tulisivat rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa sekä niin sanottu nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Esityksellä tavoitellaan uusien rikosten tekemistä estävää vaikutusta.
Ehdotetut lakimuutokset sisältyvät hallitusohjelmaan sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnan ja ehkäisyn toimenpideohjelmaan.
Oikeusministeriön tiedote 30.1.
Lastensuojelulain kokonaisuudistus vaiheistetaan
Lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus on päätetty vaiheistaa. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2025 on tarkoitus antaa hallituksen esitys, joka sisältäisi mm. ehdotukset vakavaa väkivaltaa käyttävien lasten integroidusta ja suljetusta kuntoutuspalvelusta. Esityksessä säädettäisiin myös keinoista puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin eli ”hatkoihin” lastensuojelulaitoksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 28.1.
RETSin REILI-hanke tarttuu katujengi-ilmiöön ja rikollisuuteen uudella lähestymistavalla
Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) REILI-hanke on onnistunut tuomaan lastensuojeluyksiköihin toivottua tukea nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. REILI-hankkeen ytimessä on työparimalli, jossa ammattilainen tekee tiivistä yhteistyötä vertaisohjaajan kanssa. Vertaisohjaajat ovat itse käyneet läpi rikollisuuden tai katuväkivallan polun ja selvinneet siitä.
Hankkeeseen on sen lyhyen toiminta-ajan aikana osallistunut 14–17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla. Nuorista valtaosa on erittäin vaikeassa elämäntilanteessa. Tulokset ovat olleet lupaavia ja hankkeen tarkoituksena on levittää hyväksi todettua työskentelytapaa yhä useammille paikkakunnille.
Tukholman kriminologinen symposium 9.–11. kesäkuuta 2025
Symposiumin tämän vuoden pääteemana on oikeus ja rationaalisuus korjauspolitiikassa ja - käytännöissä. Ilmoittautuminen on avoinna 14.5. asti. Abstrakteja otetaan vastaan 28.2. asti.
The Stockholm Criminology Symposium
Oppaita ja tietopaketteja
Laajennettujen sovittelujen käsikirja tarjoaa välineitä nuorten sovitteluihin
Aseman Lapset ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat tuottaneet laajennettujen sovittelujen eli conferencing-sovittelujen käsikirjan, joka on juuri julkaistu verkkojulkaisuna. Käytännönläheisessä oppaassa esitellään sovittelijoiden kokemuksia laajennetun sovittelun toteuttamisesta sekä hyviksi todettuja käytäntöjä.
Laajennettu sovittelu on perinteistä sovittelua laajempi restoratiivisen oikeuden muoto, jossa konfliktien käsittelyyn osallistuu varsinaisten osapuolten ja sovittelijoiden lisäksi tapauksen kannalta osapuolille merkityksellisiä henkilöitä. Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän toimenpideohjelman mukaan laajennetun sovittelun käyttöä lasten ja nuorten sovittelussa tulee edistää.
Laajennettujen sovittelujen käsikirja
Opas nuorten tietoverkkorikosten sovitteluun
Tietoverkkorikollisuus on kasvussa, ja yhä nuoremmat voivat syyllistyä kyberrikollisiin tekoihin. Nuoret ovat usein hyvin taitavia tietoverkkojen käyttäjiä, ja kiinnostus ja osaaminen saattavat kasvaa nopeammin kuin ymmärrys laillisen ja laittoman toiminnan rajoista verkossa. Rikoksentekovälineet kehittyvät ja ovat yhä helpommin kenen tahansa saatavilla, eikä kyberrikoksen tekeminen välttämättä vaadi merkittävää tietoteknistä osaamista. Kyberrikoksella aiheutetun vahingon vakavuus ja seuraukset saattavat myös tulla nuorelle yllätyksenä. Etenkin nuorten tekemissä kyberrikoksissa sovittelun merkitys voikin korostua. Tietoverkkorikokset ovat kuitenkin usealle aiheena vieras, ja nuorten tekemiin kyberrikoksiin liittyy erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida rikosasioiden sovittelussa.
Keskusrikospoliisin Cybercrime Exit -toiminnassa tehdään työtä nuorten vakavan tietoverkkorikollisuuden ennalta estämiseksi. Osana tavoitetta lisätä tietoisuutta, Cybercrime Exit on julkaissut sovittelijoille ja aiheesta kiinnostuneille suunnatun oppaan nuorten tietoverkkorikosten sovittelusta. Opas käsittelee nuorten tekemiä tietoverkkorikoksia ja niiden sovittelua tapausesimerkkien kautta ja tarjoaa käytännön vinkkejä keskusteluihin tietoverkoista kiinnostuneen nuoren kanssa. Opas on nyt saatavilla verkossa suomeksi ja ruotsiksi, ja tulossa myös englanniksi.
Cybercrime Exit – nuorten kyberrikollisuuden ehkäisy poliisin sivuilla
Opas kyberrikosten sovitteluun
Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet
Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistaminen on haastava tehtävä. Lasten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten on tärkeää tunnistaa väkivallan merkit lapsessa. Tätä helpottamaan Suomessa on koottu ohjeet lapsia työssään kohtaaville ammattilaisille fyysisen väkivallan tunnistamiseksi. Ohjeista voivat hyötyä muutkin, kuten lasten läheiset, vapaaehtoistyötä tekevät tai harrastusten ohjaajat.
Ohjeet Barnahus-hankkeen sivuilla
Työkalupakki pakkoavioliiton uhrien tunnistamiseksi ja tukemiseksi
HEUNIn tuore julkaisu esittelee kattavan työkalupakin pakkoavioliiton uhrien tunnistamiseksi ja tukemiseksi sekä asiakaspolun, joka havainnollistaa tuen tarjoamisen prosessia pakkoavioliiton uhreille. Konkreettisiin tapausesimerkkeihin perustuva karttamuotoinen asiakaspolku havainnollistaa tunnistamis- ja auttamisprosessin keskeiset vaiheet tietoisuudesta ja pääsystä tuen piiriin, kiireelliseen tukeen, pitkäaikaiseen tukeen ja voimaantumiseen. Tämä erityisesti palveluiden tarjoajille suunnattu työkalupakki on käytännön opas, joka on suunniteltu lisäämään ymmärrystä pakkoavioliitoista ilmiönä ja parantamaan mahdollisten uhrien tunnistamista ja tukemista.
"Pitkä polku"— Työkalupakki pakkoavioliittojen uhrien tukemiseen
Europan rikoksentorjuntaverkoston uusi tietopaketti käsittelee uusintarikollisuutta
Euroopan rikoksentorjuntaverkoston julkaisema uusintarikollisuutta käsittelevä tietopaketti keskittyy vankeuden aikana ja sen jälkeen toteutettaviin ohjelmiin. Tietopaketissa yksilöidään rikoksen uusimiseen liittyvät riskit sekä kuntoutuksen ja rikoksista irrottautumisen onnistumiseen liittyvät tekijät. Merkittävä osa rikollisuudesta on uusintarikoksia. Rangaistukset, erityisesti vankeusrangaistukset, eivät aina estä rikosten uusimista vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa.
EUCPN Toolbox: Reducing Recidivism
Euroopan rikoksentorjuntaverkoston katsaus haasteista järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisessa torjunnassa
Tuore myytinmurtajajulkaisu käsittelee kahta haastetta, jotka liittyvät yleisiin harhakäsityksiin järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollisessa torjunnassa. Ensimmäinen haaste on harhakäsitys rikosoikeudellisten ja hallinnollisten lähestymistapojen eroavuudesta. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on edelleen yksi rikosoikeusjärjestelmän ensisijaisista tavoitteista, mutta monissa EU-maissa hallintoviranomaisten rooli on vielä suurelta osin tuntematon tai aliarvostettu. Toiseksi kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää sekä poliisi - että hallintotietojen jakamista kaikkien asianomaisten kumppaneiden kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä oikeusalan toimijat että hallintoyksiköt tarvitsevat tehokkaita tiedonvaihtorakenteita, jotta viranomaiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä.
EUCPN Mythbuster: Misconceptions about the administrative approach
Tutkimuksia ja selvityksiä
VTV suosittelee, että nuorten matalan kynnyksen kuntoutuspalveluja jatketaan
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut työn ja koulutuksen ulkopuolelle ajautuneiden nuorten tunnistamista, tavoittamista ja kuntouttamista. Viime vuosina noin yhdeksän prosenttia 15–29-vuotiaista on kuulunut tähän ryhmään, joten se on melko tyypillistä. Ongelmaksi tämä muodostuu silloin, jos nuori syrjäytyy pysyvästi yhteiskunnasta. Nuorille suunnattuja palveluja on runsaasti. Tarkempaan tarkasteluun otettiin Kelan järjestämä Nuotti-valmennus. Se on lisännyt nuorten miesten jatko-opintoihin hakeutumista. Oppivelvollisuusiän nosto on edistänyt syrjäytymisriskissä olevien nuorten tavoittamista, mutta uudistuksen vaikutusten kokonaisarviointi on liian aikaista.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret – tunnistaminen, tavoittaminen ja kuntouttaminen. VTV:n tarkastuskertomus 1/2025.
Yhdenvertaisuusvertaisuusvaltuutetun selvitys syyttäjien ratkaisukäytännöistä lähisuhdeväkivallassa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt syyttäjien ratkaisukäytäntöä lähisuhdeväkivallassa. Selvityksen tulokset ovat huolestuttavia: väkivallantekijöitä ei pyritä saamaan rikosvastuuseen ja väkivallankokijat jäävät vaille suojaa. Väkivallankokijoiden tehokas suojeleminen edellyttää, että viranomaiset kantavat itsenäisesti vastuun tekijöiden rankaisemisesta.
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa hyvin yleistä ja se kohdistuu tyypillisesti naisiin. Lähisuhdeväkivalta on usein parisuhdeväkivaltaa, jossa tekijänä on mies ja kokijana nainen. Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät, että Suomi torjuu tehokkaasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedote 14.1.2025
Lapsiin kohdistuva taloudellinen väkivalta on jäänyt piiloon
Turun yliopisto ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ovat kartoittaneet lapsiin kohdistuvan taloudellisen väkivallan muotoja. Tutkimuksessa nimetyistä viidestä taloudellisen väkivallan muodosta neljä linkittyy lapsen omiin vanhempiin. Vanhemmat voivat tahallisesti laiminlyödä lapsen perustarpeista huolehtimisen, kohdella perheen lapsia eriarvoisesti, toimia huolimattomasti lapsen raha-asioiden hoidossa tai vanhemmat voivat käyttää lasta taloudellisesti hyväksi esimerkiksi ottamalla velkaa lapsensa nimiin.
Ulkopuolisten aiheuttama taloudellinen väkivalta liittyy useimmiten kouluun tai vapaa-ajan toimiin. Lapselta saatetaan varastaa, hänet voidaan painostaa varastamiseen tai hän voi päätyä ihmiskaupan uhriksi.
Turun yliopiston tiedote 18.12.2024
Väitös: Vankilasta vapautumisen aktiivinen valmistelu edistää kaidalla polulla pysymistä
Avovankiloista vapautuvat vangit ovat useimmiten optimistisia rikollisen uran päättämisen suhteen. Heillä on myös strategisia suunnitelmia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Emma Villmanin väitöstutkimuksen mukaan pelkkä vahva halu ei riitä, vaan onnistuminen edellyttää rakenteellista tai sosiaalista tukea. Vangit Suomessa eivät kuitenkaan koe saavansa riittävästi tukea ja apua vapautumisen valmisteluun. Vankilassa tapahtuva valmistautuminen vapautumiseen on keskeistä sekä yhteiskuntaan integroitumisen että rikoksista irtautumisen tukemisessa. Väitöstutkimukseen haastateltiin vankeja avovankiloissa ennen heidän vapautumistaan sekä kahdesti vapautumisen jälkeen.
Emma Villman: Pathways to desistance from crime: expectations and challenges upon release from open prisons. Helsingin yliopisto 2025.
