Moniammatillinen toimintamalli vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta
Mallin kehittäminen käynnistyi keväällä 2025 Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen johdolla yhdessä Helsingin toimialojen ja poliisin kanssa. Työ liittyy Helsingin kaupungin strategisiin tavoitteisiin, kuten viihtyisiin ja yhteisöllisiin naapurustoihin: Helsingissä jokainen voi hyvin, on sujuva arki ja toimivat palvelut. Lisäksi työ linkittyy sisäministeriön väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunnan toimenpideohjelmaan.
”Yhdessä voimme ratkaista moninaisten nuorten kompleksisia ilmiöitä”
Helsingin toimialojen päälliköistä koostuva Nuoret-ryhmä linjasi, että kehittämisessä hyödynnetään pääasiassa nykyisiä resursseja. Kaikki toimialat määrittelivät kehittämisprosessin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvan henkilöstön.
MAAT-mallin pilotointi aloitettiin elokuussa 2025 ja se jatkuu vuoden 2026 ajan. Tarveperustaisen moniäänisen pohdinnan jälkeen pilotoivaksi alueiksi valikoituivat Kontula ja Vuosaari sekä myöhemmin syksyllä Kannelmäki.
”MAAT-työ on juuri sitä, mitä olen jo tehnyt”
Tarkoitus ei ole keksiä pyörää uudelleen vaan hyödyntää monipuolisesti toimialojen ja toimijoiden kokemusta ja osaamista. MAAT-mallissa yhdistyy historia ja nykypäivä ja aiemmin kehitetyt toimintamallit. Kehittämisessä hyödynnetään tutkivaa ja kehittävää työotetta sekä Tanskan SSP-mallin että Ruotsin SSPF-mallin oppeja, mutta sovellettuna Helsingin tarpeisiin.
”Tiivistyneet/kytevät kaveriporukat – mistä sä puhut?”
Tämän hetken yhteisen ymmärryksen perusteella kytevällä/tiivistyneellä kaveriporukalla tarkoitetaan pääasiassa teini-ikäisistä muodostuneita ryhmiä, jotka heikentävät käyttäytymisellään omaa ja alueellista turvallisuutta. Kaveriporukka muodostuu yksilöistä, joilla on moninaisia tarpeita ja ominaisuuksia.
Kaveriporukan jäsenillä voi olla haasteita koulussa ja vapaa-ajalla. He saattavat kiusata, häiriköidä, tehdä rikkomuksia ja rikoksia julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Porukan toimintaan voi sisältyä päihteiden käyttöä ja kauppaamista, auktoriteettivastaisuutta ja rikollisuuden ihannointia. Kytevän/tiivistyneen kaveriporukan ryhmädynamiikka, sosiaalinen paine, kokemus ulkopuolisuudesta sekä toisaalta yhteenkuuluvuuden tunne voivat johtaa rikkomusten eskaloitumiseen vakavammaksi rikoksiksi ja rikollisuudeksi, jollei ongelmiin puututa oikea-aikaisesti ja riittävillä toimenpiteillä.
MAAT-mallin tavoitteet (yhdessä Helsingin toimialojen ja poliisin kanssa)
- lisätään lasten, nuorten ja huoltajien hyvinvointia ja turvallisuutta ja etsitään tarvittavat tukimuodot
- tiivistetään, selkeytetään ja mallinnetaan moniammatillisista yhteistyötä (mm. poliisi, lasten etsivä työ Sotepe, oppilaitokset, sovittelutoiminta, nuorisopalvelu ja kolmas sektori)
- ehkäistään ja puututaan ripeästi lasten/nuorten ja tiivistyneiden kaveriporukoiden omaa sekä muiden turvallisuutta heikentävään käyttäytymiseen ja rikoksiin
- vahvistetaan lasten, nuorten ja huoltajien osallisuutta ja kiinnittymistä sekä tietoisuutta (mm. lait, oikeudet, vastuut, velvollisuudet ja palvelut)
- vahvistetaan henkilöstön osaamista moniammatillisesti, ehkäistään ja puututaan lasten ja nuorten sekä kytevien nuorisoporukoiden käyttäytymiseen ja rikoksiin.
”Haemme kuutta koordinoivaa nuoriso-ohjaajaa”
Elokuussa 2025 pilotointiin palkattiin kuusi koordinoivaa nuoriso-ohjaajaa. Syksyn aikana koordinoivien nuoriso-ohjaajan tehtävänkuvaa selkeytettiin. Vuonna 2026 toiminnallisia MAAT-prosesseja koordinoi kuusi etsivää nuoriso-ohjaajaa. Vahvassa yhteistyössä ovat mukana erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitokset, lastensuojelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityön lasten ja nuorten etsivä työ, nuorisopalvelujen alueellinen ja jalkautuva nuorisotyö, sovittelutoiminta sekä poliisin valvontatoiminnon koulupoliisiryhmän ja moniammatillisen Ankkuriryhmän henkilöstö.
”Olisi hyvä, jos olisi MAAT-mallin toiminnallisesta alueellisesta prosessista yksi kuva”
MAAT-prosessi etenee neljän vaiheen kautta, jotka ovat käynnistäminen, tutkiminen, toiminta ja seuranta. Alueellinen MAAT-prosessi käynnistyy, kun MAAT-tiimin esihenkilö nimeää tehtävään koordinoivan nuoriso-ohjaaja työparin. Avaintekijä prosessin edistymisessä on työpari, jonka tärkein tehtävä on motivoida ja innostaa toimijoita yhteistyöhön. Tutkimisen vaiheessa heidän tehtävä on rakentaa suhdetta alueen toimijoihin, lapsiin ja nuoriin sekä huoltajiin kohtaamalla, keskustelemalla ja haastattelemalla. Koordinoivat nuoriso-ohjaajat jakavat ja vastaanottavat tunnisteellista tietoa, jonka avulla tunnistetaan tiivistyneet/kytevät kaveriporukat ja niihin liittyvät lapset ja nuoret.
Tässä vaiheessa jalkaudutaan julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin (mm. oppilaitokset, nuorisotilat). Jalkautumisten tavoitteet määritellään MAAT-mallin tavoitteiden pohjalta, ja siten ne poikkeavat hiukan perinteisestä jalkautuvasta nuorisotyöstä. Koordinoivat nuoriso-ohjaajat laativat aluekartoituksen, kokoavat moniäänisen tilannekuvan ja toiminnallisen MAAT-verkoston sekä käynnistävät toiminnan yhteiskehittämistapaamisella.
Toiminnan vaiheessa laaditaan yhteistyössä tarveperustainen alueellinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma voi kuulua muun muassa:
- yksilöllisiä tukiprosesseja
- suunnitelmallisia tukiprosesseja
- kohdennettuja palveluohjauksia
- kohdennettua pienryhmätoimintaa
- huoltajayhteistyötä
- muita toimenpiteitä.
Koordinoiva nuoriso-ohjaaja koordinoi, toteuttaa, arvioi ja kehittää yhdessä rakennettua toimintasuunnitelmaa vahvassa yhteistyössä toimialojen ja toimijoiden kanssa. MAAT-mallin keskiössä on yhteistyö, joka vaatii yhteistyökumppaneilta vahvaa sitoutumista yhteiseen toimintaan. Vain yhdessä voimme saavuttaa MAAT-mallille asetut tavoitteet.
”Millä osoitamme joulukuussa, että olemme onnistuneet?”
Kohtaamiskertoja lasten ja nuorten kanssa oli 2 235 ja huoltajien kanssa 55 kertaa. Syksyllä tunnistettiin tiivistyneitä/kyteviä kaveriporukoita. Yhdessä toimijoiden kanssa ohjattiin mm. kohdennettuja pienryhmiä, ohjattiin lapsia ja nuoria palveluihin ja annettiin yksilöllistä tukea. Osallistuttiin 57 verkostotapaamiseen ja annettiin konsultointitukea 46 ammattilaiselle. Yhteiskehittämispajoissa tulokset, kuten havainnot ja yhteiset teot, arvoitiin yhdessä toimijoiden kanssa ja luotiin yhteistä katsetta tulevaan.
Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu. MAAT-mallin syksyn 2025 pilotoinneissa vahvistui ymmärrys siitä, että tiedon jakamisen haaste estää usein lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämisen ja tarvittavien tukimuotojen löytämisen. MAAT-mallissa kehitettiin yhteistyössä ”Laki tukee ja velvoittaa tarpeellisen ja välttämättömän tiedon jakamisen” -luonnos ohjeistuksesta. Sen tavoitteena on antaa lupa jakaa tarpeellista ja välttämätöntä tietoa muiden ammattilaisten kanssa.
Kohti valoisaa tulevaisuutta
Vuoden 2026 aikana keskitytään erityisesti:
- MAAT-mallin juurruttamiseen ja kehittämiseen
- toimialojen välisen tiedonkulun parantamiseen
- ilmoitusvelvollisuuden toteutumisen varmistamiseen
- moniammatillisen tiedolla johtamisen kehittämiseen
- tarveperustaisten MAAT-prosessien nopeaan käynnistämiseen.
Kuusi koordinoivaa nuoriso-ohjaajaa jatkaa vuoden 2026 loppuun.
Nyt pilotoinnissa ollaan toiminnan vaiheessa ja vähitellen siirrytään arvioinnin vaiheeseen. MAAT-mallin kehittämistyö yhdessä Helsingin toimialojen ja poliisin kanssa jatkuu, kunnes se vastaa parhaalla mahdollisella tavalla lasten, nuorten ja tiivistyneiden/kytevien kaveriporukoiden tarpeita.
Tiina Papunen & Susanna Ylimys
Tiina Papunen on MAAT-mallin suunnittelija ja Susanna Ylimys on MAAT-tiimin ja jalkautuvan nuorisotyön tiimiesihenkilö Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa.
Kuva: Riikka Kostiainen