Tietoverkkoavusteiset rikokset heijastavat muutoksia yhteiskunnassa
Digitalisoituneessa yhteiskunnassa tietoverkkoavusteiset omaisuusrikokset ovat nousseet jokapäiväiseksi ilmiöksi. Yhä lisääntyvien digitaalisten palveluiden käyttö edellyttää kansalaisilta uuden oppimista ja tietojen päivittämistä, ja tämä sama teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös rikollisille toteuttaa huijauksia ja kätkeä niistä saatuja varoja.
Verkkoympäristössä rikollisten on mahdollista ujuttaa kansalaisten ulottuville aitoja palveluita muistuttavia sivuja, linkkejä, QR-koodeja tai puhelinnumeroita, jotka kuitenkin ohjaavat käyttäjänsä aidon palvelun sijaan rikollisen tiedonhankinnan kohteeksi valesivustoille. Aitoja palveluja muistuttavien valesivustojen avulla rikolliset saavat haltuunsa asianomistajan henkilökohtaiset tunnistautumistiedot pankkipalveluihin, ja siirtävät asianomistajan varat nopeasti eteenpäin, usein suoraan ulkomaille tai kryptovaluuttoihin. Tyypillistä TVA-petoksille on jatkuvasti muuttuvat tekotavat. Jokin ilmiö voi aktivoitua uudelleen hieman erilaisena, toisinaan ilmaantuu kokonaan uusia tekotapoja. Nykyteknologia luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja ihmismieli keksii niitä hyödyntää eri tavoin rikollisessa toiminnassa.
TVA-petokset kohdistuvat laajasti kansalaisiin yli poliisilaitos- ja valtakuntarajojen. Poliisilaitoksen tutkintavastuulla ovat sen alueella tapahtuvat rikokset, ja rikosilmiön laajeneminen usean poliisilaitoksen alueelle haastaa tutkinnan koordinointia. TVA-petosten alkutoimien tehokkuudella on kriittinen merkitys tutkinnan onnistumisessa ja rikoshyödyn pysäyttämisessä. Tilisiirtojen pysäyttäminen ja rikoksella saatujen varojen palauttaminen kansainvälisessä ympäristössä on haastavaa ja vaatii aikaa. Usein ulkomaille siirtyneet varat jäävät kateisiin, ja siksi myös rajat ylittävä viranomaisyhteistyö on erityisen tärkeää.
TVA-petoksiin syyllistyvät niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin rikollisryhmät. Ammattimaisen TVA-rikollisuuden kautta rahoitetaan muuta järjestäytynyttä rikollisuutta. Asenteet rikoksella hankittuun palkkioon näyttävät joiltain osin muuttuneen. Bulvaanitoiminta mahdollistuu, kun ihmiset paitsi tietämättään myös tietoisesti ja palkkiota vastaan luovuttavat luottamuksellisia tietojaan kuten pankkitilejä, henkilötietoja tai yritystietoja rikollisten haltuun. Sosiaalisen median kanavissa rekrytoidaan nuoria erilaisiin tehtäviin rikollisessa toiminnassa; ”helppoa rahaa” on tarjolla pienellä vaivalla.
Poliisille ilmoitettujen TVA-petosten rikoshyöty vuonna 2024 kasvoi edellisestä vuodesta kokonaisuutena noin 70 prosenttia. Luvut perustuvat ilmoitusten kokonaismäärän vertailuun. Poliisille tehtiin vuonna 2024 noin 32 449 rikosilmoitusta rikoksista, jotka luokitellaan tietoverkkoavusteisiksi petosrikoksiksi. Rikoshyödyn määrä oli vähintään 84,2 miljoonaa euroa.
Vakavimpia omaisuusrikoksia priorisoidaan
Valtakunnallinen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikkö (TVA-yksikkö) sijoitettiin Sisä-Suomen poliisilaitokselle, Tampereen pääpoliisiasemalle. Uuden toimintamallin pilottihankkeen toimintakausi kestää vuoden 2025 loppuun. Poliisihallitus päättää jatkotoimista syksyn aikana.
TVA-yksikön vastuualueena on koko Suomi, ja toiminnassa priorisoidaan vakavimmat ja haitallisimmat petoksella tehdyt omaisuusrikokset. Päätehtävänä on koordinoida ja tutkia paikallispoliisin vastuulla olevia valtakunnallista ulottuvuutta sisältäviä vakavia omaisuusrikoksia. Tutkintaa tehdään yhteistyössä muiden poliisilaitosten ja Keskusrikospoliisin kanssa.
Päätavoitteena on tehostaa valtakunnallisen tilannekuvan ajantasaisuutta yhteistyössä Keskusrikospoliisin ja muiden sidosryhmien kanssa, tehostaa rikoshyödyn pysäyttämistä ja palauttamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, ennalta estää rikoksia ja kohdistaa rikosvastuuta vakavien rikosten tekijöihin.
TVA-petosten esikäsittely edellyttää aina lisätiedonhankintaa sekä asianomistajalta että operaattoreilta ja rahoituslaitoksilta. Rikosilmoituksen ensitiedot ovat lähtökohtaisesti vajavaisia ja perustuvat asianomistajan ilmoitukseen.
Sarjoittaminen pelkästään esimerkiksi rikoksessa käytetyn yksittäisen domain-nimen tai puhelinnumeron perusteella ei välttämättä muodosta esitutkintakokonaisuutta: samaa yksittäistä tietoa voi käyttää useampi rikollinen ja domain-nimiä sekä puhelinnumeroita voidaan väärentää näyttämään joltain toiselta. Yksittäisen rikosasian kohdentuminen tietylle epäillylle tai epäiltyjen ryhmälle edellyttää aina lisätiedusteluja ja saadun datan analysointia.
Rikosten sarjoittaminen edellyttää rikoshyödyn seuraamista, mahdollista pysäyttämistä ja takavarikointia. Rikolliset pyrkivät häivyttämään rikoshyödyn hajauttamalla ja ketjuttamalla tilisiirtoja kymmenille eri tileille. Usean ketjutusvaiheen jälkeen rikoshyöty yleensä siirretään ulkomaisille tileille tai kryptovaluutaksi, mikä vaikeuttaa todellisen toimijan tunnistamista.
Tuloksia uudesta toimintamallista
Pilotin käynnistyttyä TVA-yksikkö alkoi kehittää tilannekuvaa, joka perustuu päivittäisestä rikosilmoitusmassasta kerättyyn dataan ja yksittäisten uhrien antamiin tietoihin. Rikosilmoitusten laatu ja tietojen tarkkuus vaihtelevat. Olennaista on selvittää rikoksen tekotapa, rikoshyöty sekä konkreettiset yksityiskohdat ja entiteetit. Tilannekuvaa täydennetään muun muassa rahoituslaitoksilta ja teleoperaattoreilta saatavilla tiedoilla.
Tilannekuvan kehittämiseksi TVA-yksikkö aloitti pitkän ajan haasteena myös rikosilmoitusten laadun parantamisen.
Lähitulevaisuudessa tuotetaan analyysijärjestelmillä parannettua tilannekuvaa. Sen kehittämiseksi TVA-yksikkö aloitti pitkän ajan haasteena myös rikosilmoitusten laadun parantamisen. Yhteistyössä Keskusrikospoliisin ennalta estävän toiminnon kanssa sähköiseen rikosilmoitusjärjestelmään ja Patjan tietokenttiin luodaan muutoksia, joilla saavutetaan merkittävästi laadukkaampia perusilmoituksia ilman manuaalista täydennystyötä. Myös sähköinen rikosilmoituslomake tulee aikanaan täsmentymään. Tavoitteena on automatisoida rikoksen tekotavan luokittelu sähköisiin rikosilmoituksiin.
TVA-petos luokitellaan lähtökohtaisesti seitsemään eri kategoriaan: sijoitus-, tietojenkalastelu-, rakkaus-/dokumenttipetos, toimitusjohtaja-, kauppapaikka-, maksukortti- tai muu TVA-petos. TVA-yksikkö on luonut poliisiyksiköille TVA-petosten kirjaamiseen tulkinta- ja kirjausohjeet, joiden tavoitteena on parantaa yleisellä tasolla rikosilmoitusten laatua ja tiedonkäsittelyä sarjoittamisen tehostamiseksi. Parhaillaan yksikkö työstää TVA-käsikirjaa, jonka on tarkoitus muodostua tietoverkkoavusteisten rikosten perusoppaaksi.
TVA-petosten teknisiä erityispiirteitä nähdään myös muussa rikollisuudessa, esimerkiksi huumausainerikollisuudessa, digitaalisessa väkivallassa, talousrikoksissa ja lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa. Kryptovaluutat ovat arkipäivää rahavaroihin liittyvissä rikoksissa ja niiden kanssa tulee viranomaistenkin osata toimia.
Pohjoismaiset poliisiylijohtajat perustivat pohjoismaiden välille TVA-rikoksiin, niiden ilmiöseurantaan ja ennalta estämiseen keskittyvän yhteistyöverkoston NAF Coop (Nordic AntiFraud Co-operation). Verkostoon kuuluu Suomesta viisi nimettyä jäsentä TVA-yksiköstä ja Keskusrikospoliisista. Kansainvälisessä tiedonvaihdossa Keskusrikospoliisi vastaa asiantuntija- ja sidosryhmäyhteistyöstä kansainvälisesti ja TVA-yksikkö vastaa kansallista koordinaatiota edellyttävistä operatiivisista tutkintakokonaisuuksista.
TVA-yksikkö osallistuu Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen, Poliisin ja Digi- ja väestötietoviraston yhteiseen viestintäverkostoon Nyt valppaana. Verkosto koostuu useista viranomaistahoista ja kolmannen sektorin toimijoista, jotka jakavat kansalaisille yhtenäistä, laaja-alaista tietämystä yleisimpien huijausten tunnistamiseksi ja omien luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi.
Maarit Oksanen
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Sisä-Suomen poliisilaitoksella Tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikössä.
Kuva: Rodeo