Poliisin toimintaa kehitetään selkeillä malleilla
Ilkka Koskimäki aloitti poliisiylijohtajana syyskuussa 2024. Silloin hänen keskeisimpiä tavoitteitaan oli niin lähisuhdeväkivallan kuin yleisillä paikoilla tapahtuvan väkivallan torjunta. Se on tästä vuodesta lähtien nostettu poliisin prioriteetiksi ja poliisiyksiköiden tulostavoitteeksi.
– Tällä hetkellä huumeet ovat kaikenlaisen rikollisuuden suurin moottori. Poliisin huumetorjuntaohjelmaan on koottu, mitä poliisin toimivaltuuksilla ja osaamisella voimme tehdä – ohjelma on sekä muistutus itsellemme että viesti tärkeille sidosryhmille poliisin roolista. Tiivistä yhteistyötä tietenkin tarvitaan.
Helmikuussa julkaistun poliisin huumausainerikollisuuden torjuntaohjelman tavoitteena on vähentää järjestäytyneen huumerikollisuuden vaikutusvaltaa Suomessa. Poliisi myös panostaa huumerikosten tehokkaaseen estämiseen, paljastamiseen ja tutkimiseen sekä parantaa varhaista puuttumista huumeongelmiin.
Koskimäki painottaa asenteisiin vaikuttamista. Koko yhteiskunnan on suhtauduttava kielteisesti väkivaltaan ja huumeisiin, kannabiksesta lähtien. Asioista on puhuttava lapsille, ei pelottelumielessä, mutta riittävän realistisesti ja totuudenmukaisesti. Lapsilla ja nuorilla on monenlaista tietoa, mutta joskus se voi olla täysin väärää.
Lisäksi Koskimäelle selkeä painopiste on johtaminen niin operatiivisella tasolla kuin henkilöstöjohtaminen. Esimerkiksi Poliisihallituksen ja johdettavien poliisiyksiköiden vuorovaikutusta on parannettu monella tapaa. Tavoite on, että Suomen poliisijohto tietää, mitä maassa tapahtuu tai jos ulkomailla on tunnistettu jokin merkittävä ilmiö. Myös selkeät toimintamallit ovat hänelle tärkeitä. Esimerkiksi koulupoliisitoimintamalli tehtiin kaikkien Suomen poliisiyksiköiden kanssa Poliisihallituksen johdolla.
Poliisi vahvistaa läsnäoloaan kouluissa uuden toimintamallin avulla
Poliisi panostaa lapsiin ja nuoriin vahvistamalla koulupoliisitoimintaa koko maassa. Hallituksen erillisrahoituksella on luotu uusi yhtenäinen toimintamalli, joka yhdistää eri yksiköiden parhaat käytännöt.
Koskimäki kertoo, että kaikille kouluille on annettu yhtenäiset ohjeet poliisin kutsumisesta ja yhteistyöstä. Koulupoliisit tarjoavat valistusta sekä lähi- että etätilaisuuksissa. Erillinen some- ja verkkoryhmä toimii aktiivisesti nuorten suosimilla sosiaalisen median alustoilla. Poliisilaitokset tekevät koulukäyntejä erityisesti ongelmatilanteiden jälkeen, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ennaltaehkäisevästi. Lisäksi käytössä on joustava ad hoc -toimintamalli, jossa partio tai tutkijat jalkautuvat kouluille, kun hälytystehtäviltä on siihen aikaa. Viime vuonna koulukäyntejä tehtiin tuhansia.
Kaikkien etu on panostaa kouluihin.
– Poliisi on antanut lupauksen tulla paikalle aina, kun kyse on poliisiasiasta. Kouluja on rohkaistu ottamaan yhteyttä herkästi esimerkiksi väkivaltatilanteissa tai teräaseuhkien yhteydessä. Virka-aikaan vastataan myös tilaustehtäviin ja konsultointiin. Mallin avulla tunnistetaan koulut, joissa tarvitaan erityistä tukea, ja resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Kaikkien etu on panostaa kouluihin, Koskimäki näkee.
Koulupoliisitoimintaa ohjaa valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa jaetaan havaintoja ja hyviä käytäntöjä. Mallia kehitetään edelleen ja sen jatkorahoitusta vuoden 2028 jälkeen pidetään tärkeänä. Kouluista, oppilaista ja vanhemmilta tullut palaute on ollut myönteistä, ja poliisi näkee työn myös tärkeänä tukena opettajille.
Lisäksi nuorisorikollisuutta ehkäistään perinteisen ankkurimallin kautta. Se perustuu viranomaisten väliseen tiedonkulkuun ja kokonaisvaltaiseen tilanteen arviointiin. Tarkoituksena on tukea lasta ja perhettä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnassa on Koskimäen mukaan edelleen kehittämistarpeita, mutta tällä hetkellä se on paras malli nuorten rikosten ennaltaehkäisyyn.
Poliisin näkyvyys keskeistä katujen turvallisuudelle
Katujen turvaamisessa poliisin keskeisin keino katuvalvonta. Koskimäen mukaan valvonnalla pyritään puuttumaan huumekauppaan, järjestyshäiriöihin ja estämään ennakolta erilaisia väkivaltatilanteita, mukaan lukien omaisuusrikoksia kauppoihin. Lisäksi nuorten osalta pyritään saamaan väliintuloja. Paljon viime aikoina julkisuudesta on puhuttu alfa-PVP:n vaikutuksesta. Väkivaltatapaukset ja myös poliisin vastustamiset ovatkin lisääntyneet, koska huumausaine aiheuttaa aggressiivisuutta ja vaikeasti ennakoitavaa käytöstä.
Koskimäki muistuttaa, että se ei ole ainoa näkökulma katujen turvallisuudessa ja hän haluaa kiittää uutta aserikoslainsäädäntöä. Lakimuutoksen myötä terä- ja ampuma-aseiden kantaminen yleisellä paikalla ja ajoneuvoissa tuli kovemmin rangaistavaksi.
– Olemme jo nyt huomanneet, että myös alfa-PVP:n käyttäjät miettivät rangaistuksia. Uudistuksella on jo nyt pelotevaikutusta, mutta tehostamme sitä vielä niin, että priorisoimme yleisellä paikalla tapahtuneita ampuma- tai teräaserikoksia nopealla tutkinnalla ja toimitamme ne nopeasti syyteharkintaan. Silloin rangaistukset koetaan konkreettisesti. Vielä ei ole tietoa, kuinka paljon uudistus näkyy esimerkiksi takavarikoitujen aseiden määrissä.
Koskimäki kertoo, että jokainen poliisilaitos on määritellyt alueensa riskipaikat, joissa väkivaltarikoksia on esiintynyt. Niille alueille valvontaa kohdennetaan. Jo viime vuonna poliisin oma-aloitteisten tehtävien määrä on kasvanut merkittävästi. Kentältä on tullut viestiä, että tietyntyyppiset väkivaltarikokset vähentyvät aina, kun valvontaa kohdistetaan.
Katujengien väkivallan teot ovat yleensä keskinäisiä ja liittyvät rikolliseen kilpailuun huumausainemarkkinoista tai muihin syihin. Viime aikoina on tullut tuomioita myös tapauksista, joissa on kyse katujengien ja nuorisoporukoiden väliin sijoittuvista ryhmistä, jotka satunnaisesti ottavat kohteekseen lapsia tai nuoria ja ryöstävät tai pahoinpitelevät heitä.
– Tämä on näkynyt erityisesti Helsingissä, ja poliisi on puuttunut ilmiöön rankalla kädellä. On järkyttävää nähdä valvontakamerakuvista, kuinka innoissaan tekijät ovat väkivallan mahdollisuudesta ja kuinka armotonta väkivalta on. Lisäksi tapahtumat kuvataan itse. Sillä ikään kuin ihannoidaan väkivaltaa. Tässä on ikävänä piirteenä, että lähes kaikki tekijät ovat etnisen taustan omaavia ja itsekin nuoria.
Katujengirikollisuus kehittyy Koskimäen mukaan koko ajan. Ruotsalaisten rikollisjärjestöjen vaikutus Suomeen on suuri. Ne pyrkivät levittäytymään ja ottamaan huumemarkkinoita ja myös petosrikollisuutta haltuun.
Rikosprosessin uudistamisessa iso askel vielä ottamatta
Koskimäki näkee rikosprosessin uudistukset vielä pieniksi, vaikka ne ovat osaltaan hyviä. Esimerkiksi jos lakiehdotus sakkomenettelyn käyttöalan laajentamisesta hyväksytään, prosessi nopeutuu. Lisäksi kun sakkomenettelyn maksimirangaistusta nostetaan, saadaan joku rangaistus annettua sellaisissakin tapauksissa, joissa nykyään ei rangaistusta käytännössä seuraa.
Poliisi haluaa rikosprosessiin kaksi selvää kaistaa: yksi monimutkaisille ja laajoille asioille ja toinen nopeutettu kaista yksinkertaisille ja selväpiirteisille asioille.
– Nopeutetussa menettelyssä ei tarvitsisi käyttää kaikkia oikeusturvakeinoja. Asianosainen ei voisi itse valita prosessia, vaan lainsäätäjä olisi selkeästi sen määritellyt. Silloin kuin nopeutetun prosessin kriteerit täyttyisivät, esitutkinnasta lähtien toimittaisiin sen mukaisesti. Tämä ei heikentäisi oikeusturvaa, Koskimäki arvioi.
Koskimäen mukaan prosessin keventäminen on tärkeää. Poliisissa on laskettu, että jos jokaiseen rikosilmoitukseen käytettäisiin kaksi tuntia aikaa ja kaikki poliisit tekisivät rikostutkintatöitä, resurssit eivät siltikään riittäisi. Poliisin tietoon tulee 600 000 rikosta vuodessa ja lisäksi 10 000 rikosta tulee tullin ja 1500 rajan tietoon. Lisäksi vaikean väkivaltarikoksen tai talousrikoksen tutkinta kestää aina pitkään. Siksi olisi viisasta tehdä tarkoituksenmukaisia prosesseja.
– Olemme pyrkineet siihen, että partio hoitaa kohdatun rikosasian mahdollisimman pitkälle valmiiksi, jos ei ole uusia hälytyksiä odottamassa. Yhdellä kosketuksella voitetaan aikaa, saadaan lisää vaikuttavuutta ja vähennetään rikostutkijoiden kuormaa.
Koskimäki kertookin, että nykyään poliisin täytyy olla kentällä monitaituri. Päätehtävä on hoitaa hälytystehtävät, mutta lisäksi tehdään valvontatyötä joko suunnitellusti tai oma-aloitteisesti ja nyt siis myös rikostutkintaa. Hän muistuttaa, että kenttätyössä ollaan jatkuvasti vaaralle alttiina. Vammoja hälytystehtävissä tulee viikoittain, mutta kohtalokkaiden tilanteiden välttämisen eteen tehdään kaikki mahdollinen.
Poliisi joutuu korjaamaan mielenterveyden hoitovajetta
Ilkka Koskimäki painottaa, että katujen turvallisuudesta puhuttaessa ei voida unohtaa mielenterveyden hoitovajeita, joista osa purkautuu väkivaltaisena käyttäytymisenä. Kentältä kiirineen viestin lisäksi myös tilastot kertovat, että itsetuhoisuuteen liittyvät tehtävät ovat kasvaneet huimasti kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna -24 poliisilla oli 18 443 tällaista tehtävää ja viime vuonna kasvu jatkui.
– Usein henkirikoksen tai muun väkivallan teon taustalta löytyy hoitamaton mielenterveyden ongelma. Hoitovaje johtaa siihen, että asiat tulevat poliisin syliin. Ihmiset ei ole saaneet riittävän ajoissa apua ja joudumme paikkaamaan tätä meidän keinoin, Koskimäki kertoo.
– Tältäkin vuodelta on vakavia väkivaltatapauksia, joissa lääkäri on mielenterveyslain nojalla todennut, ettei pakkohoitopäätöstä voida tehdä. Kun henkilö on saatettu terveydenhoidon piiriin, henkilö on vapautettu saman tien. Heti perään poliisi on joutunut itse tekemään turvaamistoimen ja hakemaan henkilöä vangittavaksi, koska uhka on katsottu suureksi.
Uudet verkkoyhteisöt lietsovat väkivaltaa
Verkossa erityisesti lapset ja nuoret ovat hyvin alttiita väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle sekä väkivallan ihannoinnille.
Tulevaisuudessa nousussa ovat verkon uudet ilmiöt ja niiden näkyminen väkivallan tekoina, poliisiylijohtaja Koskimäki arvioi. Verkossa erityisesti lapset ja nuoret ovat hyvin alttiita väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle sekä väkivallan ihannoinnille. Koskimäen on helppo yhtyä pääministerin huoleen sosiaalisen median ja verkon vaikutuksesta.
– Esimerkiksi koulusurmia ihannoivia ryhmiä on näkynyt verkossa jo toistakymmentä vuotta. Nyt on tullut ”The Com” -verkostoja, joissa on tavoitteena saada äärimmäistä tuhoa aikaiseksi, viime kädessä henkirikos tai itsensä surmaaminen. Manipulointi on johdettua toimintaa ja sen tekijät voivat olla aikuisiakin. Nuorta voidaan esimerkiksi käskeä tai kiristää viiltelemään itseään kameran edessä ja videokuvaamaan teko, tai manipuloija kuvaa sen. Sitten materiaali laitetaan myyntiin ja sillä tehdään tuloa, hän kertoo.
– Väkivaltaverkostojen toimintaan on tärkeä päästä väliin, mutta keinot eivät ole helppoja. On hämmästyttävää, kuinka nopeasti ilmiö kehittyi ja rantautui Suomeen. Seuraamme tilannetta tarkkaan. Suomi on mukana Europolin ohjelmassa ja yksittäisissä rikosasioissa tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja manipuloijia pyritään tunnistamaan. Tietoisuutta ilmiöstä pitäisi lisätä, esimerkiksi vanhemmilla ei ole siitä riittävästi tietoa.
Lisäksi tulevaisuuden haasteena Koskimäki nostaa esille tekoälyn merkityksen. Tekoäly tehostaa esimerkiksi verkossa tapahtuvia huijauksia, mutta myös poliisi käyttää uutta teknologiaa ja tekoälyä hyväksi. Toiminnalla haetaan tehoja esimerkiksi rutiineihin, mutta samalla kunnioitetaan tietosuoja- ja tietoturvasäännöksiä. Tekoälyratkaisuissa hyödynnetään myös Europolin tarjoamia välineitä.
Riikka Kostiainen
Kuva: Paula Tavasti