Kouluterveyskysely 2023: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän kokemukset

Kiusaamisella tarkoitetaan Kouluterveyskyselyssä sitä, että toinen oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee epämiellyttäviä asioita jollekin oppilaalle, tai kun oppilasta kiusoitellaan toistuvasti tavalla, josta hän ei pidä. Kahden suunnilleen saman vahvuisen oppilaan riiteleminen ei ole kiusaamista.

Kiusaaminen on ryhmäilmiö. Kouluterveyskyselyn mukaan lukukauden aikana kiusaamistilanteissa on ollut kiusattuna tai osallistunut kiusaamiseen 43 % 4. ja 5. luokkalaisista sekä 34 % 8. ja 9. luokkalaisista, 11 % lukiolaisista ja 18 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista.

Vähintään viikoittain tapahtuvaa kiusaamista oli vuonna 2023 kokenut viime vuosia useampi kaikilla kouluasteilla. Kiusaamista oli kokenut vähintään viikoittain hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %), lukiolaisista 2 % ja ammattiin opiskelevista 4 %. Ulkomaalaistaustaisista sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista muita suurempi osuus oli kokenut kiusaamista vähintään viikoittain.

Kuvio 1. Koulukiusaamista vähintään kerran viikossa kokeneiden lasten ja nuorten osuus virallisen sukupuolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2006–2023, %.

Muiden kiusaamiseen kertoo osallistuneensa vähintään kerran viikossa 2–4 % perusopetuksen 4. ja 5. luokan pojista ja tytöistä, 6 % perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista ja 2 % tytöistä sekä 1–4 % toisen asteen opiskelijoista.

Fyysinen uhka

Kouluterveyskyselyssä fyysisellä uhalla tarkoitetaan varastamista tai varastamisen yritystä käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, uhkaamista vahingoittaa fyysisesti tai fyysistä kimppuun käymistä. Pojat kokivat kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin. Perusopetuksen 8.–9. luokkalaisista pojista 21 % ja 4.–5. luokkalaisista pojista 19 % oli kokenut fyysistä uhkaa. Samanikäisistä tytöistä fyysistä uhkaa oli kokenut 12–15 %.

Kuvio 2. Fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneiden lasten ja nuorten osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2006–2023, %.

Myös koulukiusaamiseen voi liittyä fyysistä väkivaltaa. Niiltä 8. ja 9. luokkalaisista, jotka kertoivat tulleensa kiusatuksi tai kiusanneensa muita lukukauden aikana, kysyttiin, miten kiusaaminen on tapahtunut. Yleisintä kiusaamistilanteissa oli ollut nimittely ja naurunalaiseksi tekeminen (21 %). Tilanteissa, joihin oli liittynyt lyömistä, potkimista tai tönimistä, oli ollut vuonna 2023 pojista 10 % (7 % vuonna 2021) ja tytöistä 4 % (3 % vuonna 2021). 8. ja 9. luokkalaisista 5 % oli ollut tilanteissa, joihin oli liittynyt rahan tai tavaran viemistä tai tavaroiden rikkomista. Pojista 6 % ja tytöistä 3 % oli ollut tilanteissa, joihin oli liittynyt uhkailemista tai pakottamista tekemään asioita vastentahtoisesti.

Aikuisten taholta koettu kiusaaminen ja väkivalta

Kysyttäessä, onko joku opettajista tai muista koulun aikuisista kiusannut oppilasta koulussa lukuvuoden aikana, korostettiin, ettei kiusaamista ole esimerkiksi puuttuminen oppilaan omaan häiritsevään käyttäytymiseen tai tehtävien tekemättä jättämiseen. Koulun aikuisen taholta kiusaamista oli kokenut perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista 11 % ja 8. ja 9. luokkalaisista 17 %.

Vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta koettu henkinen väkivalta tarkoittaa sitä, että vanhempi on esimerkiksi kieltäytynyt pitkään puhumasta lapselle, loukannut lasta sanallisesti, nöyryyttänyt tai nolannut, uhannut hylätä tai jättää hänet yksin, heittänyt, lyönyt tai potkinut esineitä, lukinnut lapsen johonkin tai uhannut väkivallalla. Vuoden aikana 4. ja 5. luokkalaisista pojista 26 % ja tytöistä 30 % sekä 8. ja 9. luokkien tytöistä 42 % ja pojista 17 % oli kokenut henkistä väkivaltaa.

Vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta koettu fyysinen väkivalta tarkoittaa, että vanhempi on tarttunut lapseen niin, että häneen sattuu, töninyt tai ravistellut, tukistanut, läimäyttänyt, lyönyt nyrkillä tai esineellä, potkaissut tai satuttanut muuten fyysisesti. Vuoden aikana 4. ja 5. luokkalaisista pojista 18 % ja tytöistä 14 % sekä 8. ja 9. luokkien tytöistä 16 % ja pojista 9 %. 8. ja 9. luokkalaisista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 22–24 % sekä ulkomailla syntyneistä pojista 28 % ja tytöistä 23 % oli kokenut fyysistä väkivaltaa vanhempiensa taholta. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 8. ja 9. luokkalaisista 35 % oli kokenut fyysisistä väkivaltaa vanhempiensa taholta tai sijoituspaikassaan.

Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta

Perusopetuksen 4. ja 5. luokan tytöt (13 %) kokivat poikia (9 %) yleisemmin seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45–49 %) 8. ja 9. luokkalaisista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijatytöistä ja 8–12 % samanikäisistä pojista. Näissä ikäryhmissä seksuaalisesta häirinnästä kyselyssä kertoneiden tyttöjen osuus on kasvanut vuodesta 2019, jolloin häirintää oli kokenut noin joka kolmas ja sen jälkeen toteutetuissa kyselyissä lähes puolet tytöistä.

Kuvio 3. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua kokeneiden nuorten osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan, 2019, 2021 ja 2023, %.

Vuonna 2023 seksuaalista häirintää 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä koki puhelimen tai Internetin välityksellä 38 % ja pojista 9 %, julkisessa tilassa 22 % tytöistä ja 5 % pojista. Koulussa seksuaalista häirintää koki 6 % sekä tytöistä että pojista. Suurimmissa kaupungeissa seksuaalista häirintää julkisissa tiloissa kokeneiden 8.–9. luokkalaisten tyttöjen osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Ulkomaalaistaustaisista pojista suurempi osuus on kokenut seksuaalista häirintää kuin suomalaistaustaisista pojista. Tyttöjen kohdalla erot syntyperän mukaan ovat pienempiä. Seksuaalista häirintää koki 45–48 % sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 8. ja 9. luokan oppilaista ja 54 % kodin ulkopuolelle sijoitetuista.

Myös kokemukset seksuaaliväkivallasta ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Seksuaaliväkivaltaa oli kokenut 12–17 % 8. ja 9. luokkalaisista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijatytöistä ja 3–6 % samanikäisistä pojista. Lisäksi perusopetuksen 4. ja 5. luokan tytöistä ja pojista 3–4 %:lla on kokemuksia seksuaalisesta koskettelusta tai painostamisesta koskettamaan.

Turvallista kasvuympäristöä rakennetaan joka päivä

Vaikka lasten ja nuorten kokeman kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi on tehty paljon työtä, osa heistä ei ole suojassa näiltä haitallisilta kokemuksilta. Kouluterveyskyselyn mukaan erityisen yleisiä olivat tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä sekä vanhempien taholta koettu henkinen väkivalta.

Lapsena ja nuorena koettu väkivalta, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ovat haitallisia senhetkisessä elämäntilanteessa ja ennakoivat myös myöhempää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista pahoinvointia.

Lapsena ja nuorena koettu väkivalta, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ovat haitallisia senhetkisessä elämäntilanteessa ja ennakoivat myös myöhempää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista pahoinvointia. Koulukiusatuilla sekä muita kiusanneilla, väkivaltaisesti toimivilla ja väkivallan kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla on myös alhaisempi osallisuuden kokemus verrattuna muihin lapsiin ja nuoriin.

Luottamusta avun saamiseen arjessa lähellä olevilta aikuisilta on tärkeää vahvistaa. Noin puolet 8. ja 9. luokkalaisista sekä toisen asteen opiskelijoista kokee, että heidän koulussaan on joku aikuinen, jonka kanssa he voisivat tarvittaessa puhua mieltään painavista asioista. Yli puolet 4. ja 5. luokkalaisista kokee, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn vastanneista tytöistä noin 30 % ja pojista yli puolet kokee keskusteluyhteyden vanhempiensa kanssa hyväksi. Aikuisilla riittää siis vielä tekemistä osoittaakseen lapsille ja nuorille, että näkymättömiin jääneistä huolista voi ja pitää kertoa aikuisille ja että apua on saatavilla. Samalla kun kehitetään ja hyödynnetään kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttumisen hyviä käytäntöjä, on tärkeää keskittyä kohtaamiseen ja kuuntelemiseen.

Jenni Helenius

Kirjoittaja työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kehittämispäällikkönä Kouluterveyskyselyn tutkimusryhmässä.

 

Lähteet ja kirjallisuutta:
Helenius J. & Kivimäki, H. 2023. Lasten ja nuorten kokema väkivalta: tuloksia Kouluterveyskyselystä. Teoksessa Korpilahti U., Malja, M., Jääskeläinen, P. & Murdoch, T. (toim.). Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma. Väliarviointi 2020–alkuvuosi 2023. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:17, 28–37.

Hietamäki J, Lindgren M, Therman S, Laajasalo T (2023). Lapsuuskokemuksia-kyselylomake (ACE-THL) haitallisten lapsuudenkokemusten tutkimukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Isola, A-M., Tulensalo, H., & Laitinen K. 2019. Osallisuus edistää turvallisuutta ja ehkäisee väkivaltaa. Teoksessa H. Kettunen, E. Nuotio, S. Jokela, V.M. Nummi & P. Lillsunde (toim.) Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025. Julkaisuja 2019:27. Sosiaali- ja terveysministeriö, 112–121.

Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. Tilastoraportti 48/2023, 21.9.2023. THL.

Niemi M., Eriksson P. 2023. Sijoitettuna asuvien peruskouluikäisten kokemuksia terveydestä, päihteistä, väkivallasta ja palveluista. Tutkimuksesta tiiviisti 53/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023.

Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023. Tilastoraportti 51/2023, 21.9.2023. THL.

Virrankari, L., Leemann, L., & Kivimäki, H. 2020. Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Virrankari, L., Leemann, L., & Kivimäki, H. 2021. Osallisuuden kokemus ja vanhempien henkinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 38/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Virrankari, L., Leemann, L., & Kivimäki, H. 2021. Osallisuuden kokemus ja vanhempien fyysinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
 

Kuva: Pixabay

Haaste 1/2024