Haaste-lehti on seurannut kriminaalipolitiikan muutoksia aitiopaikalta
Haaste-lehden perustaminen liittyi laajaan uudistukseen, jonka yhteydessä mm. lakkautettiin oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja perustettiin uusi tehtäviltään laajempi kriminaalipoliittinen osasto sekä Rikosseuraamusvirasto, jonka alle yhdistettiin vankeinhoitolaitos ja uusi kriminaalihuoltolaitos. Entinen Kriminaalihuoltoyhdistys ja Vankeinhoidon koulutuskeskus olivat julkaisseet yhdessä lehteä nimeltä Uusi kriminaalihuolto. Oikeusministeriöön perustettiin työryhmä miettimään lehden kohtaloa.
Laajasti kriminaalipolitiikan toimijoita käsittävä työryhmä päätyi ehdottamaan vanhan lehden lakkauttamista ja uuden kriminaalipoliittisen lehden perustamista. Lehden perustaminen ja toimitusvastuu annettiin rikoksentorjuntaneuvostolle, mikä toi lehdelle vahvan rikoksenehkäisyn painotuksen. Kostiainen, jolla oli osaamista erityisesti tutkimustiedon popularisoinnista, valittiin perustamaan ja toimittamaan lehteä.
Esikuva Ruotsista
Uuden lehden esikuvaksi otettiin Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston julkaisu Apropå. Esikuvan mukaisesti tarkoituksena oli julkaista yleistajuisia tiivistelmiä tutkimustuloksista. Toimitusneuvostoon nimitettiin laajasti kriminaalipolitiikan toimijoita: tutkijoita ja edustajia poliisihallinnosta, syyttäjävirastosta, vankeinhoidosta ja eri järjestöistä. Toimitusneuvoston laaja-alaisuudella pyrittiin takaamaan kirjoitusten näkökulmien aito moninaisuus ja vuoropuhelu.
Haasteen päätoimittajina on alusta lähtien toiminut alan tutkijoita: Risto Jaakkola, Kauko Aromaa, Juha Kääriäinen, Päivi Honkatukia, Elsa Saarikkomäki ja viimeisimpänä Karoliina Suonpää. Kostiainen kertoo, että toimitusneuvosto on läpi lehden historian ollut erittäin aktiivinen, mikä näkyy kirjoitusten monipuolisuutena.
Lehden nimen keksiminen ei ollut helppoa, Kostiainen muistelee. Järjestettiin nimikilpailu, johon tuli yli 30 ehdotusta. Mikään näistä ei kuitenkaan ollut Haaste. Nimellä ei haluttu rajata lehdelle liian kapeaa alaa. Samalla haluttiin välttää, että liian juhlallisella nimellä annettaisiin ymmärtää, että kyse olisi virallisesta kriminaalipoliittisesta linjasta. Lehdestä haluttiin keskustelufoorumi, jossa etsittäisiin kriminaalipoliittisia ratkaisuja. Haaste-nimi viittasi murteellisena sanana keskusteluun ja toisaalta ratkaisujen tavoitteluun. Siitä innostuttiin.
Teorian ja käytännön yhdistämistä
Haaste-lehden ensimmäisen numeron julkistamistilaisuudessa nostettiin esiin kriminaalipoliittisen tiedon puutteellisuus ja toisaalta keskustelun vaisuus. Lehden julkaisusopimuksessa todetaankin, että Haasteen tehtävä on tarttua näihin ongelmiin: ”[…] tavoitteena on jakaa tietoa ja herättää keskustelua rikoksentorjuntaan, rikollisuuteen ja kriminaalipolitiikkaan liittyvästä kotimaisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, tutkimuksesta ja käytännön työstä. Julkaisulla pyritään kokoamaan kriminaalipolitiikan ja rikoksentorjunnan alalla toimivat ja aihepiiristä kiinnostuneet tahot kirjoittamaan ja keskustelemaan samalla foorumilla ajankohtaisista ja periaatteellisista asioista. Tavoitteena on nivoa yhteen teoria ja käytäntö selkeästi ja tasokkaasti.”
Haasteen artikkelit on suunnattu ennen kaikkea käytännön ammattilaisille. Lukijakuntaan kuuluvat mm. poliisi, rikosseuraamusalan työntekijät ja erilaisten rikoksentorjunnan hankkeiden toimijat, toimittajat ja eri oppilaitosten opiskelijat.
Paperilehden aikaan myös vangit olivat aktiivisia lukijoita ja he lähettivät useaan otteeseen palautetta.
– Opiskelijoiden kiinnostuksen vuoksi joistain paperinumeroista otetiin lisäpainoksia. Paperilehden aikaan myös vangit olivat aktiivisia lukijoita ja he lähettivät useaan otteeseen palautetta, Kostiainen kuvaa.
Lehden numerot pyritään koostamaan aina jonkin ajankohtaisen teeman ympärille ja tuomaan siihen erilaisia näkökulmia. Lukijoiden kiinnostus kohdistuu uusien numeroiden lisäksi vanhoihin lehtiin, joita ladataan luettavaksi vuosien takaa. Kostiaisen mukaan lehden käyttö onkin pitkäaikaista ja arkistoituja lehtiä luetaan edelleen. Haasteen kaikkiin numeroihin on vapaa pääsy lehden verkkosivuilla.
Median myllerrys ulottuu Haaste-lehteen
Haaste on ollut edistyksellinen lehti, sillä se perustettiin jo alusta alkaen painetun version lisäksi verkkoon. Paperiversiosta luovuttiin vuonna 2021. Lakkauttamisen jälkeen on ollut vaikeampaa tietää kuinka hyvin lehti tavoittaa esimerkiksi kansanedustajia, Kostiainen kuvaa. Myös median suuri myllerrys ulottuu Haaste-lehteen. Näkyvyydestä ja huomiosta kilpaileminen on muuttunut.
– Aiemmin lehden kirjoituksiin viitattiin paljon esimerkiksi Wikipedia-artikkeleissa, joiden merkitys on tekoälyn myötä vähentynyt. Tiedossa kuitenkin on, että tällä hetkellä hakukoneet löytävät Haasteen kirjoituksia eri asioista tietoa etsiville, ja kirjoituksiin viitataan some-keskusteluissa.
Perustamisensa jälkeen lehden kirjoituksissa voi havaita sekä pysyvyyttä että muutoksia. Kostiainen kertoo, että Haasteen alkuvaiheessa hän ja muu sihteeristö kirjoittivat paljon kansainvälisistä rikoksenehkäisyn hyvistä käytännöistä ja pohtivat niiden soveltuvuutta suomalaiseen kontekstiin. Kansainvälisistä käytännöistä on tietoa nykyään helpommin saatavilla verkossa. Lisäksi Suomessa on kehitetty omia toimintamalleja, jotka ovat menestyneet lukuisina vuosina Euroopan rikoksentorjuntakilpailuissa. Katse ei enää käänny niin paljon muualle. Lisäksi sihteeristön työaika on kohdennettu toisenlaisiin tehtäviin.
Kriminaalipolitiikka politiikan keskiöön
Lehden perustamisen aikaan puhuttiin paljon vankiluvun kasvusta, mikä on ajankohtainen kysymys myös tällä hetkellä. Vuosituhannen vaihteen kirjoituksissa tuotiin vastapainoa nostamalla esille rikoksen ehkäisyn toimia ja vaihtoehtoja vankeusrangaistuksen rinnalle. Kostiainen kannustaa lukemaan Haasteen edellisen numeron 4/2025, jossa esiteltiin, miten vankiluku saatiin tuolloin käännettyä laskuun. Nyt kun Suomi on vankiluvun nousun osalta samankaltaisessa tilanteessa, kuin Haasteen perustamisen jälkeen, eivät rikoksen ehkäisyn näkökulmat ole yhtä vahvasti esillä. Lehden perustamisen jälkeen keskusteltiin myös paljon rikoslain kokonaisuudistuksesta. Tämän hetken pistemäiset ja nopeassa aikataulussa tehdyt muutokset eivät näy lehdessä samanlaisena laajana keskusteluna.
– Kriminaalipolitiikan nouseminen politiikan keskiöön on muuttanut paljon kriminaalipolitiikkaa ja siitä käytyjä keskusteluja. Vaikka politisoituminen on puhuttanut jo pitkään, on se noussut viime vuosina uudelle tasolle. Samaan aikaan poleemisia puheenvuoroja ei ole, ja kirjoittajat ovat varovaisia ottamasta kantaa. Tämän hetken kirjoituksissa korostuu tutkimusnäkökulma, Kostiainen summaa.
Kirjoitusten vakioteemana on ollut erityisesti nuoret, eikä nuorisorikollisuuden vähentyminen ole tähän vaikuttanut. Viime vuosina kehityksessä on toki näkynyt vakavan rikollisuuden kasvu nuorimpien ikäryhmien kohdalla. Toinen vakioteema on päihteet ja siihen kytkeytyvä rikollisuus. Kirjoituksissa näkyy myös yhteiskunnan ja rikollisuuden muutokset kasvina teemoina – esimerkkinä verkossa tapahtuvat rikokset.
Vakiintunut kriminologisen tiedon väylä
Kriminologian alan nousu, laajentuminen ja monitieteistyminen ovat vaikuttaneet Haaste-lehden sisältöön. Kirjoittajia on laajasti eri yliopistoista ja muista tutkimuslaitoksista. Tutkijat suhtautuvat kirjoituspyyntöihin yleensä hyvin myönteisesti, Kostiainen tietää kertoa, ja tuskin onkaan kriminologian tai kriminaalipolitiikan tutkijoita, joille lehti olisi tuntematon. Sitä pidetään keskeisenä tutkimustiedon välityksen väylänä.
Haasteen keskeisimpiä haasteita ovat tällä hetkellä kilpailu huomiosta ja lukijoista yhtäältä tekoälyn ja toisaalta työelämän resurssipaineiden ja kiireen vuoksi. Saman ongelman kanssa painii kaikki asiantuntijuuteen perustuva tiedontuotanto. Haasteen tehtävä tutkimuksen yleistajuistamisessa ja kiteyttämisessä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Samoin se pitää pintansa foorumina eri toimijoiden näkemysten ja tiedon kokoamisessa. Kostiaisen mukaan kirjoituksia tarjotaan aktiivisesti lehteen, ja voi perustellusti todeta, että sillä on kriminaalipolitiikan alalla vakiintunut ja tärkeäksi nähty paikka.
Kostiainen haluaa välittää kiitoksensa kaikille toimitusneuvostoille, päätoimittajille ja kirjoittajille. Jokainen numero on yhteisponnistus, mikä näkyy lopputuloksessa. Kriminaalipolitiikassa on monia näkemyksiä ja tarvitaan laajasti eri tahoja, jotta asiat menevät eteenpäin.
Haaste-lehden toimitusneuvosto puolestaan haluaa sydämellisesti kiittää Riikkaa asiantuntevasta, korkeatasoisesta ja sitkeästä toimitustyöstä viimeisen 25 vuoden aikana.
Helena Huhta
Kirjoittaja on Haaste-lehden toimitusneuvoston jäsen ja työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Kuva: Emilia Asikainen