Kielihäiriöitä kuntouttamalla rakennetaan turvallista koulua
Perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, ja sen on edistettävä oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
Turvallinen kouluympäristö ja oppimisyhteisö ovat edellytyksiä oppimiselle ja jokaisen oppilaan yhdenvertaiselle mahdollisuudelle kasvaa ja kehittyä. Turvallinen koulu on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ympäristö niin oppilaille, pedagogista työtä tekeville henkilöille kuin koulun muulle henkilökunnalle. Vuorovaikutuksen ja kielen rooli on merkittävä kaikessa oppimisessa, sosiaalisessa toiminnassa ja osallisuuden luomisessa. Kehityksellisen kielihäiriön tukeminen voi tukea kaikkien turvallista koulunkäyntiä ja vuorovaikutusta oppimisyhteisössä.
Kieli on niin erottamaton osa toimintaamme, ettemme aina tule tunnistaneeksi sen merkitystä. Jokaisella on kokemuksia ymmärtämisen haasteista, mutta silloinkaan emme välttämättä tule ajatelleeksi kieleen liittyviä tekijöitä. Kun lapsen kielelliset taidot eivät kehity iän tai muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti, puhutaan kehityksellisestä kielihäiriöstä.
Kielihäiriö vaikuttaa laajalti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Häiriön taustalla arvioidaan olevan sekä perinnöllisiä tekijöitä että ympäristön vaikutusta. Puheen tuottamisessa voi ilmetä vaikeuksia löytää sanoja sekä virheellisiä sanahahmoja ja taivutuspäätteitä. Puheen ymmärtämisvaikeudet voivat ilmetä keskittymisvaikeuksina, levottomuutena, käytöshäiriöinä ja sosiaalisena vetäytymisenä.
Iän myötä oirekuva muuttuu: puhe selkiytyy ja kielen hallinta kehittyy, mutta pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtämisessä on vaikeuksia. Kouluiässä voi ilmetä myös puutteita toiminnanohjauksessa ja vuorovaikutustaidoissa, kavereiden vähyyttä ja tunne-elämän ongelmia.
Kehityksellisen kielihäiriön tunnistamisella ja oikealla tuella on mahdollista vaikuttaa koulujen turvallisuuteen, kun ymmärrys vuorovaikutuksen osapuolten välillä varmistetaan.
Ymmärretyksi tuleminen on jokaisen oppilaan oikeus – kielestä, kielitaidosta tai mahdollisista kielen haasteista huolimatta. Lapsen ja nuoren identiteetille kieli on arvokas perusta. Siksi kielen vaikuttavuutta ei voi ohittaa. Kehityksellisen kielihäiriön tunnistamisella ja oikealla tuella on mahdollista vaikuttaa koulujen turvallisuuteen, kun ymmärrys vuorovaikutuksen osapuolten välillä varmistetaan.
Osallisuutta vahvistamalla turvallisempi koulu
Lapsen ja nuoren kielelliset vaikeudet eivät heijastu koulussa vain oppimiseen, vaan myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja osallisuuteen. Isolan ym. (2017) mukaan osallisuudella on erilaisia ulottuvuuksia: osallistumisen lisäksi se on läheisyyttä, yhteensopivuutta, demokratiaa ja vaikuttamista. Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista.
Osallisuuden kokemuksella on vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, hyväksytyksi tulemiseen ja psykologiseen turvallisuuteen. Tähän kaikkeen tarvitaan kieltä ja erilaisia tapoja kommunikoida.
Heikko osallisuuden kokemus on vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan yleistä etenkin tytöillä. Yläkoulun 8. ja 9. luokkaa käyvistä tytöistä 17 prosenttia koki erittäin heikkoa osallisuutta. Lukioissa 1. ja 2. vuoden opintoja tekevistä tytöistä 12 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöistä 15 prosenttia koki erittäin heikkoa osallisuutta. Kun osallisuuden kokemusta vahvistetaan, voidaan edistää myös koulun turvallisuuskulttuuria.
Viikoittain tapahtuva koulukiusaaminen yleistynyt
Vuoden 2023 kouluterveyskysely osoittaa, että etenkin pojat kohtaavat fyysistä uhkaa. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista 21 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana. Alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaista vastaavasti pojista 19 prosenttia, ja tytöistä 15 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa. Fyysistä uhkaa oli varastaminen tai varastamisen yritys käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, uhkaaminen vahingoittaa fyysisesti tai fyysinen kimppuun käyminen.
Myös koulukiusaaminen on väkivaltaa. Kiusaamisella tarkoitetaan, että oppilas tai oppilasryhmä joko sanoo tai tekee toiselle oppilaalle asioita, joista hän ei pidä. Toistuva kiusoittelu oppilasta kohtaan määritellään kiusaamiseksi. Viikoittaista kiusaamista kohdanneiden oppilaiden määrä on ollut nousussa. Esimerkiksi 8. ja 9. luokan oppilaista pojista 8 prosenttia ja tytöistä 7 prosenttia oli kokenut viikoittaista kiusaamista.
THL:n (2024) mukaan nuorten välinen vakava väkivalta on harvinaista, mutta nähtävissä on sen määrän kasvaminen. Väkivaltaan vaikuttavia taustatekijöitä ovat sanallisen suoriutumisen ja tunteiden käsittelyn ongelmat. Nämä voivat kertoa nuoren kielellisestä erityisvaikeudesta.
Suomessa puheterapia kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsiville lapsille lopetetaan useimmiten koulun alkaessa tai korkeintaan pari vuotta sen jälkeen, jolloin vastuu kielellisten taitojen kehittymisestä siirtyy terveydenhuollosta kouluille.
Koulutoimen henkilökunnalla, joka on pedagogisesti koulutettua, ei ole kuitenkaan tarvittavaa asiantuntemusta ottaa huomioon kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviä logopedisia haasteita. Jos puheterapia lopetetaan liian varhain, lapsi tai nuori ei välttämättä pärjää koulussa kielellisten ja oppimiseen tarvittavien vaatimusten kasvaessa.
Kehityksellinen kielihäiriö voi johtaa syrjäytymiseen ja altistaa rikollisuudelle
Nuorten rikollisuuden riskitekijöinä nähdään usein lapsuuskodin sosioekonominen tausta, psyykkiset sekä neuropsykiatriset häiriöt ja päihteiden käyttö. Niiden taustalla voivat olla myös kielelliset vaikeudet.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa 60 prosentilla nuorista rikoksentekijöistä on kehityksellinen kielihäiriö, jota samanikäisillä nuorilla ilmenee noin seitsemällä prosentilla (Pekkala, Urrio & Rainò, 2022). Kehityksellistä kielihäiriötä on aiemmin kutsuttu dysfasiaksi ja kielelliseksi erityisvaikeudeksi.
Tutkimuksen mukaan rikostaustaisilla nuorilla kehityksellinen kielihäiriö ilmenee esimerkiksi heikkona sanavarastona, puutteellisina kerronta- ja keskustelutaitoina, ymmärtämisvaikeuksina sekä ongelmina lukemisessa ja kirjoittamisessa.
Nuorella, jolla on kielellisiä haasteita, on vaikeuksia keskustelun seuraamisessa sekä tulkintojen ja johtopäätösten tekemisessä. Hänen on myös vaikea ilmaista keskustelussa omia ajatuksiaan ja tapahtumia selkeästi ja jäsentyneesti.
Kielihäiriö voi vaikeuttaa nuoren osallistumista oikeusprosessiin ja vankeuden ajan tuki- ja kuntoutustoimiin, jotka perustuvat keskusteluun ja joissa käytetään oudompia sanoja, vertauskuvia ja abstraktia kieltä.
Puheterapian avulla voidaan kansainvälisen tutkimuksen mukaan parantaa nuorten kielellisiä taitoja ja edesauttaa katkaisemaan rikoskierrettä.
Puheterapian avulla voidaan kansainvälisen tutkimuksen mukaan parantaa nuorten kielellisiä taitoja ja edesauttaa katkaisemaan rikoskierrettä. Kun nuoren kielelliset ja kommunikaatiotaidot paranevat, hän hyötyy paremmin esimerkiksi vankilan päihde- ja sosiaalisesta kuntoutuksesta, eivätkä kuntoutukseen ohjatut resurssit mene hukkaan.
Jos nuori saa kehitykselliseen kielihäiriöön apua, hänen itsetuntonsa kohenee kielellisten taitojen myötä, ja hänen on helpompi palata kesken jääneiden opintojensa pariin, päästä jatkokoulutukseen tai työllistyä rangaistusajan jälkeen. Paremmat kommunikaatiotaidot lisäävät nuorten sosiaalista yhdenvertaisuutta ja auttavat torjumaan eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja uusintarikollisuutta.
NuorVOKK-hanke kehittää puheterapiaa ja koulutusta kehityksellisestä kielihäiriöstä
Nuorten vankien yhdenvertaisen osallisuuden tukeminen kielellisten vaikeuksien tunnistamisen ja kuntoutuksen kautta -hankkeen (2024–20227) tavoitteena on kehittää puheterapiaa rikostaustaisille nuorille. Hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR+), ja siihen osallistuvat Helsingin yliopiston Logopedian osasto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kansallinen neurokeskus Helsinki Brain & Mind sekä Rikosseuraamuslaitos. Puheterapian järjestämisen lisäksi hankkeessa kotoutetaan brittiläinen The Box -verkkokoulutusohjelma, joka käsittelee kehityksellistä kielihäiriötä ja kommunikaation tukemista. Kun kommunikaatiotaidot paranevat, toimijuus ja osallisuus vahvistuvat.
Hankkeen tavoitteena on juurruttaa puheterapia osaksi vankiterveydenhuoltoa ja luoda nuorille vangeille kuntoutuspolku Kelan kustantamaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Seija Pekkala & Hanna-Kaisa Turja
Seija Pekkala on dosentti, FT, Helsingin yliopiston logopedian osaston vanhempi yliopistonlehtori ja NuorVOKK-hankkeen projektipäällikkö.
Hanna-Kaisa Turja on FM, sosionomi (AMK), Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori ja NuorVOKK-hankkeen hankekoordinaattori.
Lähteet:
Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017
Pekkala, S., Urrio, L., & Rainò, P. (2022). Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 59(3), 294–312.
Perusopetuslaki 628/1998.
THL (2023). Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2023.Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tilastoraportti 48/2023.
THL (2024). Nuorten välinen väkivalta
Kuva: Ilja Eloranta