Rikoksentorjunnan uutiskirje 2/2025
Rikoksentorjuntaneuvosto keskusteli nuorisorikollisuuden torjunnasta
Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui helmikuussa Poliisihallituksen vieraana. Kokouksen pääaiheena oli nuorten väkivaltarikollisuuden kehitys ja puuttumisen keinot. Keskustelussa painottuivat tavoitteiden ja keinojen lisäksi konkreettiset toimenpiteet, joita poliisi on tehnyt ja tekee nuorisorikollisuuden estämiseksi.
Poliisin tilastot kertovat, että nuorten väkivaltarikollisuus oli vuonna 2024 suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna 2023. Sekä alle 15-vuotiaiden että 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja 18–20-vuotiailla määrä laski. Alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen määrä oli vuonna 2024 lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna, kun taas 18–20-vuotiailla suuria muutoksia ei tällä aikavälillä ole tapahtunut.
Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan poliisi on miettinyt laaja-alaisesti nuorisorikollisuuden torjuntaa ja toimenpiteiden kohdentamista. Entistä tehokkaampi rikostutkinta, rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävät toimenpiteet, avun ja tuen piiriin ohjaaminen sekä viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ovat esimerkkejä tunnistetuista keinoista.
Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, professori Sakari Melander painottaa, että moniammatillinen lähestymistapa nuorten rikoksiin on todettu onnistuneeksi useissa tutkimuksissa. Eri vaiheissa tarjottavaa moniammatillista tukea tuleekin laajentaa ja vakiinnuttaa. Varhaisen vaiheen ankkuritoiminnan lisäksi tarvitaan toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattua toimintamallia syvän rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi. Nopea reagointi edellyttäisi myös viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteisen purkamista tai ainakin ohjeistusten täsmentämistä.
Rikoksentorjuntaneuvoston kausi 2024–2027 painottuu erityisesti hallituksen nuoriso- jengirikollisuutta ehkäisevän toimenpideohjelman toteutukseen, koordinointiin ja seurantaan.
Rikoksentorjuntaneuvoston tiedote 12.2.
Uusi yhteistyö- ja koordinaatioryhmä tehostamaan nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa
Sisäministeriö on asettanut yhteistyö- ja koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä on tehostaa nuorisorikollisuuden ja katujengien ehkäisyä ja torjuntaa. Työryhmä tuottaa valtakunnallista ja poikkihallinnollista tilannekuvaa ilmiöistä sekä koordinoi nuorisorikollisuuden ja katujengien vastaisia toimia eri toimijoiden kesken. Työryhmässä on jäseniä viranomaisista, hyvinvointialueilta, kunnista ja järjestöistä.
Työryhmä seuraa ilmiöiden kehitystä poikkihallinnollisesti. Valtakunnallinen tilannekuva tukee ilmiöihin liittyvien haasteiden nopeaa tunnistamista ja tarjoaa tietoa päätöksentekoa varten. Tavoite on lisätä ymmärrystä ilmiöstä ja tehokkaista torjuntakeinoista sekä levittää tietoa hyvistä käytänteistä. Työryhmä voi myös ehdottaa kehittämistoimia, joilla ilmiön torjuntaa tehostetaan.
Sisäministeriön tiedote 13.2.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Haaste-lehden teemat vuonna 2025
Haaste-lehden tämän vuoden teemat ovat: 1–2/25 koulujen turvallisuus, 3/25 rikoksen uhri ja 4/25 kriminaalipolitiikan murros. Haasteen päätoimittajana on aloittanut tutkijatohtori Karoliina Suonpää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista. Myös toimitusneuvoston kokoonpano on muuttunut kaudelle 2025–2027. Toimitusneuvoston uusi puheenjohtaja on apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.
Haaste-lehden aikataulu vuonna 2025
Avustukset seksuaalirikollisuuden katkaisupalveluihin myönnetty
Oikeusministeriö on myöntänyt 400 000 euroa erityisavustuksia väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden ehkäisy- ja katkaisupalveluihin. Avustus kohdennettiin erityisesti seksuaalirikollisten palveluiden kehittämiseen. Oikeusministeriölle saapui määräaikaan mennessä yhdeksän avustushakemusta.
Myönnetyt rahoitukset 2025:
– Sexpo-säätiö sr:lle 160 124 euroa SeriE-hankkeeseen.
– Setlementti Tampere ry:lle 121 500 euroa Välitä rajoista! -jatkohankkeeseen.
– Silta-Valmennusyhdistys ry:lle 118 376 euroa Road-hankkeeseen.
Hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia hyväksyttiin
Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiasta vuosille 2025–2030 ja siihen liittyvästä toimenpideohjelmasta. Strategialla vahvistetaan torjuntayhteistyötä, vähennetään rikosten tekijöiden saamaa rikoshyötyä, vaikeutetaan rikollista toimintaa, estetään järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin ja parannetaan rikoksille erityisen alttiissa asemassa olevien henkilöiden suojaa.
Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle. Nyt hyväksyttyyn strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, ja ne jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti viranomaistoiminnan kehittämiseen, analysoidun tiedon hyödyntämiseen ja torjuntayhteistyön laajentamiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Järjestäytyneen rikollisuuden vastainen strategia on päivitetty edellisen kerran vuonna 2013.
Oikeusministeriön tiedote 27.2.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma 2025–2030Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Hallitus käynnistää ohjelman nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi
Hallitus käynnistää ohjelman, jonka avulla pyritään ehkäisemään nuorten huumekuolemia. Hankkeelle on varattu yhteensä 10,9 miljoonan euron rahoitus vuosille 2025–2027. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että nuorille suunnatut päihde- ja riippuvuuspalvelut toimivat sujuvasti ja nopeasti. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välistä yhteistyötä, jotta nuoret eivät putoaisi eri palveluiden väliin. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan myös huumeisiin liittyvää terveys- ja turvallisuusneuvontaa hyvinvointialueilla.
Ohjelmaa johtaa sosiaali- ja terveysministeriö ja se toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 18.2.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Tietoverkkopetosten rikoshyöty suuressa kasvussa
Vuonna 2024 poliisille ilmoitettiin 32449 tietoverkkoavusteista petosta. Tietoverkkoavusteisten petosten yhteenlaskettu rikoshyöty oli 84,2 miljoonaa euroa. Petoslajeista ylivoimaisesti yleisin oli tietojenkalastelu, joita poliisille ilmoitettiin vähintään 4000 rikosilmoituksella, rikoshyödyn ollessa vähintään 37,8 miljoonaa euroa. Toiseksi yleisin petoslaji oli sijoituspetokset, joita ilmoitettiin vähintään 790 rikosilmoituksella, rikoshyödyn ollessa 30,8 miljoonaa euroa. Kolmanneksi yleisin petoslaji oli rakkaus- ja dokumenttipetokset, joita ilmoitettiin vähintään 460 rikosilmoituksella, rikoshyödyn ollessa vähintään 7,2 miljoonaa euroa.
Suomen poliisi vastasi tietoverkkopetosrikosten kasvuun perustamalla toukokuun 2024 alusta valtakunnallisen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön Sisä-Suomen poliisilaitokseen. Yksikkö ylläpitää valtakunnallista tilannekuvaa tietoverkkopetoksista sekä tutkii ja koordinoi tietoverkkopetosten tutkintaa ja tekee toimia tietoverkkopetollisuuden ennaltaestämiseksi.
Poliisin tiedote 17.3.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Poliisin yhteistyö koulujen kanssa käynnistynyt erinomaisesti
Poliisin yhteistyö koulujen kanssa on käynnistynyt erinomaisesti kaikkialla Suomessa. Poliisi palkkasi lisärahoituksella 25 uutta koulupoliisia, mutta todellinen panostus on suurempaa. Arviolta 40 poliisia erilaisin tehtävänkuvin tekee yhteistyötä koulujen kanssa ja myönteisiä tuloksia on jo havaittavissa. Kaikissa Suomen poliisilaitoksissa on useampi kouluyhteistyötä tekevä poliisi. Poliisissa toimii myös nelihenkinen valtakunnallinen Koulu25-ryhmä, joka vastaa muun muassa online-oppitunneista.
Kaikki poliisilaitokset ovat aloittaneet toimintamallin mukaisen yhteistyön koulujen kanssa ja kouluihin on oltu jo yhteydessä. Yhteystiedot ja Poliisin ja koulujen yhteistyö – milloin ja miten yhteys poliisiin -ohjeistus on jalkautettu kouluille. Kaikille kouluille tarjotaan mahdollisuus osallistua poliisin toteuttamiin oppitunteihin, joita voidaan toteuttaa verkossa tai koulukäynnin yhteydessä. Lisäksi koulu tavoittaa poliisin ongelmatilanteissa puhelimella tai sähköpostilla.
Poliisin uutinen 5.3.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Alaikäiset yhä useammin viranomaisten pakkokeinojen kohteena, vaikka kokonaismäärä laskee
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastosta ilmenee, että poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 181 500 kertaa vuonna 2024. Määrä oli 2,4 % pienempi kuin edellisvuonna. Alaikäisiin kohdistuneet pakkokeinot, kuten esimerkiksi takavarikot, laite-etsinnät ja kiinniotot, kuitenkin lisääntyivät.
Alle 15-vuotiaisiin kohdistettiin pakkokeinoja 1 100 kertaa, eli 8,1 % enemmän kuin edellisvuonna. 15–17-vuotiaisiin taas kohdistettiin pakkokeinoja 7 400 kertaa, mikä on sekin 8,1 % edellisvuotta enemmän. Suuri osa tapauksista oli takavarikoita tai laite-etsintöjä, 15–17-vuotiaiden kohdalla myös henkilökatsastuksia. Tuntuvin kasvu on myös tapahtunut näissä pakkokeinoissa.
Tilastokeskuksen uutinen 28.2. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
TAPAHTUMIA
Sovittelijapäivät 20.–21. toukokuuta Tampereella
Vuoden 2025 sovittelijapäivien teemana on restoratiivisuus, sovittelu ja yhteiskuntarauha. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana tarkastellaan yhteiskunnan haastavia, hiljaisia ja näkyviä ilmiöitä sekä sovittelun merkitystä konkreettisena menetelmänä, joka auttaa yksilöitä ja yhteisöjä erilaisten jännitteiden, konfliktien ja rikosten käsittelyssä. Yksi pääaiheista on sovittelu, vastuunotto ja osallisuus lasten ja nuorten konflikteissa ja rikoksissa. Lasten ja nuorten sovittelua edistetään myös nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman kautta. Ilmoittautuminen on avoinna 15. huhtikuuta asti.
Päihdepäivät Helsingin Kulttuuritalolla 14.–15. toukokuuta
Vuoden 2025 Päihdepäivät järjestetään Helsingin uudistuneella Kulttuuritalolla 14.–15.5. Teemana on Mukana maailman muutoksessa. Tapahtumassa on 18 erilaista seminaaria ja retkeä sekä alan laajin ja erikoistunein messuosasto. Luvassa on inspiroivia esityksiä, käytännönläheistä tietoa ja työkaluja, monipuolista verkostoitumista sekä alan laajin messualue. Ilmoittautuminen on avoinna 7. toukokuuta asti.
Päihdepäivien 2025 ohjelma ja ilmoittautuminenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Lyödystä lyöjäksi – väkivallan kahdet kasvot -tapahtuma 8. toukokuuta Vantaalla ja verkossa
Rikoksettoman elämän tukisäätiö (RETS) järjestää 8.5. Vantaalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa tapahtuman, jossa keskustellaan väkivallasta monista eri näkökulmista sekä tutustutaan väkivaltatyötä tekevien tahojen toimintaan. Väkivallan tekijät ovat hyvin usein myös väkivallan kokijoita. Väkivallan kierteen katkaisemiseksi tarvitaan tukea, ja tässä järjestöjen rooli on ratkaiseva.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä RETSin Nuorten toiminta, Naiserityinen työ ja OMA 2.0.-hanke. Paikan päällä Vantaalla on mahdollista tutustua väkivaltatyötä tekevien tahojen toimintaan. Puheenvuoroja voi seurata myös verkon välityksellä. Ilmoittautuminen on avoinna 30. huhtikuuta asti.
Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautuminenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
OPPAITA JA TIETOPAKETTEJA
Sisäministeriön raportti antaa suosituksia harva-alueiden turvallisuuden parantamiseksi
Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevä raportti suosittelee, että myös maaseudun paikallisyhteisöt vahvistavat varautumista erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin. Tuore raportti käsittelee harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilannetta ja antaa toimenpidesuosituksia turvallisuuden kehittämiseksi.
Raportti antaa kattavan kokonaiskuvan harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilasta, keskeisistä turvallisuuden kehittämiskohdista, hyvistä käytännöistä sekä turvallisuuden toimijaverkostosta. Raportissa käsitellään alueiden väestönkehitystä, infrastruktuuria sekä hyvinvointipalveluiden ja turvallisuuspalveluiden tilaa ja hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia turvallisuuden muodostumiseen. Esiin nostetaan ajankohtaisia turvallisuuteen liittyviä haasteita, kuten Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama turvallisuusympäristön muutos sekä sään ääri-ilmiöiden vaikutukset.
Sisäministeriön tiedote 13.2.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2025 : Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla. Sisäministeriön julkaisuja 2025:3.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Euroopan rikoksentorjuntaverkoston uusi tietopaketti: miten ehkäistä nuorten rekrytoimista järjestäytyneeseen rikollisuuteen
Nuorten osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja tähän liittyvä lisääntynyt väkivalta on tunnistettu EU-tasolla vakavaksi ongelmaksi, jonka ratkaisemisessa tarvitaan integroituja ennaltaehkäiseviä toimintatapoja. Vaikuttava ennaltaehkäisy vähentää korkeita kustannuksia, joita nuorten rekrytoinnista järjestäytyneeseen rikollisuuteen aiheutuu sekä taloudellisesti että yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta. Euroopan rikoksentorjuntaverkoston tuore tietopaketti nostaa esiin keskeisiä toimia vaikuttavien interventioiden toteuttamiseksi sekä antaa toimenpidesuosituksia.
Nuorten rikollisuuden vähentämiseen on vaikuttavaksi arvioituja keinoja
Kotimaisessa rikoksentorjunnan vaikuttavuustutkimuksessa on saatu tutkimusnäyttöä neljän erilaisen toimenpiteen vaikuttavuudesta nuorten rikollisuuden vähentämisessä: nuorten rikollisuutta voidaan ehkäistä suuntaamalla toimia laajasti kaikkiin nuoriin (esim. toisen asteen koulutus, Kiva Koulu), riskikeskittymiin (esim. poliisin tehovalvonta) ja rikoksia tehneisiin (Ankkuri).
Strategisen tutkimuksen hanke Ulos epätoivosta etsii ratkaisuja nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja vakavan väkivallan vähentämiseksi. Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin.
Vaikuttavia nuorten rikollisuuden vähentämisen keinoja Ratkaisuja tieteestä -verkkopalvelussaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Ulos epätoivosta -hankkeen verkkosivutLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
Yhdistelmärangaistus ja koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa: Empiirinen katsaus tuomioistuinkäytäntöihin
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tuore tutkimus käsittelee yhdistelmärangaistusta ja sitä edeltänyttä koko vankeusrangaistuksen vankilassa suorittamista koskevaa oikeuskäytäntöä. Taustalla on ollut tarve selvittää vaarallisiksi arvioiduille rikoksenuusijoille tarkoitettujen eritysseuraamusten soveltamista tuomioistuimissa osana varmuusvankeuslainsäädännön valmistelua. Tutkimus on toteutettu oikeusministeriön ja Krimon yhteisrahoitteisena hankkeena.
Tutkimuksen aineistona olivat kaikki löydetyt yhdistelmärangaistusta ja koko vankeusrangaistuksen suorittamista koskevat tuomiot, jotka oli annettu vuosien 2013 ja 2023 välillä. Erillisiä tapauskokonaisuuksia aineistoon sisältyi 113 kappaletta.
Eero Wallinmaa: Yhdistelmärangaistus ja koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa: Empiirinen katsaus tuomioistuinkäytäntöihin.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 67/2025.
Selvitys alle 30-vuotiaiden etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on toteuttanut valtioneuvoston kanslian tilaaman selvityksen alle 30-vuotiaiden etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa tuoreen tutkimuksen valossa. Selvitys tarjoaa katsauksen lasten ja nuorten elämän eri osa-alueisiin toimenpidesuosituksineen, ja osoittaa monenlaisia Suomessa vallitsevia syntyperään ja etnisyyteen liittyviä väestöryhmien välisiä eroja ja eriarvoisuuksia.
Useat kansalliset tutkimukset osoittavat syntyperän ja etnisyyden mukaisia eroja usealla väkivallan ja turvattomuuden ulottuvuudella esimerkiksi perhe-elämässä, koulussa, vapaa-ajan harrastuksissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Etniseen vähemmistöön kuuluminen altistaa lapsia ja nuoria monenlaisille väkivaltaisille ja turvattomille ympäristöille. Tytöt altistuvat monille turvattomuuksille syntyperästä riippumatta, mutta syntyperän mukaiset erot väkivallan kokijoina ovat suuria erityisesti poikien keskuudessa: ulkomaista syntyperää olevat pojat kokevat huomattavasti useammin väkivaltaa suomalaista syntyperää oleviin poikiin nähden. Valtaosa turvapaikanhakijoina Suomeen muuttaneista lapsista ja nuorista ovat kokeneet erilaisia järkyttäviä tapahtumia elämänkulussaan ennen Suomeen muuttamista, esimerkiksi väkivallan näkemistä ja kokemista.
Anu Castaneda & Mona Eid: Lasten ja nuorten yhdenvertainen Suomi? Selvitys alle 30-vuotiaiden etnisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Valtioneuvoston julkaisuja 2025:32.
Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessa vanhempien tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa
Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Naisista 60 prosenttia ja miehistä puolet kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.
Vanhempien tekemän väkivallan lisäksi tutkimuksessa selvitettiin väestön alle 15-vuotiaana kokemaa seksuaaliväkivaltaa ja vainoamista. Seksuaaliväkivallan eri muotoja kertoi kokeneensa alle 15-vuotiaana kaikkiaan siis noin joka kymmenes 16–74-vuotias.
Tilastokeskuksen tutkijat pitävät tuloksia huolestuttavina. Läheisten taholta koettu väkivalta vaikuttaa usein laajasti uhrin elämään, ja väkivallan seuraukset voivat olla ylisukupolvisia.
Tilastokeskuksen uutinen 3.3.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
