Tanskasta ja Ruotsista oppia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan
Järjestäytynyt rikollisuus muuttuu nopeasti, ja se on yhä monimutkaisempaa ja kansainvälisempää. Perinteisten rikollisryhmien kuten moottoripyöräjengien lisäksi mukana on uusia verkostomaisia, ketteriä ja hajanaisia toimijoita.
Erityisesti Ruotsissa, mutta myös Tanskassa on kasvava huoli alaikäisten rekrytoinnista järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sitä tehdään etenkin verkossa, pelimaailmassa ja keskustelualustoilla. Väkivallan käyttö kohdistuu kilpailevien rikollisryhmien ja -verkostojen jäsenten lisäksi heidän läheisiinsä ja sivullisiin. Järjestäytynyt rikollisuus ulottuu lailliseen talouteen ja pyrkii korruptoimaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Rikollisuuden kansainvälisyys ja monimutkaiset alihankintapalvelut vaikeuttavat rikosten paljastamista ja torjuntaa.
Kansainvälisessä analyysissa järjestäytyneen rikollisuuden markkinoista ja toimijoista (Global Organized Crime Index) Ruotsin indeksin lukuarvo edustaa eurooppalaista keskitasoa. Tanskassa vastaava luku on jonkin verran matalampi, mikä tarkoittaa edellisiin verrattuna parempaa tilannetta. Suomessa on tämän vertailun perusteella paras järjestäytyneen rikollisuuden tilanne. Järjestys on sama, kun tarkastellaan yhteiskunnan resilienssiä eli kykyä torjua järjestäytynyttä rikollisuutta.
Pitkäjänteistä ja monipuolista rikoksentorjuntaa
Tanskassa ja Ruotsissa on tehty pitkäjänteistä ja monipuolista työtä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Molemmissa maissa on samansuuntainen poliittinen näkemys keskeisistä torjuntakeinoista.
Tanskan neljään järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen "jengipakettiin" vuosilta 2009–2023 sekä Ruotsin strategisiin ohjelmiin vuosilta 2019 ja 2024 sisältyy yhteensä lähes 170 yksittäistä toimenpidettä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta kytkeytyy usein muihinkin yhteiskunnan turvallisuutta edistäviin strategioihin ja ohjelmiin.
Kovan kriminaalipolitiikan ytimessä on Tanskan ”jengisäännös”, joka tarkoittaa kaksinkertaisia rangaistuksia tietyistä vakavista rikoksista jengitoiminnan yhteydessä. Säännöksen soveltamisalaa on laajennettu ajan myötä esimerkiksi nöyryyttävään väkivaltaan, väärien tietojen antamiseen ja talousrikoksiin. Kummassakin maassa on tiukennettu ja laajennettu erilaisia rangaistuksia, kieltoja ja rajoituksia. Niillä on vaikutettu esimerkiksi jengien jäsenten oleskeluun tietyllä alueella, kokoontumistiloihin ja aseiden hallussapitoon.
Viranomaistoiminnan kehittäminen on koskenut resursseja, toimintavaltuuksia, työvälineitä, tilannekuvaa, yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Toimenpiteitä on suunnattu eri kohderyhmiin, rikoslajeihin ja tutkintamenetelmiin. Sosiaalista tukea on kohdistettu erityisesti lapsille ja nuorille, haavoittuville maantieteellisille alueille sekä oikeusprosessissa, vankiloissa ja rikollisryhmistä irtautumisessa erityistä suojelua tarvitseville henkilöille.
Järjestäytyneen rikollisuuden vastainen työ edellyttää laajaa tietopohjaa ja vuoropuhelua.
Tanskassa ja Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan osallistuu laaja kirjo viranomaisia yhteiskunnan eri tasoilla sekä yrityksiä, järjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Lukuisat selvitystehtävät ja yhteistyöelimet osoittavat, että järjestäytyneen rikollisuuden vastainen työ edellyttää laajaa tietopohjaa ja vuoropuhelua.
Kuvio 1. Tanskan ja Ruotsin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten strategisten ohjelmien painopistealueita vuosina 2017–2024.
Niukasti tutkimusnäyttöä, runsaasti myönteisiä viranomaiskokemuksia
Tanskan viranomaisilla on lupaavia kokemuksia kovemmista rangaistuksista sekä rikollisryhmien toiminnan ja kokoontumisen rajoittamisesta ja kieltämisestä. Viranomaisten arvioiden mukaan alue- ja oleskelukielloilla on estetty väkivaltaisia koston kierteitä. Monipuolisella viranomaisyhteistyöllä on heidän mukaansa vähennetty rikollisen talouden kasvua ja jengien vetovoimaisuutta sekä tuettu rikollisuudesta irtautumista. Hyviä kokemuksia on myös kohdennetuista keinoista, kuten korkeammista vihjepalkkioista, etäkuulusteluista rikostutkinnassa ja suojatuista vankilaosastoista.
Ruotsin viranomaisilla on myönteisiä kokemuksia yhteistyöstä, jolla suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä sekä torjutaan vakavaa väkivaltaa ja rikollista taloutta. Yhteistyötä on tukenut pitkäjänteinen ja laaja-alainen tilannekuvatoiminto. Tuoreita painotuksia ovat yritysten ja luonnollisten henkilöiden rekisteritietojen tehokkaampi valvonta ja puuttuminen korruptiiviseen vaikuttamiseen.
Tanskasta ja Ruotsista löytyi vain vähän vahvoihin tutkimusasetelmiin perustuvaa näyttöä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien vaikuttavuudesta. Lupaavia tuloksia on saatu Ruotsissa viranomaisten rinnakkaisrakennetta vastaan suunnatusta Tore 2 -yhteisoperaatiosta ja jossain määrin Tanskassa nuorille tarkoitetun nuorisorikoslautakunnan toiminnasta. Myös poliisin kohonnut läsnäolo ja kiinteistönomistajien yhteistyö haavoittuvilla alueilla sekä valvontakameroiden käytön tehostaminen ovat tuottaneet osin myönteisiä tuloksia.
Viranomaisten dokumentit ja kokemukset kuvaavat laajasti torjuntatoimia, mutta näytön luotettavuutta ja vahvuutta on vaikea osoittaa. Tutkimustieto on systemaattisesti kerättyä, mutta se kohdistuu vain osaan toimenpiteistä jättäen aukkokohtia. Erityisesti vahvoilla asetelmilla tehtyä vaikuttavuustutkimusta tarvitaan lisää. Vaikuttavuutta on monesti vaikea todentaa, koska lukuisat eri tekijät vaikuttavat tutkittaviin kohteisiin.
Tanskasta ja Ruotsista mallia Suomen strategiatyöhön
Tanskan ja Ruotsin tilanteesta koottuja tietoja toimitettiin Suomen uutta järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaa valmistelevalle työryhmälle. Tuloksia on sisällytetty helmikuussa 2025 valtioneuvoston periaatepäätöksenä vahvistetun strategian liitteeseen.
Suomen strategiassa näkyy selvästi Tanskan ja Ruotsin toimintamallien vaikutus. Strategian painopisteitä ovat toimijoiden välinen yhteistyö, rikoshyödyn takaisinsaanti ja rikollisen toiminnan vaikeuttaminen, yhteiskunnan perusrakenteiden suojaaminen soluttautumiselta sekä rikoksille erityisen alttiiden henkilöiden suojelu.
Yhden maan toimintamalleja ei voida sellaisenaan siirtää toiseen maahan. Kuitenkin Pohjoismaat ovat monessa suhteessa samankaltaisia, mikä voi edistää toisilta oppimista. Tärkeää on kokeilla rohkeasti muiden maiden parhaita käytäntöjä, ja pyrkiä siten löytämään lisäarvoa oman maan keinovalikoimaan.
Tanska ja Ruotsi ovat monilta osin Suomea edellä järjestäytyneen rikollisuuden kehityksessä. Järjestäytynyt rikollisuus on vahvasti kansainvälistä, ja sen uudet piirteet leviävät helposti maasta toiseen. Esimerkiksi Ruotsin rikollisverkostojen toiminnan vahvistumisesta Suomessa on ollut viitteitä. Suomella on nyt etsikkoaikansa järjestäytyneen rikollisuuden leviämisen estämisessä.
Jatkohankkeita tilannekuvasta ja laittomasta vaikuttamisesta
Artikkeli perustuu Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa Tackling Organized Crime (TOC24) -hankkeessa valmistuneisiin raportteihin: Prevention of Organized Crime in Denmark and Sweden ja Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Tanskassa ja Ruotsissa. Niiden tiedot perustuvat viranomaisdokumentteihin, systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja opintovierailuihin kohdemaissa.
Hankkeen toteuttaneet Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) ja Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) jatkavat yhteistyötä hankkeissa, jotka koskevat järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaa Suomessa ja oikeus- ja lainvalvontaviranomaisiin kohdistuvaa laitonta vaikuttamista Pohjoismaissa (OC-INF).
Vesa Muttilainen, Pirjo Jukarainen, Emma Villman & Markus Kaakinen
Vesa Muttilainen on erikoistutkija ja Pirjo Jukarainen on tutkija Poliisiammattikorkeakoulussa.
Emma Villman on tutkija ja Markus Kaakinen apulaisprofessori Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Kuva: Pixabay