Haku

26.2.2026 | Järjestyksessään neljännet Kriminologian päivät järjestetään Vantaalla Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella 4.–5.11.2026 teemalla ”Rikoksentorjunta yhteiskunnan murroksessa”.

Haaste-lehti käsittelee rikosten ennaltaehkäisyä ja kriminaalipolitiikka. Teemanumerossa 4/22 artikkelien aiheena mm. rikollisuudesta irtautuminen, yhteisörikollisuus, rikollisuuden syyt, restoratiivinen oikeus ja rangaistusteoriat.

Haaste-lehti käsittelee rikoksentorjuntaa ja kriminaalipolitiikkaa. Teemanumeron 2/22 artikkelien aiheina on mm. perhesurmat, parisuhdeväkivalta, vammaisten kokema väkivalta, lapsiin kohdistuva väkivalta ja kiusaaminen.

Haaste-lehti käsittelee rikosten ennaltaehkäisyä ja kriminaalipolitiikka. Teemanumerossa 2/21 käsitellään mm. ihmiskaupparikosten torjuntaa, vankiloiden työturvallisuutta, työväkivaltaa koskevia sopimuksia, maalittamista, työväkivaltaa psykiatrisessa hoidossa ja työperäisen hyväksikäytön tutkintaa.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaoston aloitteesta kehittänyt tietokantaa, joka koostaa olemassa olevaa kotimaista rikoksentorjunnan arviointitutkimusta.

Rikollisuutta tutkitaan monella tieteenalalla, mutta sen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia syitä tutkitaan erityisesti kriminologiassa. Rikollisuutta voidaan selittää erilaisilla yksilöihin ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvillä tekijöillä ja näiden vuorovaikutuksella.

Rikollisuuden ehkäisyä ja kriminaalipolitiikka käsittelevän Haaste-lehden 3/24 artikkelit käsittelevät mm. tutkimustiedon käyttöä lainvalmistelussa ja rikoksentorjunnassa, tiedonkulkua viranomaistoimissa ja väärällä tiedolla ja propagandalla vaikuttamista.

Alkoholilla on varsin merkittävä osuus suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen että joutua sen uhriksi.

Mikä on Haaste-lehti? Haaste-lehti käsittelee rikoksentorjuntaa, kriminaalipolitiikkaa ja rikollisuutta koskevaa tutkimusta. Aiheita ovat siten mm. rikollisuuden ehkäisy, rikosilmiöt, rikosten tekijät ja uhrit, rangaistukset, viranomaisyhteistyö, ...

Pohjoismaiden rikoksentorjuntaorganisaatiot kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisia rikoksentorjunnan aiheita.

Haaste-lehti käsittelee rikosten ennaltaehkäisyä ja kriminaalipolitiikka. Teemanumerossa 3/21 artikkeleissa aiheena on mm. nuorten rikosprosessi, nuorten tekemä ja kokema väkivalta, seurusteluväkivalta, vankien lasten oikeudet ja lasten etu turvapaikkaprosesseissa.

Rikollisuuden ehkäisyä ja kriminaalipolitiikkaa käsittelevän Haaste-lehden teemanumerossa 2/23 käsitellään uusintarikollisuuden ehkäisyä, rangaistuksen sisältöä ja vankien kuntoutustarpeita. Artikkelien aiheena on mm. tutkinta-arestin käyttämättömyys, vaarallisten vankien vapauttaminen, sakkovankien päihdehoito, neurokirjolla olevien vankien kuntoutus, seksuaalirikosten katkaisuohjelmat ja parisuhdetappojen ehkäisy.

Haaste-lehti käsittelee rikosten ennaltaehkäisyä ja kriminaalipolitiikka. Teemanumerossa 1/22 käsitellään mm. vihreää kriminologiaa, ympäristörikosten tutkintaa, elintarvikerikoksia, saamelaisten oikeuksia ja susikonflikteja.

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 35 000–45 000 pahoinpitelyrikosta. Määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta viime vuosina kehitys on ollut noususuuntainen. Vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin noin 45 000. Suurin osa rikoksista on lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset ovat selvästi harvinaisempia.

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan selvästi. Raiskauksia tuli viranomaisten tietoon 2 162 rikosta vuonna 2024 ja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia puolestaan 3545 tapausta. Ilmoitetuista raiskauksista merkittävä osa saadaan selvitettyä, mutta selvitysaste on edelleen matalampi kuin monissa muissa väkivaltarikoksissa.

Lapset ja nuoret kokevat esimerkiksi koulukiusaamista, seksuaalista häirintää tai väkivaltaa, kuritusväkivaltaa ja seurusteluväkivaltaa.

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi Suomessa 1990‑luvulle asti, minkä jälkeen kokonaismäärä on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Laskua selittävät muun muassa omaisuuden parempi suojaus, teknologinen kehitys sekä kulutustottumusten muutokset. Viime vuosien kehitys ei kuitenkaan ole ollut täysin tasainen. Tilastot osoittavat, että rikosten määrä pysyi 2000‑luvun puolivälissä vielä korkealla tasolla, noin 240 000–260 000 rikosta vuodessa.

Jaoston tehtävänä on tarkastella rikoksentorjunnan ja sen tutkimuksen hyviä käytäntöjä, tehdä tutkimusaloitteita, osallistua rikoksentorjuntakatsausten valmisteluun ja seurata rikollisuustilanteen kehitystä.

Kyberrikollisuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kyberrikollisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikoksia tehdään usein verkostomaisesti ja kansainvälisesti, ja digitaaliset ympäristöt mahdollistavat rikosten toteuttamisen laajassa mittakaavassa. Muutos ei koske pelkästään rikosten määrää, vaan myös niiden luonnetta. Kokonaisrikollisuustilastojen valossa haittaohjel...

Haaste-lehti käsittelee rikosten ennaltaehkäisyä ja kriminaalipolitiikka. Teemanumerossa 1/23 käsitellään mm. huumepolitiikkaa, huumeidenkäyttötutkimuksia, palveluiden kehittämistä ja vankiloiden päihdekuntoutusta.