Lasten ja nuorten hyvinvointi vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä
Yhteiskunnan turvallisuus rakentuu arjen käytäntöjen, päivittäisten palveluiden ja yhteisöjen yhteisöllisyyden varaan. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2025 määrittelee kokonaisturvallisuuden suomalaisen kriisinkestävyyden (resilienssi) perustaksi. Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamalli (kaavio 1) perustuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöhön kaikissa olosuhteissa. Turvallisuuden eri ulottuvuuksien, kuten kyberturvallisuuden, informaatiovaikuttamisen ja huoltovarmuuden, ymmärtäminen on entistä tärkeämpää nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Kaavio 1. Kokonaisturvallisuuden toimintamalli (muokattu: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2025)
Lukuisat ajankohtaiset tilannekatsaukset raportoivat kansalaisten yleisen tyytymättömyyden kasvua, lasten ja nuorten pahoinvoinnin laajenemista, väestöryhmien välisten jännitteiden, rasismin ja syrjäytymiskehityksen lisääntymistä sekä kouluväkivallan ja -uhkausten korostumista. Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsauksen 2025 mukaan kansallisen terrorismin uhka on Suomessa kohonnut ja alaikäisten radikalisoitumisesta on tullut vakiintunut ongelma.
Näillä kehityskuluilla on suora vaikutus lasten ja nuorten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi kouluväkivallan ja alaikäisten vakavien rikosten lisääntyminen, pitkittynyt nuorisotyöttömyys ja mielenterveyden haasteet heikentävät yhteiskunnan vakautta.
Normaaliolojen perustyö vahvistaa kriisinkestävyyttä
Lähtökohtana normaaliolojen perustyölle on normaalioloissa voimassa oleva suomalainen lainsäädäntö. Kriisinkestävyys rakentuu tavallisessa arjessa tehtävästä työstä, kuten kasvatuksesta, oppilashuollosta ja varhaisesta tuesta. Kansalaiset ovat tärkeitä yhteiskunnan turvallisuuden toimijoita, joiden luottamus instituutioihin ja muihin ihmisiin on ratkaisevaa, ja luottamusta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Ennakoiva työ, kuten osallistaminen, viestintä ja tunnetaitojen opettaminen, lisää yhteiskuntarauhaa ja vähentää kriisien vaikutuksia.
Ennakoivat toimet tulee suorittaa normaalioloissa, eikä kriisitilanteessa. Usein interventiot ovat pitkäaikaisia, jatkuvia ja aikaa vaativia tavoitteiden saavuttamiseksi. Normaalioloissa kriisinkestävyyttä vahvistavan perustyön tulee myös sisältää vuoropuhelua, yhteistyötä ja tiedon jakamista median kanssa. Kansalaisten ja väestöryhmien syrjäytymiskehitystä tulee ennaltaehkäistä kaikin mahdollisin tavoin. Digitaalinen lukutaito on myös keskeinen osa ennaltaehkäisyä. Tiedon kriittinen arviointi, tunteiden vaikutusten ymmärtäminen päätöksenteossa ja tietoisuus manipulointikeinoista vahvistavat kansalaisten vastustuskykyä informaatiovaikuttamista vastaan. Kohdentamalla toimintoja joustavasti väestön eri ikäryhmien kehitysvaiheiden ja tarpeiden mukaisesti, saatetaan tehokkaammin tavoittaa myös ne yksilöt, jotka eivät luota instituutioihin tai joita ei tavoiteta kouluissa.
Koulun rooli kriisinkestävyyden vahvistajana
Kun oppilas saa ajoissa tukea oppimisvaikeuksiin, psyykkisiin oireisiin tai perhetilanteen ongelmiin, ehkäistään riskejä ja vahvistetaan suojaavia tekijöitä, mutta samalla rakennetaan yksilön tasolla yhteiskunnallista sietokykyä.
Koulut ovat olennainen osa kansallista turvallisuusympäristöä. Ne tukevat oppimista, osallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Koulutuksen avulla ehkäistään syrjäytymistä ja rakennetaan kansalaisvalmiuksia, jotka korostuvat myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi varhainen tuki, koulukuraattorien ja -psykologien työ sekä kiusaamisen vastaiset ohjelmat, kuten KiVa Koulu, ovat osa yhteiskunnan varautumista. Koulutus, merkityksellinen tekeminen ja kokemus arvostetuksi tulemisesta lisäävät osallisuutta. Kun oppilas saa ajoissa tukea oppimisvaikeuksiin, psyykkisiin oireisiin tai perhetilanteen ongelmiin, ehkäistään riskejä ja vahvistetaan suojaavia tekijöitä, mutta samalla rakennetaan yksilön tasolla yhteiskunnallista sietokykyä.
Kansainvälinen koulutuksen arviointijärjestö on viimeisten 50 vuoden ajan tutkinut kansalais- ja yhteiskuntaopin opetusta ja nuorten yhteiskunnallista tietämystä, heidän asenteitaan ja osallistumistaan kansalaisyhteiskuntaan (International Civic and Citizenship Education Study, ICCS). ICCS-tutkimuksen vuoden 2022 tulokset vahvistivat jo aiemmin havaittuja kansalaiskasvatuksen yhteyksiä asenteisiin: oppilaiden kansalais- ja yhteiskunnallinen tieto oli selvästi yhteydessä myönteisiin asenteisiin, kuten vapaaseen liikkuvuuteen, valtioiden väliseen yhteistyöhön ja kestävään käyttäytymiseen.
Huolestuttavaa oli, että nuorten luottamus eurooppalaisiin instituutioihin laski vuosien 2016–2022 välillä ja odotukset osallistua eurovaaleihin vähenivät. Tulosten perusteella koulut olivat avainasemassa ja opettajien rooli oli ratkaiseva kansalaiskasvatuksessa.
Oikeuspsykiatrialla voisi olla rooli kouluissa
Oikeuspsykiatria tutkii syyntakeisuutta ja psykiatristen häiriöiden suhdetta rikollisuuteen. Oikeuspsykiatrista asiantuntemusta tarvitaan erityisesti silloin, kun yksilön – lapsen tai aikuisen – käytöksessä ilmenee väkivallan uhkaa, impulssikontrollin häiriöitä, harhaisuutta tai muuta vakavaa psykiatrista oireilua.
Suomessa oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen keskittyy nykyisen lainsäädännön puitteissa vaikeimmin oireileviin yksilöihin, joita hoidetaan pääsääntöisesti tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoidossa. Erityisosaaminen näkyy etenkin väkivaltaisen käyttäytymisen ja psykiatrisen oireilun keskinäisen vaikutuksen arvioinnissa ja kuntouttamisessa. Kansainvälisesti on olemassa malleja, joissa kouluväkivallan riskejä arvioidaan moniammatillisesti ja joissa mukana voi olla myös terveydenhuollon edustaja. Suomessa oikeuspsykiatrista osaamista ei ole ollut tarvetta hyödyntää systemaattisesti kouluissa.
Voi pohtia, olisiko normaalioloissa myös oikeuspsykiatrialla rooli kouluympäristössä tapahtuvien vaikeimpien ilmiöiden ja tilanteiden taustalla olevien syiden ymmärtämisessä ja turvallisuusuhan ennaltaehkäisyssä. Konsultatiivinen tuki koulujen ja hyvinvointialueiden perustoimintaan voisi vahvistaa varautumista ja auttaa tunnistamaan vakavien riskien taustalla olevia psyykkisiä ongelmia ajoissa ja kustannustehokkaasti.
Kouluturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
Kouluturvallisuuden rakentaminen edellyttää arjen perustyötä, ennakoivaa otetta ja moniammatillista yhteistyötä. Koulujen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä turvallisuustoimijoiden yhteistyö voi muodostaa tehokkaan verkoston lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Oikeuspsykiatrisen asiantuntemuksen hyödyntäminen voisi tarjota lisäarvoa erityisesti vakavien tapausten tunnistamiseen ja riskinhallintaan sekä kuntouttamisen tukemiseen.
Yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ei rakenneta kriisissä, vaan tavallisessa arjessa – koulupäivä kerrallaan. Turvallinen koulu on paitsi yksilön hyvinvoinnin perusta, myös koko yhteiskunnan vakauden kulmakivi.
Aissa Bah
Kirjoittaja on oikeuspsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Kliininen ura on rakentunut valtion mielisairaalassa ja vankiloissa vaikeasti oireilevien potilaiden parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee aluehallintoylilääkärinä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa viranomais- ja asiantuntijatehtävissä.
Kuva: Rodeo