Vastuunotto konkretisoituu rikos- ja riita-asioiden sovittelussa

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on Suomessa vakiintunut ja lakisääteinen (1015/2005), korjaavan eli restoratiivisen oikeuden palvelu. Se on kaikkialla saatavilla oleva sekä maksuton, ja sitä tarjoavat sovittelutoimistot. Sovittelu soveltuu kaiken ikäisille, mutta erityisesti lasten ja nuorten rikos- tai riita-asioiden käsittelyyn.

Suomalainen sovittelulaki on ollut voimassa pian 20 vuotta. Sinä aikana sovittelupalveluiden läpi on virrannut reilusti yli 160 000 sovittelualoitetta ja monet rikoksen tai riidan osapuolet ovat saaneet helpotusta elämäänsä. Sovittelun tavoitteena on tarjota rakentava, osallistava ja osapuolen omaa toimijuutta tukeva vaihtoehto tai täydennys rikosprosessille, sekä palvelu myös erilaisten riitojen osapuolille. Vuonna 2023 sovittelupalveluun tehtiin yli 10 000 sovittelualoitetta, jotka sisälsivät pääasiassa erilaisia rikosasioita (THL 2024).

Sovitteluun ryhtyminen edellyttää aina asian osapuolten halua kohdata toisensa sovittelijoiden avustuksella sekä asian soveltuvuutta sovitteluun. Alaikäisten tapauksissa myös huoltajien suostumus tarvitaan ja he ovat tärkeässä roolissa etenkin alle 15-vuotiaiden sovitteluprosessissa.

Koulu tai oppilaitos sovittelualoitteen tekijänä

Koulujen ja oppilaitosten on mahdollista hyödyntää sovittelun tarjoamaa apua kaikkialla Suomessa. Oppilaiden välisen tai vaikkapa henkilökunnan ja oppilaiden välisen rikos- tai riita-asian saa vireille sovittelutoimistoon sovittelualoitteella. Erilaisiin konfliktitilanteisiin voi matalalla kynnyksellä pyytää myös konsultaatiota.

Sovittelualoitteen teko on erityisen suositeltavaa silloin, kun koulujen omat keinot eivät riitä. Toisaalta ennalta estävyys kannattaa huomioida ja ohjata asiat ajoissa sovitteluun. Kouluilla ja oppilaitoksilla on itsenäisiä, toisistaan poikkeavia konfliktinhallintakulttuureita, jotka perustuvat kouluja sitoviin, kurinpitoa koskeviin säännöksiin. Tarvittaessa koulut pyytävät myös poliisin ja lastensuojelun akuuttia puuttumista. Rikosprosessi ei estä sovittelua.

Kaikilla yllä kuvatuilla toimilla on oma tärkeä paikkansa koulujen arjessa näyttäytyvän konfliktin aikajanalla, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Neutraalin toimijan toteuttama sovitteluprosessi tuo pitkäkestoisempaa, akuutin tilanteen jälkeistä tukea ja apua tilanteen juurisyiden läpikäymiseen, sekä esimerkiksi hyvityksistä sopimiseen. Myös alle 15-vuotiaat ovat korvausvastuussa, vaikka rikosoikeudellinen vastuuikäraja ei täyty. Etuna on, että sovitteluun pääsee pian tapahtuneen jälkeen ja prosessi kestää keskimäärin 2,5 kuukautta.

Koulun ulkopuolisen, puolueettoman rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelun hyödyntämisessä tai hyödyntämättä jättämisessä on paljon kiinni paikallisesta sovittelutietouden tasosta. Lisäksi kyse on koulun tai oppilaitoksen henkilökunnan ymmärryksestä sekä asenteista sovittelumahdollisuutta kohtaan. Yhteisten toimintakäytäntöjen muodostaminen koulujen ja lakisääteistä sovittelupalvelua tarjoavien sovittelutoimistojen välille edellyttää tahtoa.

Miten vastuunotto konkretisoituu sovittelussa?

Sovittelualoite voi johtaa prosessin käynnistymiseen sovittelun ammattihenkilöstön toteuttaman edellytysten arvioinnin jälkeen. Tällöin asia ohjataan vapaaehtoissovittelijoille hoidettavaksi. Sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin huoltajineen ja sopivat tapaamisjärjestelyistä. Prosessiin voi kuulua yksilötapaamisia, useampia yhteistapaamisia sekä tapaamisia eri kokoonpanoilla. On tärkeää, että huoltajille muodostuu ehyt kokonaiskuva tilanteesta ja että hekin pääsevät rauhassa purkamaan mahdollista, välillään ilmenevää konfliktia.

Yhteinen sovittelutapaaminen on jännittävä ja tapahtuneen seuraukset konkretisoiva tilanne kaikille osapuolille. Osapuolten ja huoltajien lisäksi paikalla voi olla muitakin laajennetun sovittelun mallin mukaisia, tärkeitä henkilöitä (ks. esim. Saarholm ym. 2024). Myös Aseman lapset ry:n kouluttamien katusovittelijoiden osallistamista on viime vuosina tehostettu osana lakisääteisen sovittelun prosessia.

Tapahtunut konkretisoituu lapselle ja nuorelle sovittelussa monin tavoin: rikollisten tekojen tunnistamisena ja tunnustamisena sekä yhteiskunnan normien rikkomisen sekä toisten rajojen loukkaamisen näkyväksi tekemisenä. Väkivallasta ja muista vääristä teoista puhutaan niiden oikeilla nimillä sovittelijoiden tuella.

Sovittelutapaamisessa vastuunotto näyttäytyy esimerkiksi tapahtuneen vaikutusten käsittelynä, anteeksipyyntönä sekä hyvityksen tarjoamisena.

Sovittelutapaamisessa vastuunotto näyttäytyy esimerkiksi tapahtuneen vaikutusten käsittelynä, anteeksipyyntönä sekä hyvityksen tarjoamisena. Kaikki nämä tavat voivat olla uhrille merkityksellisiä eikä niiden arvoa voi ulkoapäin arvostella.

Kaikkein konkreettisinta vastuunotto lienee hyvitysten sopimisessa. Hyvitys voi olla rahallinen korvaus, sopimus käyttäytymisestä, omaisuuden palauttaminen, työn tekeminen tai joku muu sovittu toimi. Nämä kirjataan sovittelusopimukseen, joka osaltaan konkretisoi vastuunoton. Sovittelutoimisto tarjoaa myös sopimusten seurantaa, joka tukee sovinnossa pysymistä.

Lisää korjaavaa oikeutta nuorten elämään

Alaikäisten kohdalla sovitteluprosessiin sisältyy erityisen vahvasti kasvatuksellinen ulottuvuus. Huoltajien näkökulmasta prosessissa on kyse herättelevästä, osallistavasta ja vanhemmuutta tukevasta toimenpiteestä. Se mahdollistaa huoltajien ja mahdollisten muiden tukihenkilöiden roolin myös ylläpitää prosessin korjaavia vaikutuksia sovittelun jälkeen. Näitä ovat mm. lasten ja nuorten konfliktinkäsittely-, tunne- ja ratkaisutaitojen oppiminen ja kehittyminen, sekä armollisuuden ja toimijuuden kokemus.

Moniin rankaisukeskeisiin toimiin verrattuna sovittelun vaikutukset ulottuvat usein pidemmälle ja laajemmalle lapsen ja nuoren elämässä. Esimerkiksi teon aiheuttaman häpeän käsittely sovitteluprosessissa voi korjata ja suojata paremmin virheitä tehneen nuoren kehittyvää minäkuvaa ja lisätä empatiakykyä tulevaisuudessa. Se mahdollistaa myös rikoksesta epäillyn kiinnittymisen takaisin yhteisöönsä. Kokemus osallistavasta sovitteluprosessista voi ehkäistä nuorten uusintarikollisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan normien tuntemusta.

Myös alaikäiset rikoksen uhrit voivat saada kaipaamaansa hyvitystä tulemalla kuulluiksi tuetusti. Näin he voivat kokea oikeudenmukaisuutta myös ilman raskasta rikosoikeudellista prosessia. Kaiken kaikkiaan sovittelu ei poista tapahtunutta, mutta se voi purkaa pelkoja ja auttaa uhria siirtymään eteenpäin. Se voi myös estää epäiltyä toimimasta jatkossa väärin.

Rikos- ja oikeusprosessi eivät välttämättä tavoita juuri nuorten todellisuutta ja tarpeita kokonaisvaltaisesti. Kun nuoret saavat itse osallistua seurausten ja hyvitysten määrittelyyn, niistä pidetään todennäköisesti myös paremmin kiinni. Ylipäätään on tärkeä käsitellä asiaa humaanisti puuttuen ja välittäen. Alle 18-vuotiaat ovatkin olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun (THL 2025).

Lasten ja nuorten asioiden määrää sovittelussa on varaa vielä lisätä, sillä vuoden vaihteessa voimaan astuneen lähisuhdeväkivallan sovittelun kiellon myötä resurssia on vapautunut enemmän lasten ja nuorten konflikteihin. Sovittelun ja siellä tapahtuvan vastuunoton mahdollistaminen on tunnistettu hyväksi keinoksi myös toimenpideohjelmassa nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi (OM 2024:13). Kaikkien lapsia ja nuoria kohtaavien viranomaisten ja järjestöjen olisikin tunnistettava ja muistettava sovittelumahdollisuus sekä sen tarjoaminen.

Ilona Rimpilä & Minna Kosonen

Rimpilä on kehittämispäällikkö ja Kosonen erityisasiantuntija. Kirjoittajat työskentelevät rikos- ja riita-asioiden sovittelun asiantuntijoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Lähteet:
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti, SVT 53/2024. 

Saarholm ym. 2024. Laajennettujen sovittelujen käsikirja: Välineitä nuorten sovitteluihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus: 2024_013.

Järvinen ym. 2024. Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027. Oikeusministeriön julkaisuja 2024:13.

Muuta aiheesta:
•    Katusovittelusta
•    Tutustu sovittelun asiakaspalautteeseen (THL)
 

Kuva: Noon Tähjä / THL

Haaste 1-2/2025