Väkivallan luvattu maa? Naisten ja miesten kokema väkivalta yleistä Suomessa
Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus on osa Euroopan unionin Gender Based Violence -tutkimushanketta, jossa mitataan lähisuhdeväkivallan yleisyyttä eri jäsenmaissa. Tutkimus tuottaa tietoa, jota edellytetään Euroopan neuvoston yleissopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus).
Miten tutkimus tehtiin
Tutkimuksen toteutti Suomessa Tilastokeskus. Hanketta rahoitettiin EU Grant -tutkimusrahoituksella sekä kansallisella panostuksella oikeusministeriöstä, sisäministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Tutkimuksen otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä kuvaavasta tietokannasta 20 000 16–74-vuotiasta naista ja 5 000 18–74-vuotiasta miestä. Poimitut edustivat ikäistään väestöä Suomessa. Vastaukset kerättiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi verkkolomakkeella vuodenvaihteessa 2021–2022.
Tutkimukseen vastasi 7 575 henkilöä eli 30 prosenttia otoksesta. Vastauskadon aiheuttama vinouma oikaistiin Tilastokeskuksessa painotuksella. Lopullinen tutkimusaineisto on näin väestöllisesti edustava.
Huomioitavaa tulosten tulkinnassa
Muunsukupuolisten vastaajien pienen määrän vuoksi tuloksissa tarkastellaan vain naisia ja miehiä.
Väkivallan kohteeksi joutumista ei kysytty vastaajilta suoraan vaan kuvaamalla konkreettisesti erilaisia väkivallantekoja ja kysymällä, onko vastaaja kokenut kuvattuja asioita.
Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että vanhemmissa ikäryhmissä väkivallan kokemuksia raportoitiin suhteessa vähemmän kuin nuoremmissa. Tämä johtuu luultavasti aliraportoinnista: väkivaltakokemuksista vaikeneminen voi johtua tottumuksesta, häpeästä, haluttomuudesta muistella vaikeita kokemuksia tai pelosta, että tieto kertomisesta päätyy esimerkiksi sosiaaliviranomaisille tai poliisille ja heidän kauttaan väkivallantekijälle.
Onkin hyvä muistaa, että aliraportoinnin vuoksi todelliset väkivaltaa kokeneiden osuudet ovat luultavasti esitettyjäkin suurempia.
Keskeiset tulokset: parisuhdeväkivalta
Parisuhdeväkivaltakokemuksia kartoitettiin vain niiltä vastaajilta, jotka kertoivat, että heillä on tai on joskus ollut parisuhde.
Nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa on kokenut 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä.
Naiset kokevat miehiä useammin vakavaa ja toistuvaa parisuhdeväkivaltaa: neljännes parisuhteessa olleista naisista on kokenut sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa kumppanin taholta. Miehistä vastaavia kokemuksia on reilulla kymmenesosalla.
Puolet parisuhdeväkivaltaa kokeneista kertoo kokemastaan väkivallasta jollekulle. Yleisimmin väkivallasta kerrotaan läheiselle henkilölle, alle kymmenesosa uhreista raportoi kokemuksistaan viranomaisille.
Kuvio 1. Elämänaikaiset väkivallan kokemukset kumppanin tekemän väkivallan muodon mukaan, % 16–74-vuotiaista parisuhteessa olleista. (Naiset n=4820, miehet n=1293)
Keskeiset tulokset: parisuhteen ulkopuolella koettu väkivalta
Naisista 46 ja miehistä 42 prosenttia on kokenut 15 vuotta täytettyään parisuhteen ulkopuolista eli jonkun muun kuin nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua.
Miehillä on naisia enemmän kokemuksia parisuhteen ulkopuolisesta fyysisestä väkivallasta ja uhkailusta, naisilla taas seksuaaliväkivallasta. Miehistä 34 prosenttia on kokenut 15 vuotta täytettyään parisuhteen ulkopuolista fyysistä väkivaltaa, 17 prosenttia uhkailua ja 8 prosenttia seksuaaliväkivaltaa. Naisista puolestaan 21 prosenttia on kokenut vastaavaa fyysistä väkivaltaa, 12 prosenttia uhkailua ja 34 prosenttia seksuaaliväkivaltaa.
Parisuhteen ulkopuolisen fyysisen väkivallan tekijä on tyypillisesti uhrille ennestään tuntematon mies, joskin naisiin kohdistuvan väkivallan tekijöistä yli kolmannes on uhrille läheisiä ihmisiä, kuten tuttuja, ystäviä ja sukulaisia.
Noin 70 prosenttia parisuhteen ulkopuolisen fyysisen väkivallan uhreista kertoo kokemuksistaan jollekin taholle, tyypillisesti läheiselle. Poliisille ilmoituksen tekee yksi kymmenestä.
Keskeiset tulokset: seksuaaliväkivalta
43 prosenttia 16–74-vuotiaista naisista ja 12 prosenttia 18–74-vuotiaista miehistä on kokenut seksuaaliväkivaltaa joskus elämänsä aikana. Raiskauksen uhriksi on joutunut lapsuudessa tai aikuisena 16 prosenttia naisista ja 3 prosenttia miehistä.
Seksuaaliväkivaltaa koetaan eniten tuntemattomien henkilöiden taholta. Suurin osa tästä väkivallasta on kuitenkin muuta kuin raiskauksia tai niiden yrityksiä.
Entisen tai nykyisen kumppanin tekemää seksuaaliväkivaltaa on kokenut 10 prosenttia parisuhteessa olevista tai joskus olleista naisista ja 2 prosenttia miehistä. Nykyisen ja entisten kumppanien tekemässä seksuaaliväkivallassa tyypillisin teko on raiskaus.
Kuvio 2. Vähintään 15-vuotiaana koettu seksuaaliväkivalta tekijäryhmän ja väkivallan tekotyypin mukaan, % 16–74-vuotiaista naisista ja miehistä.
(Tekijä kumppani: naiset n=4820, miehet n=1293; Muut tekijät: naiset n=6145, miehet n=1430: naiset n=6145, miehet n=1430)
Keskeiset tulokset: seksuaalinen häirintä työelämässä
54 prosenttia 18–74-vuotiaista naisista ja 14 prosenttia miehistä on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä. Eniten seksuaalista häirintää työssä kokevat nuoret naiset, tyypillisimmin asiakkaiden taholta.
Työssä koettu seksuaalinen häirintä ilmenee yleisimmin asiattomina vitseinä tai loukkaavina huomautuksina ja ei-toivottuna fyysisenä kontaktina.
Noin puolet häirintää edellisten 12 kuukauden aikana kokeneista on kertonut häirinnästä jollekin, naiset miehiä useammin. Tavallisimmin häirinnästä on kerrottu läheisille, harvemmin viranomaisille tai työpaikan häirintäyhdyshenkilölle.
Keskeiset tulokset: väkivalta ja häirintä verkossa
Verkkoväkivallalla ja -häirinnällä tarkoitetaan henkilöön verkon tai sosiaalisen median kautta kohdistuvaa asiatonta tai loukkaavaa viestittelyä, uhkailua tai maalittamista.
27 prosenttia 16–74-vuotiaista naisista ja 23 prosenttia 18–74-vuotiaista miehistä on kokenut väkivaltaa tai häirintää verkossa, puolet todistanut sitä. Yleisimmät verkkohäirinnän muodot ovat epäasialliset julkiset kommentit ja yksityisviestinä saadut epäasialliset kommentit.
Verkkohäirintää kokeneista naisista 48 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia on alkanut häirinnän vuoksi välttää osallistumista keskusteluihin verkossa tai sosiaalisessa mediassa. Verkkoväkivallan tai -häirinnän todistamisella on yhtä suuri vaikutus toimintaan kuin kokemisella.
Keskeiset tulokset: yhteisöllinen väkivalta
Yhteisöllisen väkivallan uhreilla tarkoitetaan sellaisia uskonnollisiin tai kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, joiden elämää ja toimintaa kontrolloidaan esimerkiksi sukulaisten ja yhteisön muiden jäsenten taholta uskonnollisiin tai kulttuurisiin perinteisiin ja käytäntöihin vedoten. Tavallisesti kontrolloitavat henkilöt ovat tyttöjä ja naisia.
Tutkimuksessa selvitetyt yhteisöllisen väkivallan muodot ovat kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliitot sekä tyttöjen ja poikien sukuelinten silpominen.
Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tarkastelu syntyperän mukaan osoittaa kunniaan liittyvän väkivallan kokemisen ja havaitsemisen olevan yleisintä ulkomaalaistaustaisen keskuudessa. Heistä eniten sekä havaintoja että omakohtaisia kokemuksia on 55–74-vuotiailla: yhteensä 22 prosentilla. Nuoremmissa ulkomaalaistaustaisten ikäryhmissä kokemuksia on vähemmän.
Avioliiton vastoin omaa tahtoaan solmineita on 1 prosentti 16–74-vuotiaista naimisissa olevista tai joskus olleista. Suurin osa avioliiton vastoin tahtoaan solmineista teki niin taivuttelun tai painostamisen seurauksena – suoraa pakottamista kokeneita on väestötasolla hyvin vähän.
Suhtautuminen tyttöjen ja poikien sukuelinten silpomiseen on pääasiassa kielteistä. Keskimäärin poikien sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan sallivammin kuin tyttöjen. Vanhemmissa ikäryhmissä sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan kriittisemmin kuin nuoremmissa.
Aineiston jatkokäyttö
Tutkimusaineisto saatetaan vuoden 2023 lopulla Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden aineistovalikoimaan, minkä jälkeen sitä voi käyttölupaa vastaan hyödyntää tutkimuksessa.
Lisätietoja:
Tutkimuksen elokuussa 2023 julkaistu loppuraportti ja Tilastokeskuksen aiheesta tuottamat tulevat jatkoartikkelit löytyvät Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivuilta.
Eurostat julkaisee tutkimuksen toteuttavien maiden aineistojen pohjalta tarkasteluja 18–74-vuotiaiden naisten kohtaamasta väkivallasta. Ne täydentyvät vuosien 2024 ja 2025 aikana, kun tulokset saadaan lopuistakin jäsenmaista. Tarkastelut löytyvät Eurostatin verkkosivuilta.
Henna Attila
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tiedonkeruupalveluissa. Hän toimi tutkimuksen projektipäällikkönä. Lisätietoja tutkimuksen toteutuksesta ja tuloksista voi kysyä henna.attila(at)stat.fi.
Kuva: Pixabay
