Haku

Huumausainerikosten määrä kasvoi Suomessa voimakkaasti 1990‑luvulla ja jatkoi kasvuaan 2000‑ ja 2010‑luvuilla. Kasvu jatkui tasaisena vuoteen 2020 asti, jolloin saavutettiin huipputaso. Tämän jälkeen rikosten määrä laski, mutta on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä.

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan selvästi. Raiskauksia tuli viranomaisten tietoon 2 162 rikosta vuonna 2024 ja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia puolestaan 3545 tapausta. Ilmoitetuista raiskauksista merkittävä osa saadaan selvitettyä, mutta selvitysaste on edelleen matalampi kuin monissa muissa väkivaltarikoksissa.

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi Suomessa 1990‑luvulle asti, minkä jälkeen kokonaismäärä on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Laskua selittävät muun muassa omaisuuden parempi suojaus, teknologinen kehitys sekä kulutustottumusten muutokset. Viime vuosien kehitys ei kuitenkaan ole ollut täysin tasainen. Tilastot osoittavat, että rikosten määrä pysyi 2000‑luvun puolivälissä vielä korkealla tasolla, noin 240 000–260 000 rikosta vuodessa.

Rikollisuustilannetta Suomessa tarkastellaan pääosin poliisin tilastojen perusteella. Voidaan puhua kokonaisrikollisuudesta ja piilorikollisuudesta. Kokonaisrikollisuudesta voidaan arvioida laskemalla yhteen tilastoidun rikollisuuden ja oletetun piilorikollisuuden määrä. Piilorikollisuuden määrää kartoitetaan uhri- ja väestötutkimuksissa. Rikollisuuden taso vaihtelee eri aikoina yhteiskunnallisten muutosten ja olosuhteiden vaikutuksesta.

28.5.2026 | Vankimäärän ennustamiseen on kehitetty malli 28.5.2026 17.16 Suomen vankilat ovat täynnä, koska vankimäärä on kasvanut vauhdilla muutaman viime vuoden ajan. Tulevien vuosien vankimäärän ennustaminen on yksi tapa varautua tulevaisuuteen. Rikosseura...

Työpaikkaväkivalta voi ilmetä fyysisenä väkivaltana, väkivallan uhkana, kiusaamisena tai ahdisteluna.

Liikennerikokset muodostavat määrällisesti yhden merkittävimmistä rikoslajeista Suomessa. Niiden osuus on lähes neljännes kaikista rikoksista, ja kun mukaan lasketaan liikennerikkomukset, ne muodostavat jopa yli puolet poliisin tietoon tulevista rikoksista ja rikkomuksista.

Väkivalta aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja yhteiskunnalle ja yksilöille. Väkivallan ehkäisy ja vähentäminen vaativat laajaa yhteistyötä.

Asukkaille suunnattu turvallisuuskysely täydentää muuta paikallista turvallisuustyötä.

Lapset ja nuoret kokevat esimerkiksi koulukiusaamista, seksuaalista häirintää tai väkivaltaa, kuritusväkivaltaa ja seurusteluväkivaltaa.

Lasta lyömätön Satakunta Lasta lyömätön Satakunta -hankkeessa pyrittiin vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoituksena oli saada alueen viranomaiset verkostoitumaan keskenään sekä opettaa heitä tunnistamaan väkivallan merkkej...

11.6.2026 | Rikoksentorjunnan uutiskirje 3/2026 Julkaisuajankohta 11.6.2026 11.50 Tyyppi: Uutinen Nuorten kansalaispaneeli tuotti hyviä ehdotuksia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn Nuorten kansalaispaneeli korostaa, että nuorisorikollisuutta ehkäistään tehokkaim...

Lancashiren muovilasit Lancashiressa Isossa-Britanniassa muovista valmistettujen juomalasien käyttö on vähentänyt ravintolaväkivallasta aiheutuvia vammoja. Tausta Englannissa ja Walesissa kaikista väkivaltatapauksista neljässä prosentissa aseena o...

Suomessa henkirikoksen uhrina kuolee nykyisin yleensä noin 70–90 ihmistä vuodessa. Viimeisimpien tietojen mukaan määrä oli vuonna 2023 poikkeuksellisen matala, noin 60 tapausta, ja vuonna 2024 se nousi jälleen noin 90 tapaukseen. Vuonna 2025 taso oli noin 80 tapausta.

Kyberrikollisuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kyberrikollisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikoksia tehdään usein verkostomaisesti ja kansainvälisesti, ja digitaaliset ympäristöt mahdollistavat rikosten toteuttamisen laajassa mittakaavassa. Muutos ei koske pelkästään rikosten määrää, vaan myös niiden luonnetta. Kokonaisrikollisuustilastojen valossa haittaohjel...

Rangaistusten ankaruus ja sisältö vaihtelevat tehdyn rikoksen ja sen aiheuttamien haittojen mukaan. Suomessa rangaistusten vaikutuksia rikollisuuteen tutkitaan ja rangaistusmuotoja kehitetään tutkimustiedon varassa.

11.2.2026 | Tilastokeskuksen suunnittelemat säästötoimet uhkaavat lakkauttaa keskeiset rikos- ja rangaistustilastot. Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan lyhytnäköinen ratkaisu heikentäisi oikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä, sisäistä turvallisuutta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Kriminaalipolitiikkaa ja rikollisuuden ehkäisyä käsittelevän Haaste-lehden 3/25 teemana on rikoksen uhri. Artikkelit käsittelevät uhrin määrittelyä, rikosprosessin kehittämistä ja lakiuudistuksia.

Kriminaalipolitiikan ja rikollisuuden ehkäisyn lehden teemanumero 1/2026 käsittelee julkisen tilan turvallisuutta. Artikkelien aiheena on turvattomuuskokemukset ja erilaiset toimintamallit, joilla katujen turvallisuutta voidaan parantaa ja nuorisorikollisuutta ehkäistä.

Haaste-lehti käsittelee rikosten ennaltaehkäisyä ja kriminaalipolitiikka. Teemanumerossa 4/21 käsitellään mm. verkostoyhteistyötä, kolmannen sektorin roolia, paikallista turvallisuustyötä, ennakoivaa poliisitoimintaa, yksityistä turvallisuusalaa ja maaseutukriminologiaa.