Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia vuonna 2023
Kansallinen rikosuhritutkimus (KRT) on 15–74-vuotiaiden rikosuhrikokemuksia ja rikollisuuden pelkoa mittaava kyselypohjainen tutkimus, jota käytetään rikollisuustilanteen seurannassa viranomaistilastojen rinnalla. Se on toteutettu yhdenmukaisin menetelmin vuosina 2012–2021 ja 2023. Vuotta 2023 koskeva tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa verkko- ja postikyselynä, johon kerättiin vastauksia 1.1.–31.3.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 7610 henkilöä (vastausprosentti 43,5).
Rikollisuustilanteen kokonaiskuvan kannalta sekä viranomaistilastoilla että kyselyperustaisilla kokonaisrikollisuustutkimuksilla on oma roolinsa.
Rikollisuustilanteen kokonaiskuvan kannalta sekä viranomaistilastoilla että kyselyperustaisilla kokonaisrikollisuustutkimuksilla on oma roolinsa. Ensiksi mainittu tuottaa luotettavampaa tietoa vakavasta rikollisuudesta, kun taas kyselytutkimuksilla voidaan selvittää sellaisten rikosten yleisyyttä, jotka jäävät todennäköisemmin virallistilastojen ulkopuolelle. Lisäksi kyselyperustaisen rikosuhritutkimuksen perusteella rikosilmiöiden trendejä voidaan mitata riippumatta viranomaisten toiminnasta. Esimerkiksi tiettyyn rikostyyppiin liittyvän kontrollin lisääminen, lakimuutokset, muutokset rikosten tilastoinnissa tai ilmoitusalttiuden nousu voivat muuttaa virallistilastojen antamaa kuvaa rikollisuudesta, vaikka rikoksen esiintyvyyden suhteen muutosta ei olisi tapahtunut.
Kansallisen rikosuhritutkimuksen kyselylomake sisältää eri rikoslajeihin liittyviä kysymyspattereita, joissa vastaajilta kysytään, ovatko he joutuneet kyseisten rikosten uhreiksi edellisen 12 kuukauden aikana. Väkivallan uhrikokemuksiin liittyvissä osioissa kysytään myös tietoa tekijästä. Nämä osuudet on toteutettu yhdenmukaisesti vuodesta 2012 asti, lukuun ottamatta verkkorikollisuutta, joka lisättiin lomakkeeseen ensimmäistä kertaa vuonna 2018.
Väkivaltaa kokeneiden osuus pysynyt vakaana
Väkivallan uhrikokemuksia kartoittava osuus sisältää 12 vakavuudeltaan eritasoista tekotyyppiä. Eri tekomuotojen esiintyvyys on pysynyt suhteellisen vakaana vuosina 2013–2023, vaikka vuositasolla tarkasteltuna uhrikokemuksissa on hieman vaihtelua. Vakavan väkivallan osalta uhrikokemukset laskivat viimeisimmässä tutkimuksessa vuoteen 2021 verrattuna, mutta taso oli kymmenen vuoden tarkastelussa tyypillinen. Läimäisystä ilmoitti 3,4 ja lyönnistä 2,2 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 osuudet olivat muutamia promilleja suuremmat.
Vuonna 2023 vamman aiheuttaneen fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneita naisia oli hieman yli viisi prosenttia ja miehiä noin kaksi prosenttia. Vamman aiheuttaneen fyysisen väkivallan esiintyvyydessä ei näyttäisi tapahtuneen merkittäviä muutoksia vuosien 2013–2023 aikana, lukuun ottamatta vuoden 2020 yksittäistä poikkeuksellisen matalaa vuotta. Kysymystä vamman aiheuttaneesta fyysisestä väkivallasta voidaan pitää seurannan kannalta luotettavana väkivallan mittarina, koska siihen ei sisälly juurikaan mahdollisia tulkinnallisia eroja väkivaltaan liittyen.
Naiset raportoivat aiempien vuosien tavoin miehiä enemmän fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Vuonna 2023 sukupuolten välinen ero vamman aiheuttaneen väkivallan suhteen kasvoi hieman vuodesta 2021. Tulosten perusteella näyttäisikin siltä, että naisten kokema väkivalta on palannut vuoden 2020 laskun jälkeen 2010-luvun yleiselle tasolle, kun taas miesten osalta uhrikokemusten taso ei vielä ole palannut koronapandemiaa edeltävälle ajalle. On kuitenkin huomioitava, että kyselyillä ei voida mitata luotettavasti vakavinta fyysistä väkivaltaa, joka viranomaislähteiden perusteella kohdistuu useammin miehiin.
Rikosuhritutkimuksen perusteella miehet kokevat uhkailu- ja väkivaltatilanteita tyypillisimmin julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa. Naisilla yksi tapahtumapaikka ei korostu vastaavalla tavalla, vaan uhkailua ja väkivaltaa koetaan eniten omassa asunnossa tai työpaikalla. 15–24-vuotiaista naisista 11 prosenttia oli kokenut uhkailua tai väkivaltaa omassa asunnossa viimeisen vuoden aikana, kun vastaava osuus samanikäisissä miehissä oli alle kolme prosenttia. Naisten julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa kokema uhkailu ja väkivalta on lisääntynyt edellisvuosien uhritutkimuksiin nähden.
Tavaran tai palvelun ostamisen liittyvissä huijauksissa kasvua
Omaisuusrikoksiin liittyvät uhrikokemukset ovat kokonaisuutena arvioiden vähentyneet vuosien 2013–2023 aikana. Kuitenkin tavaraan tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset ja henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö ovat lisääntyneet selvästi kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvistä huijauksista raportoi 7,3 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2013 vastaavasta rikoksesta raportoineiden osuus oli alle neljä prosenttia. Tämä on linjassa viranomaistilastojen kanssa, joiden perusteella petosrikokset ovat lisääntyneet 2010-luvun alusta lähtien.
Rikospelot ja kokemus rikollisuustilanteesta
Uhrikokemusten lisäksi Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa kartoitetaan vastaajien rikollisuuden pelkoa ja liikkumisen välttämistä uhkaavissa paikoissa. Verkkorikoksen uhriksi joutuminen on selvästi yleisin rikospelko, ja siitä ilmoitti 47 prosenttia vastaajista. Katuväkivaltaa pelänneiden osuus lisääntyi hieman vuoteen 2021 verrattuna, ja noin kolmannes ilmoitti pelänneensä joutuvansa kodin ulkopuolisen väkivallan uhriksi edellisen vuoden aikana. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa katuväkivaltaa pelänneiden 25–34-vuotiaiden osuus kasvoi selvästi vuoteen 2021 verrattuna.
Välttämiskäyttäytymistä tarkasteltiin myös alueellisesti poliisilaitosten toimialueiden mukaan. Helsingissä asuvat raportoivat eniten välttämiskäyttäytymisestä vuosien 2018–2021 ja 2023 aikana (osuudet ovat vuosien 2018–2021 ja 2023 keskiarvoja). Helsinkiläisistä 22,6 prosenttia katsoi heidän kotinsa lähellä olevan alue, jota he välttävät väkivallan uhan vuoksi. Helsingin jälkeen tyypillisimmin välttämiskäyttäytymisestä raportoivat Itä-Uusimalla (17,2 %) ja Länsi-Uusimalla (13,7 %) asuvat. Vähiten välttämiskäyttäytymistä raportoivat Pohjanmaalla (7,8 %), Lapissa (8,2 %) ja Itä-Suomessa (8,3 %) asuvat.
Vuoden 2023 kyselyn perusteella 76 prosenttia vastaajista koki väkivallan lisääntyneen Suomessa viime vuosien aikana, kun vuonna 2017 näin koki 70 prosenttia.
Vuoden 2023 tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien kokemusta väkivaltatilanteen viimeaikaisesta kehityksestä. Edellisen kerran vastaajien väkivaltatilanteen kehitystä koskevia käsityksiä on kysytty vuoden 2017 Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa. Vuoden 2023 kyselyn perusteella 76 prosenttia vastaajista koki väkivallan lisääntyneen Suomessa viime vuosien aikana, kun vuonna 2017 näin koki 70 prosenttia. Näin ollen suomalaisten kokemukset väkivaltatilanteen kehityksestä poikkeavat Kansallisen rikosuhritutkimuksen tarjoamasta väkivallan tilannekuvasta ja sen kehityksestä. Omalla asuinalueella väkivallan ei ole koettu lisääntyneen samassa mittakaavassa: vuonna 2023 kolme prosenttia raportoi väkivallan lisääntyneen paljon ja 16 prosenttia jonkin verran. Nämä osuudet eivät juurikaan eronneet vuoden 2017 tuloksista.
Aaro Beuker
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Kirjallisuutta:
Beuker, A., Näsi, M. (2024). Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia.
Ellonen, N., Kivivuori, J., Rantaeskola, S., Aaltonen, M., Latvala, A., Tyni, S. (2024). Kriminaalipolitiikka: tavoitteet, keinot ja vaikutukset. Gaudeamus.
Kolttola, I., Näsi, M. (2022). Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2022: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia.
Näsi, M., Tanskanen, M., Haara, P., Reunanen, E., & Kivivuori, J. (2018). Väkivallan kokemus ja rikostiedon lähteet.
Rikollisuustilanne 2022: rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. (2023).
Kuva: Sofia Malinen
