Uusi tutkimus tarjoaa eväitä vankeusajan suunnitteluun ja toteutukseen

Risen toimintaympäristö ja organisaatio ovat olleet viime vuosina muutoksessa. Seuraamusviranomaisen jo valmiiksi niukkoja resursseja haastaa julkisen talouden vaikea tilanne. Vankilaverkosto kaipaa pitkäjänteistä kehittämistä, sillä monet vankilat ovat huonokuntoisia ja sijaitsevat kaukana suurista asutuskeskuksista.

Vankien määrä on ollut viime vuosina tuntuvassa kasvussa, mikä on johtanut vankiloiden yliasutukseen. Suljettujen vankiloiden keskimääräinen täyttöaste on tätä kirjoittaessa yli 110 prosenttia. Kiristyvän kriminaalipolitiikan vuoksi vankimäärän ennakoidaan kasvavan 2030-luvulle saakka, mikä tarkoittaa tarvetta lisätä vankipaikkoja.

Toimintaympäristön muutosten lisäksi Risen organisaatiota on uudistettu viime vuosina voimakkaasti. Alueellisesti jaetusta organisaatiosta siirryttiin valtakunnallisesti yhtenäiseen organisaatioon vuonna 2022. Merkittävä uudistus samana vuonna oli myös uuden asiakastietojärjestelmä Rotin käyttöönotto. Rotin myötä monet toimintatavat ja prosessit uudistuivat, ja kehittäminen jatkuu edelleen.

Jotta Risen toiminnan vaikuttavuus, laatu ja turvallisuus kyetään turvaamaan muutosten keskellä, toimintaa on kehitettävä tietoon ja tutkimukseen perustuen. Rise TRIP -tutkimushanke tarjoaa osaltaan arvokasta tietoa näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Hanke perustui Risen henkilöstöltä kerättyihin tietotarpeisiin. Jo ennen hanketta henkilöstöllä oli näppituntuma siitä, että rangaistusajan suunnittelun ja seurannan prosessissa on puutteita.

Oli kiinnostavaa nähdä, missä määrin tutkimuksen keinoin saatu tieto vastaa kokemusperäisiä käsityksiä.

Rangaistusajan suunnitelmat ja niiden toteutus keskiössä

Vankeuslain mukaan vangin kanssa tehtävän työn tulee perustua jokaiselle vangille laadittavaan yksilölliseen rangaistusajan suunnitelmaan. Se on keskeisin vankeinhoidon työväline.

Suunnitelman tavoitteet asetetaan vangin tarpeiden, olosuhteiden ja rikoshistorian pohjalta, ja tavoitteiden etenemistä tulee seurata vankeusaikana. Rangaistusajan suunnitelma sisältää tietoja muun muassa vangin toiminnasta, elämänhallintaa edistävästä tuesta rangaistusaikana sekä yhteydenpidosta vankilan ulkopuolelle. Myös vangin vapauttamisen ja ehdonalaisen vapauden valmistelu kuuluvat rangaistusajan suunnitelmaan.

Rangaistusajan suunnitelmat ja niiden toteutuminen olivat Rise TRIP -hankkeen keskiössä. Vuosina 2023–2025 toteutetussa hankkeessa käytettiin monipuolisia tutkimusmenetelmiä ja hyödynnettiin rekisteri-, kysely- ja haastatteluaineistoja. Vankeusaikaa tarkasteltiin lainsäädännön toteutumisen, kuntoutuksellisten teorioiden, asiakastietojärjestelmä Rotin käytettävyyden sekä vankien motivaation näkökulmista.

Rangaistusajan suunnittelun haasteet tutkimustulosten valossa

Tulokset osoittivat, että korkea päivittäinen vankiluku, niukat henkilöstöresurssit, vankeusprosessin epäselvyydet sekä asiakastietojärjestelmä Rotin osittain heikko käytettävyys vaikeuttavat rangaistusajan suunnitelmallista toteutusta. Myönteistä on, että henkilöstöllä ja vangeilla on yhteinen motivaatio Risen toiminnan kehittämiseen. Molemmat korostivat kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitystä henkilöstön ja vankien välillä.

Puutteita havaittiin sekä rangaistusajan suunnittelussa että suunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden seurannassa. Tavoitteista 55 prosenttia oli merkitty toteutuneiksi tai osittain toteutuneiksi, ja 40 prosenttia oli jäänyt työn alle. Tavoitteet jäivät useammin toteuttamatta nuorilla, suljetuista vankiloista vapautuneilla ja sakkovangeilla. Seurantaa kuitenkin hankaloittaa se, että toteutumien kirjaamiskäytännöt ja määrittelyt olivat osin epäselviä.

Kaikilla vangeilla ei ollut rangaistusajan suunnitelmaa lainkaan. Suunnitelman puuttuminen on ongelma, sillä se estää vangin sijoittamisen vankilan toimintaan. Rangaistusajan suunnitelmia puuttui eniten sakko- ja lyhytaikaisvangeilta. Suunnitelma oli laadittu vain 35 prosentille enintään kuukauden mittaisen vankeusrangaistuksen suorittaneista vankeusvangeista.

Vankien arvioinnin myös havaittiin olevan ohutta, minkä vuoksi yksilölliset riskit ja tarpeet jäivät usein huomioimatta rangaistusajan suunnitelmien tavoitteissa. Toisaalta yleisiä vankien tarpeita, kuten päihdeongelmia, ei huomioitu riittävästi rangaistusajan suunnittelussa ja tarjotuissa palveluissa.

Vankeuden täytäntöönpanossa olisikin tärkeää löytää sopiva tasapaino yksilöllisiin tarpeisiin perustuvan suunnittelun ja Risen tarjoamien toimintojen ja palveluiden välillä.

Kehittämissuosituksia toiminnan uudistamiseen

Risessä on pyritty varmistamaan, että laitoksen tuottamasta ja tilaamasta tutkimuksesta saadaan tulosten ja johtopäätösten lisäksi toiminnan uudistamista tukevia kehittämissuosituksia. Esimerkiksi kansainvälisesti palkitun Vankien terveys- ja hyvinvointi 2023 -tutkimuksen (Wattu IV -vankiväestötutkimus)  tutkijat esittivät laajan joukon suosituksia kehittämistoimista päätöksenteon tueksi. Monia näistä on jo laitettu käytäntöön. 

Myös Rise TRIP -tutkimus toi esiin monia kehittämistarpeita. Näiden perusteella esitettiin suosituksia rangaistusajan suunnittelusta ja toteutuksesta, asiakastietojärjestelmän kehittämisestä, ohjeistuksista ja käsitteiden määrittelystä sekä vankeuden nivelvaiheista, vapautumisesta ja palvelujatkumoista. Lisäksi raportissa esitettiin suosituksia tilastoinnin ja seurantamittareiden kehittämisestä.

Työ suositusten jalkauttamiseksi on parhaillaan käynnissä.

Taulukko. Rise TRIP -tutkimushankkeen kehittämissuositukset.

Teema	Suositus
Rangaistusajan suunnittelu ja rangaistusaika	Kevennetään lyhytaikaisvankien arviointia ja suunnittelua sekä nopeutetaan laitos- ja toimintasijoittelua. Sovitetaan paremmin yhteen vankien yksilölliset ja vankiväestössä esiintyvät yleiset tarpeet sekä vankiloiden toimintatarjonta. Kehitetään prosesseja ja yhdenmukaisetaan toimintatapoja ja asiakastietojärjelmää koordinoidusti ja verkostomaisesti.
Asiakastietojärjestelmän kehittäminen	Määritellään kirjaamistarpeet ja lopetetaan tarpeettomien asioiden kirjaaminen. Selkiytetään asiakastietojärjestelmän näkymät rangaistusajan suunnitelmien etenemisen seurantaan ja vangin tilanteen kokonaiskuvan hahmottamiseen. Jatketaan teko- ja tukiälyn kehittämistä osana asiakastietojärjestelmän kehittämistä.
Ohjeet ja käsitteet	Selkiytetään asiakastietojärjestelmässä olevia käsitteitä ja luokituksia sekä tarjotaan niihin liittyvää koulutusta. Yhdenmukaistetaan vankien arviointikehikkoa ja toimintasijoittelua. Siirretään tarvittavat ohjeistukset saataville yhteen paikkaan.
Vankeuden nivelvaiheet ja integraatio vapaumisen jälkeen	Terävöitetään ja yhtenmukaistetaan vankila- ja osastosiirtojen ennakoivaa valmistelua. Parannetaan vapauttamisen ennakoivaa suunnittelua ja siihen liittyvää tiedottamista ja varmistetaan tukiverkostot ja -toimet vapautumisen jälkeen. Täsmennetään sidosryhmäyhteistyön prosessit ja määritellään yhteydenottokanavat.
Tilastointi ja seurantamittarit	Kehitetään tilastointia ja seurantamittareita vankien taustoista, rangaistusajan suunnittelusta ja seurannasta sekä vankilatoiminnoista.

Oman tutkimustoiminnan hyödyt

Rise TRIP -tutkimushanke oli soveltavaa, käytäntöön suuntaavaa tutkimusta. Ennen hankkeen käynnistämistä Risessä pohdittiin, toteutetaanko hanke sisäisesti vai hankitaanko se ulkopuolisilta tutkijoilta.

Lopulta päätettiin toteuttaa hanke sisäisesti ja palkata oma projektitutkija. Ratkaisu osoittautui monin tavoin toimivaksi. Hankkeen käynnistys, organisaatioon perehtyminen ja ohjaaminen sujuivat helposti talon sisältä käsin, samoin aineistonkeruun valmistelu ja toteutus. Hankkeen aikana kerättiin esimerkiksi kokemuksia siitä, miten aineistokato vankiloista saataisiin minimoitua. Lisäksi hankkeessa muodostetut rekisteriaineistot toimivat pilottina tulevaisuuden aineistopoiminnoille.

Etuna oli myös sisäinen viestintä tuloksista jo hankkeen aikana, jolloin alustavat tutkimustulokset saatiin toimitettua kehittämishankkeisiin nopeasti. Voidaan pohtia, olisiko ulkoisten tutkijoiden kanssa mahdollista kehittää työtapoja tiiviimmiksi ja vuorovaikutteisimmiksi.

Tutkimus on poikimassa myös jatkoa. Risen pääjohtaja on esittänyt, että vastaava tutkimus toteutetaan yhdyskuntaseuraamuksista. Hanke on tarkoitus käynnistää vuonna 2026.

Miksi tutkimustieto ei muutu toiminnaksi?

Tutkimuksen vaikuttavuus tarkoittaa sen aikaansaamia myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa. Kokemusten valossa Rise TRIP -hanke vaikuttaa tässä mielessä onnistumiselta. Kehittämistoimenpiteitä on jo tehty ja lisää on pohdittavana. Aika näyttää, missä määrin kehittäminen johtaa tavoiteltuihin pysyviin muutoksiin.

Hankkeen toteutustavan lisäksi onnistumisen taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä. Tärkeää on ollut ensinnäkin se, että hankkeella on vastattu Risessä tunnistettuihin tietotarpeisiin. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Moni muukin tutkimus tuottaa Risen kannalta oleellista tietoa.

Keskeiseksi edellytykseksi tutkimuksen vaikuttavuudelle on osoittautunut johdon tuki hankkeelle ja halu sen tulosten hyödyntämiselle.

Keskeiseksi edellytykseksi tutkimuksen vaikuttavuudelle on osoittautunut johdon tuki hankkeelle ja halu sen tulosten hyödyntämiselle. Tutkimusmyönteisen johdon roolia ei voikaan liikaa korostaa.

Tärkeää on lisäksi organisaation kyky vastaanottaa tutkimustuloksia ja kehittää toimintaansa niiden pohjalta. Kehittämisähky on nykyään usein toistuva sana, johon jokainen asiantuntija- ja kehittämistyötä työkseen tekevä toisinaan törmää.

Ilmiö on todellinen. Suuri osa tuotetusta tutkimustiedosta jää hyödyntämättä osin siksi, että kyky ja resurssit muuttaa tutkimuspohjaiset suositukset käytännön toimenpiteiksi ovat rajalliset. Siksi tutkimuksen tulee vastata strategisesti tärkeiksi tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Vaikuttaa siltä, että Rise TRIP on tässä mielessä osunut maaliin.

Risen vahvuutena on myös se, että organisaatiossa on pitkään työskennellyt omia tutkijoita. Ilman omaa tutkimusosaamista käsitys toiminnan ja sitä tukevan tutkimuksen yhteydestä jäisi heikommaksi.

Tutkimuksen vaikuttavuus edellyttää siis johdon tukea, selkeitä kehittämistarpeita ja organisaation kykyä muuttaa tieto toiminnaksi. Rise TRIP -hanke osoittaa, että sisäisesti toteutettu, tarpeisiin kytkeytyvä tutkimus voi johtaa konkreettisiin kehittämistoimiin. Jotta tieto ei jää hyödyntämättä, tarvitaan jatkossakin rakenteita, osaamista ja resursseja, jotka tukevat tiedon tuotantoa ja soveltamista.

Näissä opeissa on kenties jotain yleistettävissä.

Antti Kääriälä & Sasu Tyni

Antti Kääriälä toimi Rise TRIP -hankkeen omistajana. Hän työskentelee tiimivastaavana Rikosseuraamuslaitoksen strategiayksikössä tiedolla johtamisen tiimissä.

Sasu Tyni oli Rise TRIP -hankkeen projektipäällikkö. Tyni työskentelee erityisasiantuntijana Rikosseuraamuslaitoksen strategiayksikössä tiedolla johtamisen tiimissä sekä vierailevana tutkijana Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
 

Kuva: Riikka Kostiainen

Haaste 4/2025