Nuorten ryöstörikosten teonpiirteissä on havaittavissa muutoksia
Nuorten väkivaltarikollisuus on ollut paljon esillä viime vuosina, sillä varsinkin alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 jälkeen. Ryöstörikokset ovat usein mukana väkivaltarikollisuutta koskevissa tarkasteluissa, sillä ryöstö on anastus, jossa tekoon liittyy aina väkivaltaa tai sen uhkaa. Ryöstörikokset ovat suhteellisen harvinaisia rikoksia, mutta ne korostuvat juuri nuoruudessa, sillä esimerkiksi vuonna 2023 yli puolet kaikista ryöstörikosepäilyistä koski alle 21-vuotiaita.
Poliisin tuoreessa selvityksessä havaittiin, että kuten muidenkin väkivaltarikosten kohdalla, myös ryöstörikosten osalta rikosepäilyjen määrä on kasvanut eniten alaikäisillä, ja varsinkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä (kuvio). Ryöstörikoksiin liittyvistä rikosnimikkeistä prosentuaalisesti eniten kasvua oli ryöstön yrityksiä koskevien epäilyjen määrässä, ja absoluuttisesti eniten olivat lisääntyneet perusmuotoiset ryöstöt, kun lukuja verrattiin edellisvuoteen.
Kuvio 1. Ryöstörikosepäilyjen määrä ikäryhmittäin vuosina 2015–2023 (4.1.2024 tilanne, vuoden 2023 luvut voivat vielä muuttua). Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Polstat.
Ryöstöt tapahtuvat entistä useammin kaduilla
Muutoksia teoissa havaittiin varsinkin tapahtumapaikan ja ryöstettävän omaisuuden osalta. Lisäksi viime vuosina on ilmennyt uusia tekoihin liittyviä piirteitä.
Selvityksessä tarkasteltiin ryöstörikosten teonpiirteitä kartoittaen sitä, miten nuorten ryöstörikokset ovat muuttuneet, kun vuoden 2015 ryöstöjä koskevia rikosilmoituksia verrattiin vuosien 2022–2023 ilmoituksiin. Muutoksia teoissa havaittiin varsinkin tapahtumapaikan ja ryöstettävän omaisuuden osalta. Lisäksi viime vuosina on ilmennyt uusia tekoihin liittyviä piirteitä.
Analyysin perusteella nuorten ryöstörikokset ovat viime vuosina tapahtuneet useimmiten sellaisissa paikoissa, joissa valvonta on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Ryöstöjä on tapahtunut entistä useammin kaduilla, linja-autopysäkeillä ja asuinalueiden läheisillä metsäalueilla, ja uhrilta on tilanteessa viety useimmiten puhelin, lompakko tai muuta vastaavaa mukana ollutta omaisuutta. Myös merkkivaatteiden ja niiden kopioversioiden ryöstäminen on yleistynyt. Vielä vuonna 2015 ryöstöjä tapahtui usein kaupoissa ja ne kohdistuivat tyypillisesti kauppojen kassalippaisiin.
Selvityksessä havaittiin myös sellaisia teonpiirteitä, joita ei esiintynyt vielä ollenkaan vuoden 2015 rikosilmoituksissa. Tällaisia olivat esimerkiksi uhriin kohdistettu nöyryytysväkivalta, ryöstöihin liittyvän väkivallan ja mahdollisen nöyryyttämisen kuvaaminen sekä sellaiset ryöstörikokset, jotka liittyivät nuuskan tai sähkötupakan usein ennalta sovittuihin myyntitilanteisiin. Myös koulussa tapahtuneiden ryöstöjä on ilmennyt vasta viime vuosina.
Teonpiirteiden tarkempi tarkastelu osoitti myös, että väkivaltaa – joka on useimmiten potkimista ja lyömistä – käytetään suurimmassa osassa ryöstöjä. Usein tekijällä on tilanteessa mukanaan teräase, mutta sitä käytetään uhrin fyysiseen vahingoittamiseen vain pienessä osassa tapauksia. Väkivallan käytön tai esimerkiksi teräaseen mukana olemisen suhteellinen osuus ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 2015. On kuitenkin huomionarvoista, että tällaisten tekojen absoluuttinen määrä on kasvanut huomattavasti.
Ryöstöistä epäillyt nuoret ovat usein rikosaktiivisia
Ryöstörikoksista epäillyt nuoret ovat selvityksen perusteella nuoruutensa aikana rikosaktiivisia, sillä yli 90 prosenttia ryöstörikoksista epäillyistä nuorista on ollut epäiltynä useammassa kuin yhdessä rikoksessa alle 21-vuotiaana. Tarkastelun perusteella ryöstörikoksista epäillyt nuoret ovat usein epäiltyinä myös muissa kuin ryöstörikoksissa.
Nuorten ryöstörikollisuus on lisääntynyt sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä. Ryöstörikollisuuden lisääntyminen ei näytä liittyvän mihinkään tiettyyn alueeseen, vaan varsinkin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna (2015–2023) kasvua on ollut lähes kaikkien poliisilaitosten alueilla.
Nuorten tekemät ryöstörikokset, kuten muukin väkivalta, kohdistuu useimmiten toisiin nuoriin. Selvityksen mukaan nuorten ryöstörikoksissa sekä epäillyt että uhrit ovat viime vuosina olleet nuorempia kuin vielä vuonna 2015. He myös tuntevat toisensa useammin, ja selvityksen perusteella nuoret ryöstävätkin useammin esimerkiksi saman koulun oppilaita tai muita tuttaviaan. Tästä huolimatta suurimmassa osassa tekoja rikoksentekijä on uhrille ennalta tuntematon henkilö.
Poliisin selvitys lisää tietoa siitä, millaisia teonpiirteitä liittyy juuri nuorten ryöstörikollisuuteen, ja tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi toiminnan suuntaamiseksi. Selvityksessä ei ollut mahdollista tehdä yksilötason analyysia tilastoidun ryöstörikollisuuden kasvuun liittyvistä taustatekijöistä esimerkiksi perhetekijöiden tai vertaisverkostojen osalta. Näin ollen olisi tärkeää saada tietoa myös siitä, mitkä yksilö- tai yhteiskunnallisen tason muutokset voisivat selittää juuri nuorten ryöstörikollisuuden kasvua viime vuosina.
Laura Heiskanen
Kirjoittaja työskentelee tutkijana keskusrikospoliisissa.
Heiskanen, Laura. 2024. Nuorten ryöstörikosten piirteet – Poliisin tietoon tullut ryöstörikollisuus vuosina 2015–2023. Helsinki: Keskusrikospoliisi, Tiedusteluosasto.
Kuva: Julia Kauppinen
