Poliisin katujengitilannekuva edistää katujengirikollisuuden torjuntaa
Suomessa on viime vuosina tehty havaintoja paikallisista rikollisverkostoista, joista poliisi käyttää nimitystä katujengi. Katujengeille leimallisia piirteitä ovat muun muassa verkostomainen rakenne, tietynlainen rikollinen toiminta, verraten nuori ikärakenne sekä vaikutuksen painottuminen johonkin tiettyyn kaupunginosaan.
Poliisi on tiivistänyt valtakunnallista yhteistyötä katujengien torjunnassa ja yhtenäistänyt katujengien määrittelyä, tunnistamismenettelyä, tutkintajärjestelyjä ja tiedonjakoa poliisiyksiköiden välillä. Keskeisessä roolissa on analysoitu tilannekuva, joka osaltaan on edistänyt keskeisten toimijoiden tunnistamista sekä toiminnan suuntaamista haitallisimpiin kohteisiin. Tilannekuvan avulla voidaan myös arvioida katujengitilanteen kehitystä sekä poliisin toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Tässä kirjoituksessa tarkastelun kohteena on poliisin käyttämä katujengin määritelmä, tunnistettujen jengien piirteet sekä jengien rikollinen toiminta. Tietojen perustana on poliisin valtakunnallinen katujengitilannekuva.
Mitä katujengit ovat?
Katujengille ei ole olemassa yksiselitteistä tai laajasti vakiintunutta määritelmää, ja Suomessakin termillä on eri yhteyksissä viitattu luonteeltaan erilaisiin rikosilmiöihin. Julkisissa puheenvuoroissa esimerkiksi nuorten välinen katuväkivalta ja katujengeiksi kutsutut paikalliset rikollisverkostot voivat sekoittua toisiinsa, vaikka kyse on sekä taustatekijöiltään että vakavuudeltaan erilaisista rikollisuuden muodoista.
Poliisitoiminnan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista erotella toisistaan nuorisorikollisuus, katujengit ja edelleen järjestäytynyt rikollisuus, sillä nuorisorikollisuuden ja ammattimaisen rikollisuuden torjunta edellyttävät erilaisia toimenpiteitä. Mainittujen ilmiöiden välinen eronteko ei kuitenkaan aina ole yksiselitteinen tai selvärajainen, ja niiden välillä on myös yhtymäkohtia.
Kuviossa 1 on esitetty jatkumo, jossa nuorisorikollisuus, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus nähdään osin päällekkäisinä ilmiöinä, jotka ovat yhteydessä henkilöiden ikään. Rikosaktiiviset nuoret voivat tietyissä olosuhteissa muodostaa jengejä tai verkostoitua olemassa oleviin jengeihin, mikä osaltaan muodostaa yhtymäkohdan nuoriso- ja jengirikollisuuden välille. Katujengeihin kuuluvat henkilöt ovat puolestaan tyypillisesti nuorempia kuin niin sanotussa perinteisessä järjestäytyneessä rikollisuudessa.
Nuorten rikollisuuteen liittyy olennaisesti rikosten tekeminen ryhmässä. Tällaiset yhteenliittymät ovat kuitenkin yleensä lyhytkestoisia ja rakenteeltaan löyhiä, eikä rikollinen toiminta tyypillisesti ole suunnitelmallista, tavoitteellista ja toistuvaa. Katujengeillä sen sijaan on verraten pysyvä rakenne ja niiden rikollinen toiminta on ainakin jossain määrin tavoitteellisesta ja suunnitelmallista. Tätä ilmentää esimerkiksi ryhmien harjoittama huumausainerikollisuus.
Katujengeillä on sekä yhtymäkohtia että eroavaisuuksia myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Forss (2023) on tuoreessa tutkimuksessaan tarkastellut katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden yhteyttä lainopillisesta näkökulmasta. Tutkimuksen keskeinen havainto on se, että katujengit muodostavat jatkumon, ja ainakin osaa katujengeistä voidaan arvioida Suomen rikoslain tarkoittamina järjestäytyneinä rikollisryhminä. Kahdessa ei-lainvoimaisessa käräjäoikeuden ratkaisussa onkin katsottu, että katujengi on täyttänyt järjestäytyneen rikollisryhmän tunnusmerkistön.
Poliisin tunnistamat katujengit
Poliisi on laatinut katujengejä koskevan määritelmän, jonka mukaan katujengi on useasta henkilöstä muodostuva pysyväisluonteinen ryhmä, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen (tarkemmin ks. Poliisi 2023). Määritelmä on keskeisiltä osin yhdenmukainen sekä akateemisessa tutkimuksessa käytetyn Eurogang-määritelmän että rikoslain järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän kanssa.
Määritelmän lisäksi on tunnistettu katujengeihin liittyviä kuvailevia piirteitä, joita ovat verkostomaisuus, nuori ikärakenne, huumausaine- ja väkivaltarikollisuus, yhteys kaupunginosaan sekä sosiaalisen median ja populaarikulttuurin tai "brändin" merkitys. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella esimerkiksi symbolinen väkivalta, kuten oman ryhmän kunnian puolustaminen, on keskeinen katujengeihin liittyvä elementti, joka osaltaan erottaa katujengejä muusta järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Syksyn 2023 tilannekuvan mukaan poliisi on tunnistanut 10 Suomessa toimivaa katujengiä. Näihin ryhmiin tai verkostoihin on yhdistetty kaikkiaan noin 260 henkilöä, joista noin puolet on poliisin arvion mukaan keskeisiä henkilöitä tai jäseniä ja puolet muita ryhmiin liittyviä henkilöitä, kuten rikoskumppaneita tai myötävaikuttajia. Ryhmissä korostuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Huomionarvoista on, että katujengeihin liittyvät henkilöt ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita miehiä, mikä edelleen korostaa erontekoa nuorisorikollisuuteen. Ryhmien vaikutuspiirissä arvioidaan kuitenkin olevan myös alaikäisiä henkilöitä, ja alaikäisiin kohdistuukin erityinen rekrytoinnin ja vaikuttamisen riski.
Tunnistettujen katujengien vaikutusalueet painottuvat pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja osin Turun seudulle, usein joillekin tietyille asuinalueille. Näille alueille on leimallista sosioekonominen huono-osaisuus sekä verraten korkea ulkomaalaistaustaisen väestön osuus. Havainto viittaakin siihen, että myös Suomessa jengitoiminnalla on yhteys huono-osaisuuden kasautumiseen alueellisesti.
Katujengien rikollisuus
Katujengien luonnetta ja toimintatapoja voidaan kuvata niiden harjoittaman rikollisen toiminnan kautta. Rikollisuuden liittyminen jengitoimintaan ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä, sillä rikoksia voidaan tehdä paitsi yksin tai ryhmässä, myös erilaisissa vaihtelevissa kokoonpanoissa.
Määrällisesti tarkasteltuna yleisimpiä katujengeihin liittyviä rikoslajeja ovat liikennerikokset, huumausainerikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, jotka ovat viime vuosina muodostaneet hieman yli puolet katujengeihin liittyvistä rikoksista. Rikosepäilyjen jakauma on keskeisiltä osiltaan sama kuin järjestäytyneessä rikollisuudessa yleensä, ja katujengeihin liittyvässä rikollisuudessa voidaankin havaita yhtäläisyyksiä perinteisempään järjestäytyneeseen rikollisuuteen (ks. Jukarainen, Juutinen & Laitinen 2023, 21).
Rikollisuuden haitallisuutta arvioitaessa keskeisiä ovat verraten harvinaiset, mutta merkitykseltään suuret rikokset, kuten vakavat väkivalta- ja huumausainerikokset. Vuoden 2023 aikana paljastettiinkin useita katujengeihin liittyviä huumausainekokonaisuuksia. Tutkittavana on ollut myös useita kymmeniä vakavia väkivaltarikoksia henkirikoksen yrityksistä törkeisiin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin. Osa rikoksista on ollut ryhmien välisiä, ja jengeihin kuuluvilta henkilöiltä on takavarikoitu niin terä- kuin ampuma-aseita. Nämä seikat osoittavat, että ryhmien välisisiin vastakkainasetteluihin liittyy riski nopeasti kiihtyvästä väkivallan kierteestä.
Lainvalvontaviranomaisten kirjaamien rikosilmoitusten perusteella voidaan todeta, että katujengeihin liittyvien rikosten määrä ei muutaman viime vuoden aikana ole muuttunut olennaisesti. Poliisin tunnistamien ryhmien ja henkilöiden määrä on kasvanut, mutta rikosilmoitusten perusteella ryhmien rikollisen toiminnan laajuudessa tai vakavuudessa ei havaita selvää muutosta.
Poliisin arvion mukaan rikollisuuteen ovat todennäköisesti vaikuttaneet oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset toimenpiteet.
Poliisin arvion mukaan rikollisuuteen ovat todennäköisesti vaikuttaneet oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset toimenpiteet, joilla on onnistuttu selvittämään ja paljastamaan vakavia rikoksia, saattamaan tekijöitä rikosvastuuseen sekä ehkäisemään ryhmien välisiä väkivallan kierteitä jo varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2023 Helsingin poliisilaitokselle perustettiin katujengirikollisuuden tutkintaryhmä, joka toimii koko pääkaupunkiseudulla, sekä ennalta estävään toimintoon sijoittuva ryhmä, jonka tehtävänä on ennaltaehkäistä katujengien muodostumista ja purkaa jo syntyneitä jengejä.
Lopuksi
Vakiintuneen käsityksen mukaan katujengirikollisuus sijoittuu vakavuudeltaan ja ominaispiirteiltään nuorisorikollisuuden ja perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden välimaastoon. Eronteko ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja katujengit voidaan tietyin edellytyksin ymmärtää myös järjestäytyneenä rikollisuutena. Tämä ilmenee myös poliisin määritelmässä ja tunnistetuissa katujengeissä.
Yhtenäiset määritelmät ja menettelytavat edesauttavat katujengien tunnistamista ja mahdollistavat toiminnan tehokkaan ja tuloksellisen suuntaamisen analysoidun tilannekuvan perusteella. Voidaankin arvioida, että poliisin aktiivisilla toimilla on todennäköisesti ollut vaikutusta katujengitilanteeseen ja jengien rikollisen toiminnan edellytyksiin.
Petri Danielsson
Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Keskusrikospoliisin strategisen analyysin toiminnossa.
Lähteet:
Forss, Marko (2023) Katujengi rikosoikeudellisesti määriteltynä järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Edilex, 2023/26.
Jukarainen, Pirjo, Juutinen, Marko ja Laitinen, Kari (2023) Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa: katsaus järjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin ja markkinoihin. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 32. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu.
Poliisi (2023) Perustietoa katujengeistä ja niihin liittyvästä rikollisuudesta.
Kuva: Riikka Kostiainen
