Mihin kriminologin katse kohdistuu – Vastaamo-tapauksen monet kasvot

24.11.2022 8.48
Kriminologiassa ja keskustelussa ”rikollisuudesta” on huomion keskiössä perinteinen yksilörikollisuus. Monelle kriminologian teorioiden tehtävä on selittää, miksi ihmiset tekevät rikoksia tai minkälaiset yksilölliset ominaisuudet ennustavat heidän ”rikosalttiuttaan”. Myös rikosuutisointi keskittyy vahvasti yksilöihin, mikä vahvistaa usein stereotyyppistä kuvaa siitä, mikä on rikos ja minkälaiset ihmiset ovat uhka turvallisuudelle. Turvattomuutta ja haittaa aiheuttavia tekoja tai laiminlyöntejä olisi kuitenkin hyödyllistä tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Rikosten taustalla oleviin rakenteellisiin tekijöihin ei päästä käsiksi pelkästään yksilöihin fokusoimalla.

Ajatellaan vaikkapa tapaus Vastaamoa. Kun syksyllä 2020 paljastui, että psykoterapiakeskuksen asiakkaiden henkilö- ja potilastietoja oli päätynyt vääriin käsiin, uutisotsikoihin nousi tietomurron tekijä ja kiristäjä. Heräsi kysymys kuka ja minkälainen ihminen tietomurron oli tehnyt. Keskusrikospoliisi käynnisti epäilyn profiloinnin, ja kuvaa rikoksentekijästä rakennettiin ”pala palalta samalla tavoin kuin murhatutkinnassa kuvaa siitä ihmisestä, jonka kanssa olemme tekemisissä”. Lisäksi ”lähdemme siitä, että verkkorikoksen takana on aina ihminen”, totesi tutkinnanjohtaja Iltalehden haastattelussa joulukuussa 2020.

Keskusteluun nousi myös se, että Vastaamon asiakastietojärjestelmän suojauksessa olisi ollut puutteita ja että yrityksen toimitusjohtaja olisi mahdollisesti ollut tietoinen ongelmista jo aikaisemmin. Hänet vapautettiin tehtävistään. Kolmea yrityksen tietosuojasta ja tietoturvasta vastaavaa henkilöä epäiltiin törkeästä huolimattomuudesta henkilötietojen käsittelyssä. Lisäksi Vastaamolle määrättiin 680 000 euron hallinnollinen seuraamusmaksu tietoturvan laiminlyönnistä.

Kriminologisia teoretisointeja voidaan hyödyntää monella tapaa Vastaamo-tapauksen analyysissa. Valtavirtakriminologi kohdistaisi katseensa todennäköisesti yksilöihin tukeutumalla esimerkiksi oppimisteorioihin, joiden mukaan yksilöt oppivat rikoskäyttäytymistä ryhmässä ja sosiaalisissa tilanteissa: voisiko kiristäjän toimintaa selittää se, että hän on omaksunut tekemisen malleja viiteryhmältään? Tai onko alhainen itsekontrolli ajanut tekijän rikoksen tielle? Yrityksen vastuuasemassa olevien henkilöiden kohdalla teorioiden työkalupakista voitaisiin kaivaa vaikkapa neutralisaatioteoria, joka tutkii rikollisten tapoja selitellä tekojaan itselleen ja muille.

Mutta kriminologi voi kohdistaa katseensa aivan muunlaisiin, tapahtumien taustalla oleviin tekijöihin ja kysyä, minkälaiset rakenteelliset tekijät selittävät tapaus Vastaamon kaltaisen tilanteen syntymisen.

Valtion rooli yritysrikollisuudessa

Yhteisö- ja yritysrikollisuuden tutkimuksessa kehitettyjä rakenteellisiin tekijöihin pureutuvia teoretisointeja ja käsitteitä on hyödynnetty hyvin vähän suomalaisessa kriminologiassa, poikkeuksena Malik ym., jotka tutkivat algoritmeja hyödyntävien järjestelmien aiheuttamia sosiaalisia haittoja. Kansainvälisesti tilanne on edistyneempi. Esimerkiksi Katja Simoncic on tutkinut pikamuotiteollisuutta ja siihen liittyen Rana Plazan vaatetehtaan sortumisen taustalla olevia tekijöitä. Jon Davies on puolestaan analysoinut rakennusalalla vaikuttavia kriminogeenisia rakenteita, esimerkiksi monimutkaisia tuotantoketjuja ja hallinnollisen valvonnan puutetta.

Vastaamon tapauksessa kriminologi voisi hyödyntää analyysissään esimerkiksi ”state-corporate crime” -käsitettä, jonka kehittivät Kramer ja Michalowski vuonna 1990.  Sillä tarkoitetaan yrityksen ja valtion rajapinnassa tapahtuvaa rikollisuutta eli esimerkiksi tilanteita, joissa valtio epäonnistuu puuttumaan yrityksissä tapahtuviin, haittaa aiheuttaviin tekoihin tai laiminlyönteihin. Valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sisältää myös sellaisia tekoja ja laiminlyöntejä, joita ei ole kriminalisoitu lainsäädännön tasolla. Kirjallisuudessa erotetaan valtionaloitteinen ja valtion mahdollistama haitallinen toiminta. Jälkimmäinen tarkoittaa sellaista yritysten vahingollista toimintaa, johon sääntelyelimet eivät voi tai halua puuttua esimerkiksi siksi että yritys ja valtio pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin, joiden saavuttamista aggressiivinen sääntely haittaisi.

Valvira katsoi, että Vastaamo laiminlöi yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaisia velvollisuuksiaan. Puutteita oli erityisesti terveydenhuollon palveluista vastaavalle johtajalle säädettyjen tehtävien hoitamisessa, kuten työntekijöiden perehdyttämisessä potilasasiakirjojen laatimiseen ja käsittelyyn. Puutteita oli myös toiminnan omavalvonnassa. Mutta entä valvontaviranomaisen ja valtion oma rooli tapahtumien mahdollistajana? Vastaamo-tapauksen tultua ilmi uutisoitiin, että sote-alan yritysten tietoturvan tasoa valvotaan hyvin vähän, koska valvovalla viranomaisella eivät riitä resurssit. Näin siitä huolimatta, että osa sote-yrityksistä – mukaan lukien Vastaamo – toimii tai toimi myös ulkoistettujen julkisten palvelujen tuottajana. Yksityistämällä, ulkoistamalla ja kilpailuttamalla luodaan helposti toimintaympäristö, joka edistää epäeettisiä tai rikollisia käytäntöjä.

Haittojen ja korvausten jakautuminen

Vastaamon tapausta analysoidessa voidaan hyödyntää myös "sosiaalisen haitan" käsitettä (social harm). Sosiaalisesti välitetyn haitan käsite auttaa hahmottamaan niitä moninaisia haittoja, joita rakenteellisiin tekijöihin liittyvät teot ja laiminlyönnit voivat aiheuttaa. Kun tekoja ja laiminlyöntejä arvioidaan niiden tuottaman sosiaalisen haitan perusteella, voidaan ilmiöitä analysoida laajemmin kuin rikollisuuden juridisessa määritelmässä pitäytymällä. Eri tutkijat ovat kategorisoineet sosiaalisia haittoja muun muassa fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen kohdistuviksi haitoiksi, taloudellisiksi haitoiksi ja autonomiaan kohdistuviksi haitoiksi. Sosiaalisen haitan käsitettä analysoinut Simon Pemberton on todennut, että haittoja voidaan pitää sosiaalisesti välitettyinä, mikäli haitan syntyminen on ennakoitavissa ja näin ollen vältettävissä. Esimerkiksi tapaus Vastaamon osalta pitäisi pohtia, oliko tietovuoto ja siitä aiheutuneet haitat ennakoitavissa ja vältettävissä esimerkiksi tehokkaalla valvonnalla.

Jo arkitiedon valossa on selvää, että Vastaamo-tapauksella oli tietomurron uhreille monenlaisia haitallisia seuraamuksia. Sen lisäksi, että tietomurron uhrit olivat joutuneet kiristyksen kohteeksi ja menettäneet arkaluontoisten tietojensa hallinnan pysyvästi, he joutuivat käyttämään aikaa ja rahaa vahingon minimointiin esimerkiksi hankkimalla omaehtoisia luottokieltoja. Julkisuuteen tulleet uhrit ovat kertoneet kokeneensa muun muassa järkytystä, surua, vihaa ja yksityisyyden tunteen menettämistä. Lisäksi poliisi on tiedottanut, että tietomurrossa varastettuja henkilötietoja on käytetty erilaisiin muihin rikoksiin. Kaikille Vastaamon tapaus ei tuottanut haittoja. Esimerkiksi mediatietojen mukaan sijoitusyhtiö Intera Partners, joka oli ostanut Vastaamon osakkeita ennen tietovuodon paljastumista, sai miljoonakorvaukset välimiesmenettelyssä. Sen sijaan vahingonkorvaukset uhreille ovat olleet minimaalisia.

Katse rakenteellisiin ongelmiin

Valtion ja yritysten yhteisörikollisuutta koskevat teoretisoinnit ja sosiaalisen haitan käsite auttavat tapahtumien syvällisessä analyysissä. Tällöin kriminologi kohdistaa katseensa rakenteisiin ja esittää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitkä valtion ja yrityksen toimintaan liittyvät rakenteelliset tekijät loivat maaperän tietomurrolle? Minkälaisia yhteisiä tavoitteita valtiolla tai valtion edustajilla ja yrityksillä on? Keiden etuja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutokset muutokset ylipäätään palvelevat? Missä määrin lainsäädännön epäselvyys tai alan valvonnan heikko taso selittää sitä, että tietomurto ja yritysjohdon laiminlyönnit olivat mahdollisia? Minkälaiset tekijät johtivat tilanteeseen, jossa henkilötietojen suojan tasoa yksityisellä terveydenhuoltoalalla ei valvottu riittävällä tavalla?

Kahden vuoden tutkinnan jälkeen, Helsingin käräjäoikeus vangitsi poissaolevana suomalaismiehen tietomurrosta epäiltynä. Häntä epäillään törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä ja törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Tämä on tärkeä läpimurto tapauksen tutkinnassa, mutta tapahtumat ansaitsevat myös laajempaa analyysiä. Kriminologien – ja toimittajien – katse tulee suunnata myös rakenteellisiin tekijöihin. Haitallisten tapahtumien taustalla on yleensä paljon muutakin kuin yksittäisten ihmisten toiminta.

Anne Alvesalo-Kuusi & Tuuli Tolsa

Anne Alvesalo-Kuusi on oikeussosiologian professori Turun yliopistossa. Tuuli Tolsa on OTM ja teki pro gradu -tutkielman Vastaamo-tapauksesta kriittisen kriminologian yritysrikollisuuden teorioiden viitekehyksestä.

Kirjoitus on tehty osana IDA (327391, 352520) ja SILE tutkimushankkeita (335442, 335654), joita rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.
 

Lähteet:
Davies, J. (2022). Criminogenic dynamics of the construction industry: a state-corporate crime perspective. Journal of White Collar and Corporate Crime, 3(2), 90–99.

Kramer, R. C., Michalowski, R. J., & Kauzlarich, D. (2002). The origins and development of the concept and theory of state-corporate crime. Crime & Delinquency, 48(2), 263–282.

Malik, H. M., Viljanen, M., Lepinkainen, N., & Alvesalo-Kuusi, A. (2022). Dynamics of social harms in an algorithmic context. International Journal for Crime, Justice and Social Democracy, 11(1), 182–195.

Pemberton, S. A. (2016). Harmful societies: Understanding social harm. Policy Press.

SIMONČIČ, K. (2021). Fast Fashion: A Case of Social Harm and State‐Corporate Crime. The Howard Journal of Crime and Justice, 60(3), 343–369.

Tolsa Tuuli:  CASE Vastaamo yritysrikollisuuden teorioiden valossa (2022). Pro Gradu tutkielma. Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.

Vastaamon tietomurto: KRP otti murharyhmän keinot käyttöön – ”Kuvitellaan, että nörtit tutkivat pää punaisena lokitiedostoja”. Iltalehti 30.12.2020. 

Psykoterapiakeskus Vastaamo Oy laiminlöi useita velvollisuuksiaan. Valvira 19.5.2022. 

Vastaamon tietomurto: Sijoittajat saavat miljoonia, uhrit eivät mitään – ilman korvauksia jäänyt Sanna: "Ansaitsisimme edes oikeutta". MTV-uutiset 7.6.2022.

 

Kuva: Pixaby

Haaste 4/2022