Käräjäoikeuksien välillä löytyy tuomitsemiseroja
Kansainvälisessä tutkimuksessa alueellisia tuomitsemiseroja on löydetty erilaisista oikeusjärjestelmistä. Kuitenkin erojen taustoja selittävä tutkimus on tullut pääosin common law -oikeudellisista Yhdysvalloista ja Englannista ja Walesista. Tämä tutkimus on korostanut yksittäisten toimijoiden, erityisesti tuomarien roolia, sekä erilaisten oikeustason muuttujien – kuten oikeuden koon ja tuomareiden työtaakan – yhteyttä määrättävään rangaistukseen (ks. esim., Johnson, 2006; Pina-Sánchez ym., 2019).
Manner-eurooppalaisista oikeusjärjestelmistä tuleva tutkimus on keskittynyt kuvaamaan tuomitsemiserojen esiintyvyyttä ja laajuutta. Tämä on ollut tilanne myös kotimaisen tutkimuksen osalta (ks. esim., Sutela, 2016; Kääriäinen ym., 2022). Tuomitsemiserojen taustojen tutkimusta onkin kaivattu erilaisista konteksteista, erilaisia aineistoja käyttäen.
Väitöstutkimuksen tavoitteet
Tutkimukseni ensimmäisenä tavoitteena oli tarkastella, esiintyykö Suomessa käräjäoikeuksien välisiä tuomitsemiseroja. Toisena tavoitteena oli tutkia, mikä voisi selittää tuomioiden paikallista vaihtelua. Lähestyin tutkimuskysymyksiä kahdella eri tuomioaineistolla sekä käräjätuomareiden haastatteluilla.
Oikeuksien välistä vaihtelua tarkasteltiin aineistoilla, jotka koostuivat lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja törkeistä rattijuopumuksista annetuista tuomioista. Aineistoihin oli kerätty tietoa niistä lakiin pohjaavista tekijöistä, joiden kuuluukin vaikuttaa tuomitsemiseen. Tämän jälkeen tarkasteltiin, jääkö oikeuksien välille vaihtelua, joka ei selity näillä lakiin pohjaavilla tekijöillä. Oikeuksien välinen vertailu perustui niiden välisiin eroihin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön törkeysarvostelussa ja törkeään rattijuopumukseen syyllistyneiden vankeuteen tuomitsemisessa. Tarkastelin tuomitsemiserojen taustoja myös haastattelemalla 14 tuomaria, jotka työskentelivät eri käräjäoikeuksissa.
Tutkimuksen päätulokset
Tarkastelun perusteella oikeuksien välistä vaihtelua jää senkin jälkeen, kun keskeiset oikeuden päätöksentekoon vaikuttavat, lakiin pohjaavat tekijät on huomioitu analyysissa. Oikeuksien välinen vaihtelu selittää analyysin mukaan 6,5 % lapsen seksuaalisen hyväksikäytön törkeysarvostelun vaihtelusta ja 4,3 % törkeistä rattijuopumuksista vankeuteen tuomitsemisen vaihtelusta. Tuloksia voidaan pitää merkittävinä, sillä lakiin pohjaavat teonpiirteet pystyttiin varsin hyvin ottamaan huomioon ja kaksi hyvin erilaisiin rikoslajeihin keskittynyttä tutkimusta antoivat samansuuntaisia tuloksia.
Tutkimuksen toinen tavoite oli tarkastella näiden mahdollisten tuomitsemiserojen taustoja. Keskeinen löydös näiden osalta oli tuomarien rooli. Toisessa osatutkimuksessa tuomaritaso nousi oikeustasoa merkittävämmäksi tuomitsemiserojen selittäjäksi. Oikeuksien välisen vaihtelun selittäessä 4,3 % vaihtelusta vankeuspäätöksessä, tuomarien välinen vaihtelu selitti 6,4 %. Samanlaista analyysiasetelmaa on aiemmin käytetty ainoastaan muutamissa erityyppisistä oikeusjärjestelmistä tulevissa tutkimuksissa, ja tämän tutkimuksen tulokset ovat yhtenäisiä näiden aiempien havaintojen kanssa (Johnson, 2006; Pina-Sánchez ym., 2019).
Kolmannessa osatutkimuksessa paikallisia tuomitsemisnormeja tarkasteltiin haastatteluaineistolla. Temaattisessa analyysissa keskeiseksi tekijäksi osoittautui oikeuskäytännön rooli: oikeuskäytännön soveltamisessa korostui paikallinen oikeuskäytäntö, ja haastateltavat korostivat oikeuskäytännön roolia tuomareiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Paikallisen oikeuskäytännön soveltaminen voi aiheuttaa eroja tuomioistuinten välille, kun taas toisaalta tuomarien välinen vuorovaikutus oikeuskäytännöistä voi yhtenäistää lain soveltamista.
Kohti yhä yhtenäisempää oikeuskäytäntöä?
Oikeuskäytännön parempi saatavuus kansallisella tasolla voisi edesauttaa rangaistuskäytännön yhtenäisyyttä.
Väitöskirjani tulokset ovat linjassa aiemman suomalaisen tutkimuksen kanssa (Sutela, 2016) ehdottaessaan, että oikeuskäytännön parempi saatavuus kansallisella tasolla voisi edesauttaa rangaistuskäytännön yhtenäisyyttä. Käräjä- ja hovioikeuskäytäntöä koskevan informaation levittämistä näiden oikeuksien omien oikeuspiirien ylitse tulisi lisätä.
Toivon myös väitöskirjani tulosten herättävän keskustelua rangaistuskäytännön yhtenäisyyden ylläpitämiseen liittyen. Tätä keskustelua olisi tärkeä käydä laajalla yhteiskunnallisella tasolla, tuomareiden keskuudessa, sekä tutkijoiden ja oikeudellisten toimijoiden välillä. Yksi osa keskustelua on aihepiirin tutkiminen, jota on syytä jatkaa esimerkiksi eri rikoslajien osalta sekä aina tuoreemmilla aineistoilla.
Aiheeseen liittyvää kiinnostusta ilmeisesti myös löytyy tuomioistuimista, kun toissa vuonna julkaistiin Rangaistuskäytännön käsikirja, jota myös säännöllisesti päivitetään (Kemppinen ym., 2025). Julkaisuun kerätään tietoa eri rikoslajeja kuvaavista oikeuslähteistä. Myös tämän väitöstutkimuksen ensimmäinen osajulkaisu on sinne päivitetty, mikä mielestäni toteuttaa hyvin vuoropuhelua tutkimuksen ja käytännön välillä.
Tiina Malin
Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa Helsingin yliopistossa sekä Tampereen yliopistossa.
Kirjoitus pohjaa hänen kesäkuussa 2025 puolustamaansa väitöskirjaan Sentencing disparities in Finnish district courts: social-contextual dimensions of criminal punishment. Tututustu väitöskirjan yhteenvetoon.
Kirjallisuus:
Johnson, B. D. (2006). The multilevel context of criminal sentencing: Integrating judge- and county-level influences. Criminology, 44(2), 259–298. https://doi.org/10.1111/j.1745-9125.2006.00049.x
Kemppinen, H., Koskenniemi, J., Mononen, M., Myllys, H., & Savolainen, E. (2024).
Rangaistuskäytännön käsikirja. Alma verkkoversio, viimeisin päivitys 31.3.2025.
Kääriäinen, J., Kemppinen, H., Aaltonen, O.-P., (2022). Rattijuopumuksesta määrättyjen rangaistusten alueellisesta vaihtelusta. Oikeus, 51(1), 36–58.
Pina-Sánchez, J., Brunton-Smith, I., Grech, D. & Sferopoulos, D. (2019). Exploring the origin of sentencing disparities in the Crown Court: Using text mining techniques to differentiate between court and judge disparities. Social Science Research, 84, 1023–1043.
Sutela, M. (2016). Arbitrium an decisio – Oikeudellisen päätöksenteon yhtenäisyys yleisissä tuomioistuimissa. Akateeminen väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto, Suomi.
Kuva: Riikka Kostiainen