Oulun 2.–3.10.2013 Turvallisuustalkoot huomenna -seminaarin kooste
Vuoden 2013 rikoksentorjuntaseminaari "Turvallisuustalkoot huomenna" pidettiin Oulun kaupunginteatterissa. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin asukkaiden osallistumiseen turvallisuustyöhön. Iltatilaisuudessa julistettiin kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2013 voittaja, joka oli Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ. Toisen päivän pääaiheita olivat toistuvasti rikoksen uhriksi joutumisen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Seminaarin hanketorilla järjestöt ja muut tahot esittelivät toimintaansa.
Seminaarin avaus 2.10.
Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen kertoi neuvoston toiminnan painopisteistä. Kauden 2012–2014 painopisteitä ovat paikallisen toiminnan tukeminen, väkivallan ehkäisyn edistäminen, rikoksen uhrin aseman parantaminen – erityisesti toistuvan rikoksen uhriksi joutumisen ehkäisy, syrjäytymisen ehkäisyn tukeminen ja rikoksentorjuntatoimien arvioinnin edistäminen.
Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kertoi, miten viiden kaupungin yhdistyminen lähes 200 000 asukkaan suurkunnaksi on sujunut ja esitteli Oulun strategiaa Pohjois-Skandinavian pääkaupunkina. Perinteisesti Oulussa on kiinnitetty paljon huomiota turvallisuusasioihin ja yhteistyö kaupungin ja poliisin välillä on ollut tiivistä. Pennanen kertoi syrjäytymisen ehkäisyn olevan erityinen haaste, sillä Oulussa on verraten paljon nuoria ja nuorisotyöttömyyttä.
Uusi paikallisuus – kunnan näköistä turvallisuustyötä
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta oli huolissaan hallinnon keskittymisestä ja kansalaisyhteisöjen orpoutumisesta. Paikallisuus on tärkeä uuden demokratian edellytys. Kansalaiset tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia omaan lähiympäristöönsä. Turvallinen elämä syntyy monipuolisen vaikuttamisen kautta.
Paneelikeskustelu
Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha (vas.), rikoksentorjuntaneuvoston Naapuriapu-työryhmän puheenjohtaja, Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen ja rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Jukka-Pekka Takala keskustelivat asukkaiden osallistumisesta ja naapuriavusta.
Paneelissa tuli esiin monenlaista kansalaisnäkökulmaa rikollisuuteen. Yhteisöllisyyden katsottiin parantavan turvallisuutta. Kansalaiset haluttiin tiukemmin mukaan turvallisuussuunnitteluun ja lähidemokratiaan kaivattiin lisää välineitä.
Rikoksentorjunta osana laajempaa turvallisuustyötä Oulussa
Oulun kaupungin turvallisuusasiantuntija Pasi Rissanen kävi läpi turvallisuuden käsitettä ja miten se on purettu Oulun turvallisuusohjelmaan. Hän käsitteli päällekkäisyyttä, jota kunnilta vaadittavaan hyvinvointikertomukseen ja turvallisuussuunnitelmaan sisältyy. Hän toivoi ohjelmien erottamista selkeämmin toisistaan ja paluuta turvallisuussuunnittelun juurille eli rikoksentorjuntaan.
Asukkaista turvaa toisilleen
Projektipäällikkö Matti Svala Oulun Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksestä esitteli hankettaan. Lähtökohtina on ollut iäkkäiden turvallisuus ja vanhanaikainen naapuriapu ja välittäminen.
Rinnakkaissessiot
Naapuriapu
Työryhmässä jatkettiin keskustelua asukkaiden osallistumisesta turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisäävään työhön. Myös osallistumisen mahdollisuuksia ja esteitä tarkasteltiin sekä valtion että paikallis- ja yksilötasolla.
Nuoret rikoksen uhrina
Työryhmässä käytiin läpi nuorten kohtaamaa rikollisuutta Rikosuhripäivystyksen työntekijöiden näkökulmasta.
Tiina Rantanen: Nuorten kokema seksuaalinen vakivalta
Niina Vaaranen-Valkonen: Nuorten seurusteluvakivalta
Mika Linden: Nuorten kokema nettirikollisuus
Rikoksentorjuntatyön organisointi ja toteutus Oulussa
Työryhmässä tarkasteltiin lähemmin rikoksentorjuntatyötä Oulussa ja paneuduttiin erityisesti väkivallan vähentämiseen tähtäävän työn organisointiin. Oulun turvallisuusohjelman 2013–2016 yksi keskeinen hanke on Yksi lyönti vähemmän, joka kokoaa yhteen tiettyjen väkivallan muotojen vähentämisen toiminnot.
Kati Kaarlejarvi ja Pasi Malinen: Via vis
Rikoksentorjuntatyön organisointi ja toteutus Oulussa
Iltatilaisuudessa palkittiin rikoksentorjuntakilpailun osallistujat
Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun voitti Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ. Tasaväkisen kilpailun teemana oli lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja siihen osallistui yhdeksän hanketta. Kolmeen kärkeen sijoittuivat lisäksi Espoon Perheväkivalta rikosprosessissa -yhteistyömalli ja Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Perheväkivaltaklinikka Tampereelta.
Rikoksentorjuntakilpailun 2013 tiedote
Toistuva rikoksen uhriksi joutuminen ja sen ehkäisy 3.10.
Rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Jukka-Pekka Takala esitteli uutta julkaisua toistuvasta rikoksen uhriksi joutumisesta ja sen ehkäisystä sekä pohjusti aiheesta käytyä keskustelua. Monista haasteista huolimatta rikosuhrikokemusten kasautumista voidaan torjua.
Vanhempi konstaapeli Milla Kynkäänniemi Oulun poliisilaitokselta kommentoi aihetta Marak-toimintamallin kokemusten pohjalta. Hänen mielestään moniammatillisen mallin käyttöönotto on parantanut selvästi uhrin tilannetta. Terveydenhoitosektorin osallistumisessa toistuvan väkivallan ehkäisyyn on kuitenkin vielä tekemistä. Kaikki uhrit eivät myöskään pysty sitoutumaan malliin.
Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Petra Kjällman totesi, että uhriksi joutumista voidaan vähentää, jos arvoissa, asenteissa ja politiikassa tapahtuu muutosta. Erityisesti uhrin kohtaamisessa tarvitaan asiakaslähtöistä työskentelytapaa.
Petra Kjällmanin kommenttipuheenvuoro
Rinnakkaissessiot
Ajankohtaisia rikoksentorjunta-asioita
Juha Keränen: Ajankohtaista korruption torjunnasta
Valtionavustukset rikoksentorjuntaan
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmän alustajat esittelivät muutamia kansalliseen rikoksentorjuntakilpailuun osallistuneita hankkeita (Oulun Yksi lyönti vähemmän, Tampereen Perheväkivaltaklinikka ja Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaverkosto sekä Espoon Lyömättömän linjan toimintamalli Perheväkivalta rikosprosessissa). Työryhmä jatkoi samalla keskustelua aamupäivän esityksen perusteella nousseista kysymyksistä moniammatillisesta yhteistyöstä ja toistuvan väkivallan uhriksi joutumisen ehkäisystä.
Marak-mallin tehokkaammassa toteutuksessa osallistujat totesivat yhteisesti, että terveydenhuollon rooli on aivan keskeinen mallin toteuttamisessa ja väkivallan puheeksi ottamisessa. Työryhmän osanottajat toivoivat myös henkisen väkivallan nostamista voimakkaammin esille. Työryhmän keskustelussa korostettiin myös sitä, kuinka kannattavaa tehokas aikuisten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on, sillä se nähtiin yhdeksi parhaimmaksi ennaltaehkäiseväksi lastensuojelutyöksi.
Työryhmä keskusteli vilkkaasti myös alueellisista eroista palvelujen tarjonnassa,ja mahdollisuudesta käyttää esimerkiksi seurakuntien ja muiden aktiivisten toimijoiden jo olemassa olevia palveluita perheiden tukemiseen. Lähisuhdeväkivallan sovittelu nostatti luonnollisesti vilkkaan keskustelun ja kokemusten jakamisen. Puheenjohtaja totesi lopuksi, että kehittämistarpeista huolimatta asiat ovat menneet viimeisten vuosien aikana eteenpäin – työtä on tehty eri hankkeissa, järjestöissä ja kunnissa.
Puheenjohtaja Marita Ruohonen, sihteeri Saija Sambou
Turvallisuuskävely
Työryhmän työskentely alkoi turvallisuuskävelyjen menetelmän teoreettisella esittelyllä, jonka jälkeen osallistujat jalkautuivat Oulun keskustaan turvallisuuskävelylle.
Markus Alanko: Turvallisuuskävelyt
Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2013 voittaja: Jussi-työ
Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työn koordinaattori ja miestyön kehittäjä Santtu Salonen kertoi perustietoa toiminnasta. Jussi-työ on erilaisten työmenetelmien joukko, jossa pääpaino on yksilötyössä. Tavoitteena on ehkäistä väkivaltaa kaikissa miehen lähisuhteissa ja vahvistaa isyyttä.
Santtu Salonen: Jussi-työ
Paula Mällinen ja Jani Kaisto esittelivät tarkemmin Jussi-työn sisältöä Oulussa. Työskentely on samanaikaisesti korjaavaa ja ennaltaehkäisevää. Olennaista onnistumiselle on asiakkaan luottamuksen saaminen.
Jani Kaisto ja Paula Mällinen: Jussi-työ Oulun ensi- ja turvakodin palveluna
