Nuoret vangit arvioivat vankeuden terveysvaikutukset myönteisiksi
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) käynnisti vuonna 2023 vangeille suunnatun kyselytutkimuksen osana Ulos epätoivosta -tutkimushanketta. Hankkeessa vertaillaan alle 30-vuotiaiden nuorten huume-, itsemurha- ja väkivaltakuolemia sekä läheltä piti -tilanteita ja pyritään löytämään keinoja niiden ehkäisyyn. Krimo on vastuussa väkivaltaa käsittelevästä työpaketista. Koska useat keskeiset väkivaltaan syyllistymistä ja sen uhriksi joutumista selittävät prosessit eivät jätä merkintöjä viranomaisrekistereihin, Krimon työryhmä käynnisti nuorille vangeille suunnatun kyselyn yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
Vankeja on Suomessa tutkittu verrattain paljon sekä kyselyjen että viranomaisrekisterien avulla. Kyselyiden etu on tutkittavien subjektiivisten kokemusten tavoittaminen sekä sellaisen tiedon kerääminen, jota ei ole saatavilla viranomaisrekistereistä. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi vankien omat kokemukset terveydestään ja sen muutoksista vankeusaikana. Seuraavassa tarkastellaan nuorten vankien arvioita vankeuden vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa 200 ensimmäisen kyselyvastauksen valossa, mutta tutkimuksen aineistonkeruu jatkuu edelleen.
Vankeusaika edisti terveellistä ruokavaliota ja kohensi fyysistä terveyttä
Vankeuden suhde terveyteen on keskeinen ja suhteellisen paljon tutkittu aihe. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten vankeus oli vaikuttanut heidän hyvinvointinsa eri osa-alueisiin ja oliko vastaaja kokenut saaneensa vankeudessa enemmän tai vähemmän terveydenhuoltoa kuin vapaudessa.
Nuorten vankien arviot vankeuden vaikutuksista hyvinvointiin olivat pääsääntöisesti positiivisia tai neutraaleita. Eniten positiivisia arvioita oli huumausaineiden käytön vähenemisestä (68 %), terveellisemmin syömisestä (62 %) ja fyysisen terveyden parantumisesta (59 %). Niin ikään yli puolet vastaajista (56 %) ilmoitti liikunnan lisääntyneen vankeuden aikana. Viidennes (20–21 %) vastaajista kuitenkin koki vankeuden vähentäneen liikunnan ja terveyspalveluiden määrää ja psyykkisen terveytensä heikentyneen vankeusaikana.
On syytä huomata, että vangit, jotka eivät olleet kokeneet terveytensä parantuneen tai saaneensa enemmän terveyspalveluja, saattoivat olla jo lähtökohtaisesti terveempiä. Rautasen, Haraldin ja Tynin (2023) toimittaman vankiväestötutkimuksen perusteella kuitenkin tiedetään, että vankien pitkäaikaissairastaminen ja terveyspalveluiden käyttö on yleisempää kuin muulla väestöllä. Noin neljännes vangeista on terveyspalvelujen suurkäyttäjiä (mt.).
Kuvio 1. Vastaajan arvio vankeuden vaikutuksesta terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueisiin, % (n = 196–198)
Lisääntyneet terveyspalvelut ja päihde-ehtoisen elämän taukoaminen
Vastaajat, jotka kokivat saaneensa vankeusaikana sitä edeltäneeseen aikaan nähden enemmän terveydenhuoltoa, kokivat useammin fyysisen ja psyykkisen terveytensä parantuneen. Vankeusaikana enemmän terveydenhuoltoa saaneista 71 prosenttia koki fyysisen terveytensä parantuneen, kun taas vähemmän tai saman verran terveyspalveluita saaneista vastaava osuus oli 51 prosenttia. Psyykkisen terveyden kohdalla enemmän terveyspalveluita saaneista 59 prosenttia koki terveytensä parantuneen, kun taas muilla vastaava osuus oli 25 prosenttia.
Vankeutta edeltänyt huumausaineiden käyttö oli yhteydessä koettuun fyysisen ja psyykkisen terveyden parantumiseen. Huumausaineita käyttäneet kokivat muita useammin terveytensä parantuneen vankeusaikana (fyysinen 64 % vs. 30 %; psyykkinen 43 % vs. 15 %). Sen sijaan ne vangit, jotka eivät olleet käyttäneet huumausaineita, kokivat useammin, ettei vankeudella ollut vaikutusta heidän terveydentilaansa (fyysinen 56 % vs. 26 %; psyykkinen 59 % vs. 39 %).
Vankeusaikana saatavien terveyspalveluiden ohella vankien oma terveydellinen tausta vaikuttaa vankeuden koettuihin terveyshyötyihin.
Tulokset viittaavat siihen, että vankeusaikana saatavien terveyspalveluiden ohella vankien oma terveydellinen tausta vaikuttaa vankeuden koettuihin terveyshyötyihin. Myös Hjalmarssonin ja Lindquistin (2022) laajaa rekisteriaineistoa hyödyntäneessä ruotsalaistutkimuksessa vankeuden pidentämisen havaittiin lisänneen vankien terveyttä. Sen arveltiin johtuvat terveydenhuollon ja kuntoutuksen saamisesta vankeuden aikana sekä päihde-ehtoisen elämäntavan taukoamisesta.
Kyselyvastaukset yhdistetään myöhemmin rekisteritietoihin
Itse tehty arvio hyvinvoinnin muutoksista vankeusaikana ei osoita syysuhteen olemassaoloa, vaikka se on kuvailevana tietona huomionarvoinen. Uusintarikollisuuden ja vankien myöhemmän elämän tarkasteluun tarvitaan tietoa, joka on tuotettu useissa eri aikapisteissä. Tällaisessa tutkimuksessa on kuitenkin useimmiten pystytty hyödyntämään vain viranomaisrekistereihin perustuvaa tietoa, jolloin pimentoon jäävät erityisesti vankien omat kokemukset.
Nuorten vankien elämänkaaritutkimuksen myöhemmissä vaiheissa kyselyvastaukset yhdistetään laajoihin rekisteritietoihin, mikä mahdollistaa suomalaistutkimuksessa vähän käytetyn asetelman: kysely yhdistettynä rekisteritietoihin. Nuorten vankien elämänkaaritutkimuksen pitkittäisasetelma mahdollistaa myöhemmin myös sen arvioinnin, onko subjektiivinen terveysvaikutuskokemus yhteydessä uusintarikollisuuteen tai vankeusajan jälkeiseen sosiaaliseen integroitumiseen.
Kaisla Saartenoja
Kirjoittaja työskentelee tutkimusavustajana Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa Ulos epätoivosta -tutkimushankkeessa. Hanke on Strategisen tutkimuksen neuvon rahoittama (rahoitusnro 352600 ja 352601).
Teksti perustuu raporttiin "Nuorten vankien elämänkaaritutkimus: Kyselyn kuvaus ja alustavia tuloksia", joka julkaistaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan sarjassa tammikuussa 2026.
Lisätietoa
Hjalmarsson, R., & Lindquist, M. (2022). The Health Effects of Prison. American Economic Journal: Applied Economics 14(4), 234–70.
Rautanen, M., Harald, K., & Tyni, S. (toim.) (2023). Vankien terveys ja hyvinvointi 2023: Wattu IV -vankiväestötutkimus (Raportti 007/2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kuva: Riikka Kostiainen