Moniammatillinen yhteistyö vahvistaa oppilaitosturvallisuutta ja yhteisöllisyyttä

7.5.2025 13.08
Nuoria pelaa lentopalloa liikuntasalissa.
Helsingissä kehitetty moniammatillinen malli on kokemusten mukaan jo lyhyessä ajassa rauhoittanut oppilaitoksia ja parantanut nuorten opintoihin kiinnittymistä. Yhteisöllisyyden ja liikkumisen avulla rakennetaan nyt turvallisempaa koulupäivää sekä tulevaisuuden työkykyä.

Nuorten hyvinvointi on keskeinen osa yhteiskunnan tulevaisuutta. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, osa kamppailee vakavien haasteiden kanssa. Viime vuosina nuorten tekemät rikokset ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet, katkaisten pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen. Helsingissä tämä huolestuttava ilmiö on näkynyt myös toisen asteen oppilaitoksissa yleisen häiriökäyttäytymisen, ilkivallan, kiusaamisen ja etnisten konfliktien lisääntymisenä. Esille on noussut myös jengikulttuurin ihannointia ja rikollisuuden kasvua.

Koronapandemian rajoitustoimet kärjistivät tilannetta: nuorten sosiaaliset suhteet ja liikkuminen vähenivät, mielenterveyden haasteet lisääntyivät ja paluu normaaliin kouluarkeen vaikeutui. Vuoden 2021 oppivelvollisuuden laajeneminen toi oppilaitoksiin myös nuoria, jotka aiemmin jäivät koulutuksen ulkopuolelle. Keväällä 2023 kouluilta raportoitiin levottomasta tunnelmasta, mikä osoitti, että tilanne vaatii välittömiä toimia.

Tutkimukset osoittavat, että toisen asteen koulutukseen pääsyllä on keskeinen merkitys nuorten rikollisuuden ennaltaehkäisyssä, sillä koulutus vähentää tutkitusti nuorten rikollista käyttäytymistä erityisesti tässä kriittisessä elämänvaiheessa (Huttunen ym., 2023). Tehokas varhainen puuttuminen ja koulutukseen panostaminen ovat myös taloudellisesti järkeviä toimia, sillä peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat elinaikanaan riskitekijöistä riippuen keskimäärin 230 000–370 000 euron menetyksen julkishallinnolle (Hilli ym., 2017).

Helsingin kaupunki reagoi oppilaitoksissa ilmenneisiin turvallisuusongelmiin hakemalla Opetushallituksen rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on ollut ehkäistä nuorten rikollisuutta ja jengiytymistä. Hanke on keskittynyt Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseen sekä oppilaitoshenkilöstön turvallisuus- ja hyvinvointiosaamisen kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteet

Nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä ja toimivia malleja. Hankkeen tavoitteet ovat olleet:

  • tiivistää ennalta estävän poliisin, oppilaitosten ja muiden viranomaisten yhteistyötä
  • kehittää varhaisen tuen toimintamalleja rikollisuuden ja jengiytymisen ehkäisemiseksi
  • parantaa ohjausta opiskelijoille ja heidän perheilleen oikeisiin palveluihin
  • luoda yhtenäiset toimintatavat turvallisuustilanteiden arviointiin ja reagointiin
  • rakentaa nuorisotyöntekijä–liikuntacoach-työparimalli huolta herättävien nuorten tueksi.

Hankkeessa on luotu toimintamalleja, jotka mahdollistavat turvallisen ja yhteisöllisen oppimisympäristön ja tukevat nuoria ennaltaehkäisevästi.

Hankkeessa tehty laajaa yhteistyötä

Hankkeen tavoitteet ovat edellyttäneet laajaa yhteistyötä. Mukana työssä ovat olleet Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävä toiminta, nuorisopalvelut, sovittelutoiminta, lastensuojelu, sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijat, ehkäisevä päihdetyö ja kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusosasto. Yhteistyötä on tehty myös niiden yksityisten ammatillisten oppilaitosten kanssa, joissa toimii Helsingin kaupungin tuottamia opiskeluhuollon palveluja.

Moniammatillinen yhteistyö on mahdollistanut kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Poliisi on tarjonnut tietoa ja resursseja rikosten ennaltaehkäisyyn, nuorisopalvelut ja sovittelutoiminta edistävät nuorten hyvinvointia ja auttavat ratkomaan konflikteja, kun taas sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat nuoria ja perheitä erilaisten palvelujen avulla.

Työkaluja kehitetty ja henkilöstöä koulutettu

Keväällä 2024 opiskelijoille ja henkilöstölle toteutetussa turvallisuuskyselyssä nousi esille mm. tarve konkreettisille työkaluille. Hankkeessa onkin kehitetty työkaluja sekä tarjottu koulutusta ja tukea oppilaitosten henkilöstölle. Opettajille on järjestetty koulutuksia muun muassa heidän oikeuksistaan, velvollisuuksistaan, ehkäisevästä päihdetyöstä sekä kurinpitotoimien juridiikasta.

Hankkeen aikana on rakennettu poliisin, sovittelutoimiston, lastensuojelun ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sisäisten yhteistyötahojen kanssa yhteistyössä laaja Materiaalipaketti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle – poliisi, lastensuojelu ja sovittelutoiminta. Milloin ja miten yhteys? -aineisto, toimintakortteja esimerkiksi kriisitilanteisiin tai päihtyneen opiskelijan kohtaamiseen sekä luotu yhdessä poliisin kanssa oppilaitosten käyttöön turvallisuuskasvatusvideoita ja niihin pedagogiset opettajamateriaalit keskustelun tueksi. Näiden lisäksi johtamisen tueksi on laadittu turvallisuustyökalu, joka kokoaa alleen kaikki oppilaitoksen turvallisuus- ja hyvinvointijohtamisen kannalta olennaiset suunnitelmat ja ohjeistukset.

Lisäksi hankkeessa on pilotoitu liikuntacoach–nuorisotyöntekijä-työparimallia neljässä Stadin AO:n toimipaikassa. Työparit ovat työskennelleet alueellisesti kriittisiksi tunnistetuissa oppilaitoksissa, joissa on paljon oppivelvollisia ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoita.

Hanke on selkeyttänyt oppilaitosten sisäistä ja sidosryhmäyhteistyötä

Kaikissa oppilaitoksissa on käytössä uudet työkalut ja tuotetut aineistot. Henkilöstön mukaan erityisesti liikuntacoach–nuorisotyöntekijä-työparit ovat kohdetoimipaikoissa rauhoittaneet ilmapiiriä ja parantaneet opiskeluolosuhteita.

Työparien toimintamalli hyödyntää liikuntaa ja yhteisöllisyyttä sosiaalisen tuen välineenä. Nuoret ovat päässeet vaikuttamaan muun muassa oppilaitoksen viihtyvyyteen, ja tunnetaitojen opettelu on helpottanut konfliktien ratkaisua ilman ulkopuolisten apua. Saadun palautteen mukaan monella opiskelijalla on nyt oppilaitoksessa tuttuja, luotettavia aikuisia, jotka kyselevät kuulumisia, tsemppaavat ja tukevat. Tämä on koettu myös tärkeäksi syyksi lähteä aamuisin oppilaitokseen, mikä vahvistaa opintoihin kiinnittymistä.

Nuorisotyöntekijät ovat hankkeen myötä kohdanneet myös muita kohderyhmän nuoria kuin vain toimipaikkansa opiskelijoita ja tarvittaessa ohjanneet heitä kaupungin palveluiden pariin. Liikuntacoachit ovat Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti auttaneet opiskelijoita lisäämään liikkumista arkeen, löytämään polutuksen ja kokeilujen kautta mielekkäitä liikuntalajeja ja saamaan myös uusia ystäviä.

Palautteen perusteella yhteisöllisyyden on koettu lisääntyneen, mikä osaltaan lisää turvallisuutta ja vähentää väkivaltaa.

Palautteen perusteella yhteisöllisyyden on koettu lisääntyneen, mikä osaltaan lisää turvallisuutta ja vähentää väkivaltaa. Toimintaa on järjestetty oppilaitosten tiloissa paitsi koulupäivän aikana, myös sen jälkeen, mikä on vähentänyt ei-toivottuja aktiviteetteja ja yleistä häiriköintiä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työsuojelun turvallisuuspoikkeamaraporteissa näkyy uhka- ja väkivaltatilanteiden vähenemistä (2023 vs. 2024), ja vähenemistä esiintyy suhteellisesti hieman enemmän niillä kampuksilla, joilla työparit ovat työskennelleet. Myös poliisin tilastoissa ko. toimipaikkojen turvallisuuskehitys näkyi myönteisesti. Turvallisuuskysely uusitaan keväällä 2025 niissä toimipaikoissa, joissa työparit ovat toimineet.

Hanke on osoittanut hyödyllisyytensä jo lyhyessä ajassa. Luottamukselliset suhteet niin kohderyhmän kuin toimintaympäristön ammattilaisten kanssa ovat alkaneet rakentua, ja työn tulokset alkavat näkyä. Tämänkaltaisessa työssä keskeistä on kuitenkin pitkäjänteisyys – erityisesti silloin, kun työskennellään nuorten kanssa ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Jotta syntynyttä osaamista ja toimivia käytäntöjä ei menetettäisi, olisi tärkeää tarkastella, miten vaikuttavaa toimintamallia voitaisiin jatkaa myös hankekauden päätyttyä.

Janina Himberg & Hanna Marttila

Himberg työskentelee projektipäällikkönä ja Marttila erityissuunnittelijana Helsingin kaupungilla.

Lähteet:
Hilli, P., Ståhl, T., Merikukka, M., & Ristikari, T. (2017). Syrjäytymisen hinta: Palvelujen käytön kustannukset 25 ikävuoteen asti. Yhteiskuntapolitiikka, 82(6), 643–655.

Huttunen, K., Pekkarinen, T., Uusitalo, R., & Virtanen, H. (2023). Lost boys? Secondary education and crime. Journal of Public Economics, 218, 104804.

 

Kuva: Helsingin kaupunki 

Haaste 1-2/2025