Haku

11.6.2026 | Rikoksentorjunnan uutiskirje 3/2026 Julkaisuajankohta 11.6.2026 11.50 Tyyppi: Uutinen Nuorten kansalaispaneeli tuotti hyviä ehdotuksia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn Nuorten kansalaispaneeli korostaa, että nuorisorikollisuutta ehkäistään tehokkaim...

Liikennerikokset muodostavat määrällisesti yhden merkittävimmistä rikoslajeista Suomessa. Niiden osuus on lähes neljännes kaikista rikoksista, ja kun mukaan lasketaan liikennerikkomukset, ne muodostavat jopa yli puolet poliisin tietoon tulevista rikoksista ja rikkomuksista.

Rikoksentorjuntaneuvosto antaa tarpeen mukaan suosituksia rikollisuuden vähentämiseksi ja tekee kannanottoja tärkeistä ja ajankohtaisista rikosten ehkäisyyn kytkeytyvistä aiheista.

Huumausainerikosten määrä kasvoi Suomessa voimakkaasti 1990‑luvulla ja jatkoi kasvuaan 2000‑ ja 2010‑luvuilla. Kasvu jatkui tasaisena vuoteen 2020 asti, jolloin saavutettiin huipputaso. Tämän jälkeen rikosten määrä laski, mutta on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä.

Rikollisuustilannetta Suomessa tarkastellaan pääosin poliisin tilastojen perusteella. Voidaan puhua kokonaisrikollisuudesta ja piilorikollisuudesta. Kokonaisrikollisuudesta voidaan arvioida laskemalla yhteen tilastoidun rikollisuuden ja oletetun piilorikollisuuden määrä. Piilorikollisuuden määrää kartoitetaan uhri- ja väestötutkimuksissa. Rikollisuuden taso vaihtelee eri aikoina yhteiskunnallisten muutosten ja olosuhteiden vaikutuksesta.

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan selvästi. Raiskauksia tuli viranomaisten tietoon 2 162 rikosta vuonna 2024 ja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia puolestaan 3545 tapausta. Ilmoitetuista raiskauksista merkittävä osa saadaan selvitettyä, mutta selvitysaste on edelleen matalampi kuin monissa muissa väkivaltarikoksissa.

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 35 000–45 000 pahoinpitelyrikosta. Määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta viime vuosina kehitys on ollut noususuuntainen. Vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin noin 45 000. Suurin osa rikoksista on lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset ovat selvästi harvinaisempia.

Suomessa henkirikoksen uhrina kuolee nykyisin yleensä noin 70–90 ihmistä vuodessa. Viimeisimpien tietojen mukaan määrä oli vuonna 2023 poikkeuksellisen matala, noin 60 tapausta, ja vuonna 2024 se nousi jälleen noin 90 tapaukseen. Vuonna 2025 taso oli noin 80 tapausta.

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi Suomessa 1990‑luvulle asti, minkä jälkeen kokonaismäärä on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Laskua selittävät muun muassa omaisuuden parempi suojaus, teknologinen kehitys sekä kulutustottumusten muutokset. Viime vuosien kehitys ei kuitenkaan ole ollut täysin tasainen. Tilastot osoittavat, että rikosten määrä pysyi 2000‑luvun puolivälissä vielä korkealla tasolla, noin 240 000–260 000 rikosta vuodessa.

Talousrikollisuus on pysynyt pitkällä aikavälillä määrällisesti melko vakaana, mutta sen luonne on muuttunut. Rikokset ovat yhä monimutkaisempia ja kansainvälisempiä. Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli 3331 vero-, kirjanpito- ja velallisen rikosta. Mainittujen rikosten määrä näyttää jatkavan edellisten vuosien nousujohteisella suunnalla ja vuosien 2020 ja 2021 laskun jälkeen nousseen jälleen lähelle vuoden 2019 huippulukuja.

Haaste-lehti käsittelee rikoksentorjuntaa ja kriminaalipolitiikkaa. Teemanumeron 2/22 artikkelien aiheina on mm. perhesurmat, parisuhdeväkivalta, vammaisten kokema väkivalta, lapsiin kohdistuva väkivalta ja kiusaaminen.

Rikollisuuden ehkäisyä ja kriminaalipolitiikkaa käsittelevän Haaste-lehden 4/23 teemana on poliisin ja yksityisen turvallisuusalan tulevaisuuden näkymät. Artikkelin käsittelevät mm. poliisin toimintaympäristön muutosta, rikollisuuden muutoksia ja yksityisen turvallisuusalan kehittämistarpeita.

11.2.2026 | Tilastokeskuksen suunnittelemat säästötoimet uhkaavat lakkauttaa keskeiset rikos- ja rangaistustilastot. Rikoksentorjuntaneuvoston mukaan lyhytnäköinen ratkaisu heikentäisi oikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä, sisäistä turvallisuutta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

28.5.2026 | Monimuotoiset kansalaisjärjestöt ovat yhteinen asia 28.5.2026 17.46 Kansalaisjärjestöt ovat olennainen osa toimivaa demokraattista yhteiskuntaa ja oikeusvaltiota, ja siksi niiden toimintaedellytyksiä kehitetään valtioneuvoston kansalaisjärjestöstr...

4.3.2026 | Kohtaamisista muutokseen: Aggredi-työtä katujen turvallisuuden eteen Lapissa 4.3.2026 9.39 Väkivalta on monisyinen ilmiö, joka vaikuttaa sekä yksilöiden hyvinvointiin että yhteiskunnan turvallisuuteen. Tilastojen valossa väkivaltarikokset ovat vii...

Seksuaalisen väkivallan sivustakatsojat – bystander intervention Seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn on kehitetty koulutusohjelmia, joissa sivustakatsojille annetaan tietoa ja taitoa ehkäistä väkivaltatilanteita, puuttua väkivaltatilanteisiin ja toi...

11.2.2026 | VN/35365/2023 11.2.2026 Rikoksentorjuntaneuvoston kannanotto: Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kannalta tärkeät tilastot vaarassa kadota Rikollisuutta ja sen kontrollia kuvaavien tilastojen lakkautusuhka Tilastokeskus on ilmoittanut, että...

4.3.2026 | Katujen turvallisuus kuuluu kaikille – tuloksia etnografisesta tutkimuksesta 4.3.2026 11.30 Mediassa on laajasti uutisoitu alfa-PVP:n ja muiden uusien synteettisten huumeiden lisääntymisestä ja katujen turvallisuudesta. Katuväkivallan uhreina ovat...

13.4.2026 | Rikoksentorjunnan uutiskirje 2/2026 Julkaisuajankohta 13.4.2026 11.20 Tyyppi: Uutinen Rikos- ja rangaistustilastojen jatkuvuus on turvattava Tilastokeskuksen suunnittelemat säästötoimet uhkaavat lakkauttaa keskeisiä rikos- ja rangaistustilastoja. ...

3.12.2025 | Miten vankien elämä sujuu vapautumisen jälkeen? 3.12.2025 10.35 Tuoreessa väitöskirjassa tutkittiin vankien elämänkaarta vankilasta vapautumisen jälkeen Suomessa. Väitöskirjassa tarkasteltiin, kuinka yleistettäviä erilaiset vapautumisen jälkeiset ...