Katu Exit – irtautumistyötä rikollisista verkostoista
Rikollisista verkostoista irtautuminen on monivaiheinen ja usein pitkäkestoinen prosessi, jossa yksilön toimijuus kietoutuu tiiviisti sosiaalisiin suhteisiin, taloudellisiin reunaehtoihin ja institutionaalisiin rakenteisiin. Rikosuran päättyminen eli desistanssi ei tapahdu yksittäisenä päätöksenä vaan vähittäisenä muutoksena. Erityisesti katujengistä ja verkostomaisesta rikollisuudesta irtautuminen on vaikeaa, sillä rikollinen toiminta on usein osa identiteettiä, turvallisuuden kokemusta ja yhteisöön kuulumista.
Tutkimusnäytön perusteella pelkkä rikosoikeudellisen kontrollin kiristäminen ei riitä katkaisemaan rikollista elämäntapaa, jollei irtautumista tukevia palveluja ole saatavilla. Samanaikaisesti palvelujärjestelmä rakentuu usein oletukselle suhteellisen vakaasta elämäntilanteesta, mikä ei vastaa rikollisista verkostoista irtautuvien todellisuutta. Irtautumisen tukeminen edellyttää pitkäjänteistä ja samanaikaista tukea useilla elämänalueilla, kuten asumisessa, toimeentulossa, turvallisuudessa ja sosiaalisten suhteiden uudelleen rakentamisessa. Irtautumistyö on paitsi yksilöön kohdistuvaa tukea myös rakenteellinen kysymys palvelujärjestelmän kyvystä vastata monimutkaisiin ja päällekkäisiin tarpeisiin.
Mikä on Katu-Exit?
Poliisin koordinoima Exit-toiminta alkoi vuonna 2018. Keskusrikospoliisin järjestämässä toiminnassa keskityttiin järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja väkivaltaiseen ääriajatteluun. Loppusyksystä 2024 JR-Exitin rinnalle käynnistettiin EU:n osarahoittama Katu-Exit -hanke. Sen tavoitteena on lisätä poliisin osaamista ja tietopohjaa katujengirikollisuudesta ja vastaavasta verkostomaisesta rikollisuudesta sekä luoda toimintamalli katujengirikollisuudesta irtautumiseen. Exit-toiminnan laajentaminen on yksi hallitusohjelman tavoite ja tuoreessa sisäisen turvallisuuden selonteossa linjataan, että nuorten rekrytoitumista rikollisryhmiin ehkäistään ja tuetaan heidän irtautumistaan rikollisesta toiminnasta mm. laajentamalla Exit-toimintaa.
Katu Exit-toiminnan ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa katujengirikollisuuden vaikutuspiiriin tai vastaaviin rikollisverkostoihin kuuluvien henkilöiden irtautuminen rikollisesta elämäntavasta. Toimintaympäristön muutos on tuonut esiin sen, että uusilla rikollisverkoilla ja katujengeillä on tiettyjä erityispiirteitä, joihin perinteiset Exit-toiminnan mallit eivät välttämättä pysty vastaamaan yhtä tehokkaasti. Näihin verkostoihin kuuluvat henkilöt ovat usein nuoria, ja heidän sitoutumisensa pitkäjänteiseen muutokseen on haasteellista. Erityisesti nuorilla rikoksentekijöillä ilmenee impulsiivisuutta, mikä lisää haastetta kehittää kestäviä ratkaisumalleja. Lisäksi heillä saattaa olla vahvoja eriarvoisuuden kokemuksia, minkä vuoksi yhteiskuntavastaisuudella on korostunut merkitys.
Ensimmäiset opit ja haasteet
Katu-Exitin asiakkuudet käynnistyvät usein tilanteissa, joissa irtautuja kokee akuuttia uhkaa. Uhat liittyvät tyypillisesti velkasuhteisiin, konfliktitilanteisiin tai rikoskumppaneiden välisiin ristiriitoihin. Rikollisverkostojen toiminta on usein rajat ylittävää, mikä tuo irtautumistyöhön myös kansainvälisen ulottuvuuden.
Kun akuutti uhka väistyy, sitoutuminen voi heikentyä, ellei tuki ole riittävän tiivistä ja jatkuvaa.
Pelko kostosta voi osaltaan ylläpitää rikollista toimintaa, jos vaihtoehtoisia reittejä ei koeta olevan. Irtautumismotivaatio voi olla alkuvaiheessa tilannesidonnaista ja lyhytkestoista. Kun akuutti uhka väistyy, sitoutuminen voi heikentyä, ellei tuki ole riittävän tiivistä ja jatkuvaa. Kokemusten mukaan nuorimmat irtautujat eivät ole valmiita sitoutumaan muutokseen heti, vaan tarvitsevat aikaa, toistuvaa kontaktia ja motivoivaa työotetta. Katu-Exitissä asiakkuus perustuu aina vapaaehtoisuuteen, ja irtautujan oma motivaatio on prosessin keskiössä.
Irtautumistyössä on huomioitava myös kulttuurinen ja yhteisöllinen konteksti. Asiakkaita ei voida irrottaa mekaanisesti omista yhteisöistään, vaan prosessissa on yhdessä tunnistettava ne suhteet ja toimintamallit, jotka ylläpitävät rikollista elämäntapaa. Lisäksi sosiaalisen median rooli on keskeinen: se toimii sekä rikollisten verkostojen yhteydenpitovälineenä että rikosmyönteisten normien vahvistajana.
Keitä Katu-Exitissä kohdataan?
Katujengirikollisuus asettuu ilmiönä nuorisorikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden välimaastoon. Katu-Exitin kohderyhmän määrittelyä ohjaavat poliisin hallinnolliset määritelmät sekä rikollisjoukkoa koskeva sääntely. Irtautujien taustat ovat moninaisia, mutta useilla rikollinen elämäntapa on alkanut jo varhain. Rikosmyönteiset asenteet on omaksuttu nuorena, ja hakeutuminen saman arvomaailman omaaviin ryhmiin on johtanut rikosaktiivisten porukoiden muotoutumiseen jengeiksi.
Asiakaskokemusten perusteella keskeinen ajuri verkostomaiseen rikollisuuteen on usein raha ja nopean vaurastumisen tavoittelu. Huumausainekauppa muodostaa monien verkostojen ytimen, ja siihen kytkeytyy olennaisesti myös väkivalta. Koston kierteet, konfliktit ja ns. katukoodin noudattaminen ovat osa toimintakulttuuria, johon myös Katu-Exitin asiakkaat ovat sosiaalistuneet. Monille rikollinen toiminta ei näyttäydy moraalisena kysymyksenä vaan yhtenä ansaintamuotona.
Katu-Exitiin hakeutuvat ovat keskimäärin 20–30-vuotiaita, joilla on usein jo vankilatuomioita takanaan ja kokemusta rikollisen elämäntavan kääntöpuolista. Nuoremmat katujengitaustaiset hakeutuvat Exitiin usein äkillisissä ja kriittisissä tilanteissa, kun taas vanhemmat järjestäytyneen rikollisuuden parissa toimineet ovat tyypillisesti tehneet päätöstä pidemmän pohdinnan jälkeen.
Irtautumisprosessi ja työn keskeiset sisällöt
Exit-toiminnassa poliisi arvioi irtautujan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti haastattelujen ja taustaselvitysten avulla. Yksilöön kohdistuvaa uhkaa tarkastellaan yhdistämällä asiakkaan oma kertomus viranomaistietoon. Tämän pohjalta laaditaan yksilöllinen irtautumissuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan ja hänen lähipiirinsä turvallisuutta sekä tukea rikoksetonta elämäntapaa.
Irtautujan ympärille kootaan monialainen verkosto, joka vastaa mm. psykososiaalisen tuen tarpeisiin. Asiakas vastaa itse sitoutumisestaan suunnitelmaan, ja rikollisen toiminnan jatkaminen tai haitallisten kontaktien ylläpitäminen voi johtaa asiakkuuden päättymiseen. Exitissä edellytetään rikollisen toiminnan lopettamista, ja asetettujen ehtojen noudattamista myös seurataan. Katu-Exit-hankkeessa voidaan tapauskohtaisesti reagoida myös akuutteihin taloudellisiin tarpeisiin, jos ne ovat välttämättömiä turvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi hankkeessa on hyödynnetty pohjoismaisia kokemuksia, joissa uudelleensijoittaminen ja maisemanvaihdos voivat tukea irtautumista erityisesti paikallisista verkostoista.
Yhteistyö ja rakenteelliset kysymykset
Irtautumistyö edellyttää tiivistä yhteistyötä poliisin, sosiaalipalveluiden, Rikosseuraamuslaitoksen ja kolmannen sektorin välillä. Käytännössä yhteistyötä haastavat salassapitosäännökset, vastuunjaon epäselvyydet ja palvelujen erilaiset aikajänteet. Katu-Exitissä yhteistyötä on kehitetty siten, että irtautumisen alkuvaiheessa kartoitetaan samanaikaisesti sekä turvallisuuteen että sosiaalipalveluihin liittyvät tarpeet ja pyritään mahdollistamaan tiedonvaihto asiakkaan suostumuksella. Koska Exit-toiminta on poliisin osalta valtakunnallista, nämä prosessit tulee luoda erikseen kaikkien relevanttien kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.
Rikollisista verkostoista irtautuminen edellyttää pitkäjänteisiä rakenteita.
Katu-Exit-hankkeen kokemukset osoittavat, että rikollisista verkostoista irtautuminen edellyttää pitkäjänteisiä rakenteita. Irtautumistyön vakiinnuttaminen osaksi rikoksentorjunnan kokonaisuutta edellyttää selkeitä vastuita, pysyvää rahoitusta ja vahvaa monialaista koordinaatiota.
Irtautuminen on mahdollista, mutta ei yksin
Huumausainerikollisuus on luonteeltaan lähes aina verkostomaista ja alimmilla portailla toimivat usein näköalattomat nuoret. Rikollisverkostoissa eteneminen voi olla nopeaa, mutta konfliktien ja epäonnistumisten seuraukset ovat usein väkivaltaisia ja voivat kohdistua myös lähipiiriin. Rikollisuuden kansainvälistyessä käytetyt keinot kovenevat ja inhimillinen kärsimys lisääntyy.
Ilman varhaista jengiytymisen tunnistamisia ja pysyviä puuttumisen keinoja on riskinä, että vakava ja tilausluonteinen rikollisuus laajenee myös Suomessa. Katu-Exit-hankkeen asiakastyö vahvistaa käsitystä siitä, että rikollisista verkostoista irtautuminen on mahdollista, mutta se ei tapahdu yksin.
Rikosoikeudellista järjestelmää täydentävä irtautumistyö on keskeinen osa uusintarikollisuuden ja vakavan väkivallan ehkäisyä. Ilman rakenteellisesti tuettuja ja pysyviä irtautumispalveluja riskinä on, että vakaviin rikoskierteisiin ajautuneet henkilöt jäävät ilman realistista vaihtoehtoa rikolliselle elämäntavalle.
Susanna Mara
Kirjoittaja on rikosylikonstaapeli (HTM) ja Katu-Exit projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen toteutuksesta yhdessä työparinsa kanssa.
Kuva: Pixabay